Sainpa tässä mielestäni upean mahdollisuuden tutustua päiväkotielämään ilman koulutusta. (Alan vaihtoa kun tekemässä olen.) Työelämävalmennus kuullosti aivan ihanteelliselta asialta. Kunnan puolesta selvitettiin mikä päiväkoti akuuteimmin apua tarvitsisi ja kävinkin paikan päällä juttelemassa. Sekä osastolla että päiväkodin johtajan kanssa. Pitkien keskustelujen jälkeen kaikki olivat tyytyväisiä ja aikanaan aloitin keskittymisvaikeuksista ym. kärsivän pojan henk.koht. avustajana. Sain luotua poikaan hyvän suhteen ja moni asia alkoi sujumaan tosi hienosti. Kiva oli vanhemmiltakin saada palautetta, joten kaiketi olin ihan oikeilla jäljillä. Mutta mitäs sitten tapahtuikaan? Vaihtui hetkessä molemmat lto:t ja he kyseenalaistivat lähes kaiken. Toimenkuvani muuttui: sänkyjen laskemista, nostelua, pöytien pyyhkimistä, vaatehuoltoa jne. En työstä valita, kuuluuhan se normaaliin pk-elämään, mutta kun samalla minusta tuli varsin epätoivottu henkilö koko osastolla. En saanut enää osallistua osaston palavereihin, minulle ei kerrottu tulevista suunnitelmista ym. Jatkuvaa supattelua nurkan takana ym. Eivätkä he koulutettuina ihmisinä tienneet, mitä henk.koht. avustajan toimenkuvaan kuuluu. Toinen lto otti hoitaakseen pojan asiat: jumpat, pelailut ym. Nyt tämä poika on taas paljon levottomampi, vaatii enemmän ohjausta ym. Ja nämä koulutetut ihmiset nyt miettivät, että mitä on tapahtunut... No, itselläni on siitä aavistus vaikka kouluttamaton olenkin. Mainittakoon tässä välissä, että itselläni on 4 lasta, joista 2 erityislasta. En tokikaan kyseenalaista koulutusta, aionhan sen itsekin hankkia. Mutta esim. ko. pojan erityspäivähoitolausunnossa lukee: tarvitsee henk.kohtaisen avustajan. Kuntsarin teko edessä huhtikuussa, missä tämä henk.kohtainen silloin on? Kuntsaria tehdessähän tämän avustajan pitäisi ymmärtääkseni olla paikalla . Ja kun vanhemmille on nyt pitänyt "antaa ymmärtää", että pojalla on henk.koht. avustaja, vaikka todellisuudessa sitä ei ole. Maalaisjärjen käyttö on kai sallittua näissäkin asioissa? Itseäni tämä asia ei lannista, saanhan tästä joka tapauksessa sen arvokkaan työkokemuksen, jota lähdin hakemaan. (Ja mielelläni menen aamuisin edelleen töihin, on ihanaa saada lapsilta halit ja lempparitäti-kehut.) Mutta missä kohtaa ajateltiin tämän erityislapsen parasta? Asioita ja toimenkuvia voidaan kyllä muuttaa tarpeen niin vaatiessa, mutta pitäisihän se tehdä yhteisesti pohtien ja lasta ajatellen. Ei erityislapsen kuvioita voi muuttaa kuin veitsellä leikaten. Eikä tässä tapauksessa kouluttamattomuutenikaan voinut niin iso kynnyskysymys oikeasti olla, kun mitä siitä tehtiin. Alkukeskustelujen tuloshan oli se, että päiväkodissa koettiin hienoksi asiaksi oma henk.kohtainen kokemukseni erityislapsista. Huvittavaa omalla tavallaan oli myös se, että alun alkaen minulta kysyttiin kuinka pitkäksi aikaa olin valmis sitoutumaan pojan avustajaksi. Olisinko valmis lähtemään pojan mukana myös kouluun asti, jos siinä vaiheessa vielä avustajaa tarvittaisiin. Olisin varmaan ollutkin, mutta eipä tarvitse olla enää. Mutta varmaa on se, että lto:n paperit vielä itselleni luen ja jos joskus niitä töitäkin sitten saan, niin nämä kokemukseni kyllä viittoittavat tietä silloin...
