Leonberginkoira

yhden leo-pystiffisekoituksen. Vahtiominaisuuksia hässä ei ollut, luonne kuitenkin aivan ihana. Kuuliainen koira, ei pahemmin vetänyt lenkillä, ja leikkimisestä tosi innostunut. Kärsivällisyyttä riitti, vaikka omistaja humalassa riepotti niskavilloista, koira oli fiksumpi, eikä sanonut mitään...käy leonbergin koirien kotisivuilla, keskuteluissa hyviä juttuja:

http://leoforum.suddenlaunch3.com/index.cgi

katso Baylion kennell,siskoni kasvattaa
Leobergin koiria...

Leonbergihän ei ole paimenkoira, olisin kirjoittanut pitkän litanian sinulle jo aiemmin, jo tämä ketju olis osunut silmääni..Väärällä palstalla olit ;) Kopioin yhden aikaisemman tekstini toiselta palstalta tähän, jossa vastasin toisen henkilön kysymyksiin;

"Onnitteluni, jos huomaatte rodun olevan omanne ja sen teille soveltuvan. Itse hurahdin aikanaan tuohon leppoisaan, pitkäpinnaiseen jättiläiseen, ja niinhän niitä on nyt siunaantunut useampikin vuosien saatossa.

Leonbergihän on läpeensä seurakoira. Kysyit, että soveltuuko pihavahdiksi, niin parhaimmillaan tuo otus on juuri omalla tontillaan vahtia pitämässä. Nimenomaan hälyttävänä vahtina. Mutta jos pihavahti tarkoittaa koiraa, jota pidetään päivät ja yöt läpeensä ulkona yksin, niin vastaus on ehdoton ei. Leon luonne, kuten ei minkään muunkaan koiran luonne ei sitä kestä. Leo kiintyy omistajaansa hyvin syvästi ja jokainen hetki erossa on siitä tuskaa.

Leon tulee olla oppivainen ja lempeä. Miellyttämisenhalun laita on niin ja näin, itselläni on uros, joka ratkeaa riemusta pikkukehusta, mutta vastaavasti myös narttu, joka oli hyvin hankala motivoitava. Yleisesti uskoisin, että leo on helppo kouluttaa, mutta joskus askeleessa on havaittavissa pientä "kunhan tässä nyt kerkiän" -fiilistelyä.

Leo sopii niin tokoon kuin agiinkin, joskin koiraa ei ole hyväksi hypyttää paljoa ennenkuin se on rauhassa saanut kasvunsa kasvaa. Kaverin siitä saa yleensä touhuun kuin touhuun, meillä tokoillaan kaikkien kanssa ja kahden kanssa on nyt aloiteltu vesipelastusta. Näyttelyissä pyörähtää silloin tällöin joka sorkka ja pulkan/kärrynvetoa harrastellaan silloin tällöin. Ihan yksilöstä riippuu, kuinka helposti koiran saa harrastuksiin koulittua. Liikkeiden suorittaminen esim. tokossa tapahtuu koiran omalla vauhdilla, iso kokokin tietty tuo omat rajoitteensa, mutta mitään salamannopeaa saksanpaimenkoira-tyyppiä on kuitenkin turha odottaa.

Ihastuttavinta näissä nalleissa on omasta mielestäni ollut se, että ne lähtevät aina mukaasi, kun jotain haluat tehdä, mutta eivät revi peliverkkareitaan, jos jonain päivänä laiskotellaan, ja käydään vaikka vain rauhallisilla metsälenkeillä.

Turkki on kohtuullisen helppohoitoinen, huolellinen harjaus viikoittain riittää pitään takut poissa. Takamuksen karvat, eturaajojen hapsut ja korvakarvat takkuuntuu helpoiten, niitä saa selvitellä vähän useammin. Karvaa lähtee tasaisesti ympäri vuoden, toisilla enemmän, toisilla vähän vähemmän, yleensä kahdesti vuodessa turkinvaihdon aikaan sitä tippuu lähinnä jätesäkeittän. Ylisiistin ihmisen koira leo ei ole ;) Positiivisena puolena kuitenkin on, että leon karva on helposti imuroitavissa matoista irti, se ei jämähdä siihen kuin tatti.

Perinnöllisiä sairauksia on muutamia, lähinnä samoja joita on muillakin isoilla roduilla, mutta rotuna uskallan sanoa leon olevan terve. Erityisesti psyykkisesti, mutta myös fyysisesti. Leon kanssa on parhaassa tapauksessa odotettavissa 10-14 iloista vuotta, 8-10 vuotta lienee keskimääräinen eli suhteellisen pitkäikäinenkin se näin suureksi on.

Käy tutustumassa yhdistyksen sivuilla rotuun enemmän ja lueskele omistajien kokemuksia

www.leonet.fi"

Tähän lisään vielä, että normaali leijona on lasten kanssa erinomainen. Jossain tekstissä muistan lukeneen, että leon lapsirakkaus ilmenee jopa ymmärtäväisyytenä lasten ymmärtämättömyyttä kohtaan ja itse allekirjoitan sen tyysti. Kuten sanoit, kiipeilytelineeksi koiraa ei ole tarkoitettu, mutta niillä on yleensä pitkä pinna eivätkä ne ihan pientä säikähdä. Yksi esimerkki tulee mieleen, jossa sukulaispoikani juoksi kerran pihalla narttuleoni ohi ja sattui kaatumaan juuri koiran kohdalla. Poika kaatui suoraan koiran päälle, liiskasi alleen koiran kylkeä ja takajalkoja ja häntää. Narttu ei sanonut mitään, vaan kiirehti nuolemaan pojan kasvoja kuin tarkistaakseen, ettei mitään sattunut.

Kuolaako leo, kuten nöffi tai dogi ? Tiedätkös Joensuun lähistöllä LEO- kenneleitä ?