Itselläni leikattiin kyseinen asia juuri toissapäivänä, pääsin samana päivänä kotiinkin. Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa ja haava jätettiin auki, sellanen 4 cm:n kokoinen suurinpiirtein. Millaisia kokemuksia niillä joilla on tämä ollut ja leikattu? Kauanko on kestänyt että haava on mennyt umpeen?
sinus pilonidalis
minä
71393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla leikattiin viime vuonna. umpeutuminen kesti n. 3-kuukautta. mutta kaikilla yksilöllistä joillain paraneminen nopeampaa.
käynyt täällä: www.pilonidal.org ? Paljon tietoa! Osalla kuulostaa parantuneen todella pian.
Itse odottelen koska oma pilonidalikseni heittäytyy erittäväksi ja sitten leikkaukseen. Haluaisin kuulla kuinka voit nyt, koska itseäni pelottaa eniten juuri ne ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen. Onko kovin kipeä? Kuinka elämisen rutiinit sujuu? Tietty jokaisella vähän erilaista, mutta jos voisit kertoa omasta kokemuksesta. Pikaista paranemista toivottelen!
ja "henki", jos luet tämän niin tosi mielelläni kuulisin sinunkin tarinan!!!
No tosiaan olin tiistaina juuri leikkauksessa, tehtiin selkäpuudutuksessa. Tiputuksen kautta sain myös rauhoittavaa lääkettä. Tiistaina haava ei juuri ollut kipeä, johtui luultavasti että sairaalassa saadut lääkkeet vaikuttivat. Haava on jonkin verran kipeämpi kuin tiistain tosin sen kyllä kestää. Sain kahdet eri kipulääkkeet joista toiset ovat vahvempia. Vaikka haava jätettiin auki niin sen hoitaminen on onnistunut hyvin ja se on suht helppoakin, toisin kuin aluksi luulin. Kaksi kertaa päivässä pesu ja sitten keittosuolaliuoksella kostetut sidetaitokset vain haavaan ja sellainen kalvo päälle. Ei siis sen kummempaa. Kipu on tosiaan ollut siedettävää tähän mennessä.
Kieltämättä jotkut asiat ovat osoittautuneet hankaliksi. Aikaisemmin osannut ajatella että takapuoli on niinkin monessa asiassa mukana kuin nyt on huomannut. Söin yhtenä päivänä omenan ja leikkasin palan siitä veitsellä ja kas kummaa se tietysti tippui lattialle, siinä tuli ongelma kun ei voinut kyykistyä normaalisti, pakko oli joku huutaa apuun. Nukkumisasennot ovat muuttuneet kun ei selällään pysty nukkumaan, sängystä nouseminen ja sinne meneminen tuotti alkuun hankaluutta. Käytiin tänään asioillakin ja autoon meneminen on hankalaa (en tosin itse ajanut).
Joten muutama normaali rutiini asia on vaikeampaa kuin ennen mutta kyllä siitä selviää. Kuvittelin tämän hoitoajan olevan vaikeampaa ja rankempaa mutta ei se nyt niinkään sitä ole. Toivon vain etten joudu tähän enää toista kertaa. Tämä on itselleni ensimmäinen nimittäin.
Toivottavasti haavasi paranee etkä joudu toistamiseen leikkaukseen.
Itselläni nsimmäisen leikkauksen jälkeen haava parani nopeasti, mutta puolen vuoden jälkeen vaiva taas palasi. Eli kaikkea ei oltu saatu pois. Jonkun aikaa elin vaivan kanssa, ja sitten toiseen leikkaukseen. Ja voi tuskien taival. Tällä kertaa haava ei parantunutkaan. Meni kahdeksan kuukautta ennen kuin haava oli suht kiinni. Haava ei yksinkertaisesti lähtenyt umpeutumaan, meni n. 5 kuukautta kunnes haava oli melkein kiinni, loput 3 kuukautta ihon pinta oli rikki. Ensimmäiset kuukaudet jouduin käymään päivttäin tk:lla putsauttamassa haavan, siellä istuskelin joka päivä odottelemassa mummojen kanssa...
Tuosta viimeisestä leikkauksesta on nyt aikaa vajaa 4 vuotta. Ja tänäkään päivänä en voi esim. pyöräillä tai lenkkeillä peräkkäisinä päivinä, koska arpi hiertyy auki. En myöskään uskalla uida, koska en voi olla 100% varma etteikö iho olisi rikki. Todennäköisesti minulla Sinus vielä muhii, mutta leikkaukseen en mene niin kauan kun ei ala hulluna erittämään tms. Sellaista tuskaa oli tuo 8 kuukautta, että kolmatta leikkausta vältän niin pitkään kun pystyn!!!
Ensimmäisen leikkauksen jälkeen pääsin kotiin muuten seuraavana päivänä ja toisen jälkeen olin pari päivää sairaalassa.
Tsemppiä sinulle, toivottavasti paranet nopeasti.
Leikkaus on nyt ohi, kohta siitä on melkein kaksi viikkoa. Kävin tuossa viikolla jälkitarkastuksessa ja haava on kuulemma parantunut hyvin. Kipu on myös hävinnyt miltei olemattomiin joten olen myös vähentänyt kipulääkkeiden ottamista. Siteitä joudun vaihtamaan enää kerran päivässä. Istuminen onnistuu melko hyvin mutta ei aivan täydellisesti kuitenkaan mutta hyvää vauhtia tässä ollaan parantumassa.
kun viitsit käydä kertomassa kuulumiset. Mietinkin tässä, että kuinkahan olet mahtanut toipua.
Samoin mietin myös sitä, että ehkä ei näin leikkausta odottessa kannattaisi kovin paljoa näillä palstoilla roikkua. Leikkausta odottaessa kun pelkää ja miettii leikkausta ja toipumista etukäteen ja sitten taas toisaalta täällä on he joilla kaikki ei ookaan mennyt niin hyvin. Harva kai tänne jaksaa kirjoittaa sitten kun kaikki on kunnossa.
Mutta tosiaan, mukavaa kun kirjoitat tänne hyvät kuulumiset. Rauhoittaa odottajan mieltä :)
Sulla näemmä pian 2 kuukautta leikkauksesta. Jos oot kuulolla ois kiva kuulla joko haava ummessa, kuin parantuminen sujunut yms.