Tarina tämäkin
Kouluttamaton
191667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen itse lastenhoitajan toiminut ryhmässä, jossa on ollut henkilökohtaista avustajaa tarvitseva lapsi. Meillä henkilökohtainen avustaja on todellakin lapsen henkilökohtainen avustaja. Hänen kanssaan lapsi toimii ja tekee annettuja tehtäviä ym. tosin, kyllähän avustaja on toiminut koko ryhmänkin tukena silloin kun siihen on mahdollisuus, mutta oma avustettava on aina ollut ensisijainen autettava.
Sinun kohdallasi tämä ei näytä toimivan enää. Ja kyllä lapsikin siitä kärsii myös, kun asiat muuttavat (mielestäni huonompaan suuntaan. En väitä, etteikö opettajat pystyisi tekemään samaa kuin sinä, mutta se homma on sinulle annettu. Et ole päiväkotiapulainen, joka vain siivoaa ym. vaan olen henkilökohtainen avustaja. Kyllähän tuon nimenkin pitäisi jo jotakin kertoa!
Ja meillä ainakin kuntsariin tulee henkilökohtainen avustaja mukaaan. Hänhän tietää omalta osaltaan miten lapsi on tehtävistään suoriutunut ja kehittynyt. Luulisi, että vanhemmat ihmettelisivät, jos sinua ei kuntsarissa näy.
Onko teillä siellä päiväkodissa erityislastentarhan opettajaa tai kiertävää erityislastentarhanopettajaa? Joku joka on avustaja-lausunnon antanut ko. pojasta. Joku joka käy silloin tällöin katsomassa kuinka hommat sujuvat ja edistyvät (osallistuu kenties kuntsariinkin)? Olisiko sinulla mahdollista jutella hänen kanssaan asiasta? Hänellä voisi olla sanottavansa asiaan, jossa henkilökohtainen avustaja on myönnetty, mutta jota ei käytetä oikein.
Lausunnon on antanut psykologi, pojalle tehtyjen testien jälkeen. Ne menivät tosi alakanttiin, olen niistä kuullut silloin kun aloitin. Kelto on käynyt paikalla opastamassa lto:aa ja antanut vinkkejä pojan toimintaan. Silloin kun aloitin, koko ryhmän toiminta kärsi pojan vaikeuksien takia, koska koko ajan jouduttiin toimia keskeyttämään, lopettamaan tai jättämään väliin. Ja kyllä lto:t pystyvät varmasti pojan kanssa toimimaan, sitä en epäile. Mutta 22 lapsen ryhmässä ei ehkä korkeimmin koulutettua ihmistä voida sitoa henk.koht. avustajaksi. Silloinhan se pedagoginen vastuu ei välttämättä muiden lasten osalta täysin toteudu.
No anyway, harmittaa pojan puolesta ihan hitsisti. En koe olevani korvaamaton, mutta paljon varmasti osasin asioita viedä hyvään suuntaan. Ja toki olin koko ryhmän apuna aina kun siihen tilaisuus oli.
Vanhemmat kyllä varmasti ihmettelevät tätä tilannetta kun se eteen tulee. Jotenkin koin myös että olisin osannut heille antaa paljon vinkkejä siitä, miten voivat poikansa asiaa viedä eteenpäin niin kotona kuin muuallakin. Itsekin olen sitä taistelua monta vuotta käynyt. Täällä päin ei välttämättä apua tarjota, kyllä sitä pitää itse osata vaatia. Omalla aktiivisuudella voi saada paljon aikaan.
Mutta nyt mennään näillä eväillä, puolet "valmennuksestani" on vielä jäljellä ja paljon varmasti vielä ehdin oppimaan tuona aikana. Kaipaan kovasti sitä lto:aa, jonka kanssa suunnittelin tämän pojan toimintaa. Hän kun opasti minua muutenkin paljon esim. lasten tuokioiden pitämisessä ym.
lto-ille ja sitten pk: n johtajalle. Älä tee niitä apulaisen hommia, ei ne kuulu sulle. Auttaa voi joskus, mutta ensisijaisesti olet siellä poikaa varten. Pidä kiinni siitä. Teet muuten hallaa seuraavalle henk. koht. avustajalle jos tuohon suostut. Soita sille kelto:lle kanssa.
