Täällä on nyt juttua ja kinastelua aiheesta kuin aiheesta. Tärkeämpää on tutkia itseämme kuinka suuresti pystymme ajattelemaan muita. Suuruus tarkoittaa rakkautta, ei vihaa.
Ajatelkaa miljoonat äidit kasvattavat siitä siimahännästä kehon meille jokaiselle thetanille. Siitä kehosta on ensin kova kamppailu kuka sen saa. Kun kasvamme aikuiseksi meille on tullut vaikka minkalaisia kotkotuksia. Osa tuhoaa sen viinalla, osa huumeilla,lääkkeillä, sähköshokilla ym. Monet meistä ihmisistä on siirtynyt tekemään työtä tuonne kuolemankauppias puolelle miksi??????
Eikös tarkoitus ole olla mahdollisimman hyvä itselleen ja myös muille.
Ajatelkaa miljoonat äidit kasvattavat siitä siimahännästä kehon meille jokaiselle thetanille. Siitä kehosta on ensin kova kamppailu kuka sen saa. Kun kasvamme aikuiseksi meille on tullut vaikka minkalaisia kotkotuksia. Osa tuhoaa sen viinalla, osa huumeilla,lääkkeillä, sähköshokilla ym. Monet meistä ihmisistä on siirtynyt tekemään työtä tuonne kuolemankauppias puolelle miksi??????
Eikös tarkoitus ole olla mahdollisimman hyvä itselleen ja myös muille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Venuksesta, väistää höyryjunan ja pieraisee. Ja nauraa koko matkan pankkiin.
Todella kaunis kirjoitus, niin miten voisimme olla mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakastaa itseämme, että voisimme rakastaa myös muita? Tuhoaako ihminen itseään vain siksi, että hän ei ole oivaltanut, että hänellä on oikeus ja velvollisuus rakastaa itseään? Olisiko niin, että jos oppisimme rakastamaan ja kunnioittamaan itseämme se johtaisi automaattisesti myös muiden rakastamiseen ja kunnioittamiseen. Jos ihminen pystyy rakastamaan kunnioittamaan itseään hän ei enää pysty vihaamaan. Olisiko sellainen maailma mahdollinen?
Ainakaan keskinkertaisen jenkkikioskiroskakirjailijan "opeilla".
Kyllä osa tästä mahdottomasta maailman menosta menee isiemme syyksi. Unohtivat Jumalan ja keskittyivät parantamaan vain maanpäällisen vaelluksen olosuhteita. Siinä kyynärpää rytäkässä unohdettiin rakastaa omiakin lapsia, se ansiotyö oli niin perkeleen tärkeää.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Voisimmeko ajatella, että on meidän haasteemme elää omaa elämäämme niin, että näkisimme keitä me todellisuudessa olemme. Isillä ja äideillä oli omat haasteensa, mutta miksi me synnyimme juuri siihen perheeseen mihin synnyimme, ja mitä opittavaa meillä oli sieltä. Jos näkee isien ja äitien tehneen virheitä, mitä se meille opettaa? Pitäisikö meidän tehdä ne samat virheet, vain annettiinko meille mahdollisuus kyseenalaistaa entinen elämänmeno ja pyrkiä parempaan.
Voisimmeko ajatella ja katsoa maailmaa ja omaa käyttäytymistä ja tekemistämme täysin rehellisesti ja myöntää virheet ja vääryydet mitä itse olemme tehneet ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos tämän voimme tehdä, itse kunnioitus ja itsensä rakastaminen on mahdollista. Uskoisin, että silloin osaa nähdä myös muut samassa valossa ja pystyy rakastamaan heitä. Tämä on meidän haasteemme tälle ajalle.
Kun jokainen saisi valita oman uskontonsa ja harjoittaa sitä, ilman toisten siihen puuttumatta, mikä mahdollisuus ihmiskunnalla siinä olisi.
Miten olisi vertaus ryhmistä ihmisiä jotka ovat kiipeämässä vuorelle. He riitelevät ja käyvät matkalla sotia, siitä mikä reitti olisi oikea. Lopulta kun he pääsevät perille he ovatkin samalla huipulla. Kannattiko sodat? Mitä korkeammalle olemme kiivenneet sitä selvemmin voimme nähdä. Luulisin, että ne jotka yrittävät työntää toisia pois, alas rinnettä, tulevat putoamaan rotkoon ja heidän matkansa pitenee.
syvällisiä sanoja. Toivottavasti niiden takaa ei vain löydy taas kerran joku sivullinen, joka aikansa sivullisuuttaan hehkuteltuaan paljastuu pesunkestäväksi scientologiksi. Siinä tapauksessa noilla sanoilla ei ole yhtään uskottavuutta. Kuinka joku täyspäinen voisi ottaa vakavasti ihmisen, jonka Jumala väittää nähneensä venuksessa höyryjunia?
täytisi kaikki hyväksyä korulauseita kuunnellen, no eipä kiinnosta. Ei tässä mihinkään vuorenhuipulle olla menossa. Toi on tommosta suostuttelua, mihin harhaan jotkut ikävä kyllä menee mukaan.
kysyinkin tuolla aiemmin asiaa...