Noniin tässä galluppia sitten laista kiinnostuneille (ja vähemmän kiinnostuneillekin).
Eli kuinka moni teistä on harjoittanut oman käden oikeutta, tai olisi valmis siihen ? Eli miten helposti jätätte lakiopilliset tiet sivuun ja tartutte itse toimiin ?
Rakentavalla kritiikillä tähänkin, kiitos :)
Eli kuinka moni teistä on harjoittanut oman käden oikeutta, tai olisi valmis siihen ? Eli miten helposti jätätte lakiopilliset tiet sivuun ja tartutte itse toimiin ?
Rakentavalla kritiikillä tähänkin, kiitos :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisin valmis surmaamis tai vahingoittamismielessä turvautumaan "kättä pidempään" otsikon tilanteessa.
Uskoisin aika monen olevan.
Olisin valmis tappelemaan kimppuuni käyvän raiskaajan kanssa siihen asti että jommaltakummalta lähtee henki. Myös toisen ihmisen pelastaakseni tekisin tapon tarvittaessa.
Logiikkani: jos kusipää pääsee jatkamaan uraansa, hän tuhoaa monen ihmisen elämän. Jos minä kykenen tuhoamaan hänet, ehkäistyy kärsimys tulevien uhrien osalta.
Ja jos siitä minut tuomittaisiin että pelastan itseni tai toisen, niin siitä vaan sitten! Turha tulla mummojen ruikuttamaan siitä että "hätävarjelusta joutuu linnaan".
Tämä asia menee minun kohdallani näin. Jos kotiini tullaan kutsumatta, niin välittömästi nyrkki heilahtaa tai pesäpallomaila. Jos lapsiani vahingoitetaan, niin menen asiassa "loppuun saakka" mikäli ymmärrät mitä tarkoitan. Muutaman vuoden vankilassa istuminen ei paina mitään, jos sillä vielä on saanut jonkun kusipään pois päiväjärjestyksestä. Tämä kotiin tunkeutuminen on kuitenkin asia, josta en edes neuvottele !! Itse olen työssä käyvä kolmen lapsen isä.
Istuin sohvalla ja katselin tv:tä, poikani oli kavereidensa kanssa pihalla pelaamassa futista (poika oli silloin n.6v). Naapurin isäntä ajaa autonsa oveen eteen mikä on kiellettyä.
Juuri kun naapuri on aukaisemassa auton ovea poikani potkaisia palloa ja se tippui suoraan naapurin auton katolle. Naapuri syöksyy poikani luokse ja ottaa hiuksista kiinni ja lähtee raahaamaan poikaa meidän ovea kohti.
Hyppäsin sohvalta ja juoksin sukkasillaan naapuria vastaan ja vedin suoraan tauluun ilman sen kummenpia selittelyjä. Koppasin pojan syliin ja vein sisälle. Kohta naapuri oli oventakana vaimonsa kanssa, joka kuulemma toimisi todistajana kun poliist saapuisivat. Sanoin heille että tiedätte mistä minut löytää kun poliisit saapuvat ja vedin oven kiinni. Kohta olivat naapurit ja poliisit oven takana. Naapuri seisoi poliisien selän takana poskiturvoksissa ja huusi että tuo se hakkas mut. Tuumasin poliiseille että jos outo ihminen vetää mun lasta perässään hiuksista, niin siinä vaiheessa miestä saa lyödäkkin turpaan. Sovimme poliisien kanssa että tulen laitokselle kunhan vaimoni tulee kotiin. Käytin poikaa lääkärissä, ja kun lääkäri tutki poikani päätä, niin hiuksia tippui ihan tukkoina.
Illalla menin asemalle esittämään oman näkemykseni asiasta. Keskusteltuani poliisin kanssa olin valmis sopimaan, minä unohdan lapseni pahoinpitelyn, jos naapuri antaa asian olla, mutta eihän se idiootille sopinut. Ajattelin, että no katsotaan mitä mieltä suomen oikeuslaitos on lapsen pahoinpitelystä.
Jostain kumman syystä muutamaa päivää myöhemmin naapuri soitti ja oli suostuvainen sopimaan asian, ei ollut minulta mitään vailla, ja vielä varmisteli että enhän ollut nostanut syytettä häntä vastaan.
Kaiken mailman kaheleita niitä onkin...!
Jos joku tunkeutuu kotiini, tai käy käsiksi lapsiini tai vaimooni, niin paras olla arkku varattuna.
Ensi keralla ei välttämättä jää yhteen lyöntiin.
-Isä