Jos puhumisesta olisi apua, varmaan puhuisinkin. Ja olenhan jotain yrittänyt jo sanoakin, mutta eipä tuo tunnu perille menevän. Päiväkodinjohtaja ei edes muista käymäänsä keskustelua kanssani ja ryhmän lastenhoitaja on myös sanonut, ettei tiedä asiasta mitään, vaikka oli itse paikalla sanomassa, että poika tarvitsee "varjon" peräänsä. Kelto taas on kuunnellut lto:n kertomuksen asiasta, eikähän tiedä alkuperäisestä suunnitelmasta koko totuutta. Ja tuskin hän minua edes kuuntelisi, varsinkin kun kaikki tapaamiset järjestetään niin, etten edes välttämättä niistä tiedä. Kun taas fysioterapeutti kävi ja hänelle esiteltiin ryhmän aikuiset, niin minua ei edes mainittu...
Tilanne taitaa olla valitettavasti niin, että käteni ovat melko lailla sidotut. Eipä minua kukaan kuuntele, koska en ole koulutettu. Muutamalta vakisijaiselta olen saanut tukea, mutta eivät hekään uskalla kantaa ottaa. Tämä päiväkoti on niin kovin voimakastahtoisia ja asiantuntevia opettajia pullollaan, että hiukan maallikkonakin hirvittää...
Mutta pojan takia olen valmis tavalla tai toisella vanhemmille asiasta puhumaan. Uskon, että se tilaisuus vielä tulee. Jossain vaiheessa joku huomaa mitä siellä lausunnossa sanotaan ja varmasti silloin joku rupeaa asiaa selvittelemään.
Ja mitä seuraavaan henk.koht. avustajaan tulee, sellaista tuskin edes tulee, koska nämä lto:t ovat sitä mieltä, ettei poika sitä tarvitse... Ihmetyttää vaan, miten he voivat tuon lausunnon kumota?
Niin näkemykseni asiasta on että olet kouluttamaton ja se on joissain paikoissa-ihmisissä tärkeä kriteeri. Itse olen lähihoitaja ja ollut avustajana useamallekkin erityislapselle ja olen tälläkin hetkellä. Olen palavereissa mukana, teen yhteistyötä fysio-toimintaterapeuttejen kanssa,delegoin muita työntekijöitä,eikä kellään ole asiasta valittamista koska olen koulutettu.Jos olisin kouluttamaton en voisi noin toimia.Se on totta että luonne ja elämänkokemus on paljon parempia "opettajia" kun esim koulutus joskus,mutta esim jos ko lapselle sattuisi jotain hoidossa ja selviäsi että kouluttamaton on vastuussa niin haloo nousisi.Totuushan on että ilman koulutusta et voi olla vastuuhenkilönä.Eli hanki se koulutus ja olet varmasti haluttu työntekijä sen jälkeen
Ei se koulutus ole kaikki kaikessa!!! Monesti on niin, että ryhmä- ja henkilökohtaisiksiavustajiksi tulee kouluttamattomia ihmisiä esim. työmarkkinatuella tai työllistämistuella. Se ei silti ole mikään syy syrjäyttää avustaja hänelle määrätystä tehtävästä, varsinkin jos hän siinä pärjää. Ja tässä ko. tapauksessa en epäile etteikö hän olisi pärjännyt. Varsinainen vastuuhenkilöhän ei tietenkään voi ilman koulutusta olla, mutta kyllä avustaja voi ja pystyy omat hommansa hoitamaan! Meidän päiväkodissa on hyvin vähän koulutettuja avustajia (tai ainakaan ei ole alan koulutusta), mutta siltikään heitä ei kohdella kuin pöytärättiä. Meillä lapsien henkilökohtaiset avustajat saavat tehdä sen homman, joka on heille annettu, olla mukana kuntsareissa, tehdä yhteistyötä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa (tosin myös yksi koulutettukin on näissä palavereissa ja tapaamisissa mukana).
Valitettavasti kouluttautuminen ei tee avustajasta haluttua työntekijää, jos toisella osapuolella on se asenne, että avustaja on VAIN avustaja. Voi olla, että jos itse joutuisit alkuperäisen kirjoittajan tilalle hänen paikallee, et ehkä sinäkään saisi tehdä sen enempää kuin hänkään. Toisissa päiväkodeissa kun vain (valitettavasti) on itsensä ylemmälle pallille nostavia opettajia (myös hoitajia), jotka kuvittelevat itsestään ihan liikoja!
joku palkataan henkilökohtaiseksi- tai ryhmäavustajaksi on hän työsuhteessa kuntaan. Työllistämistuet sun muut on aivan eri asia.
Ovat joka tapauksessa kouluttamattomia olivat sitten työsuhteessa keneen tahansa!Kouluttamattomuudestahan oli nyt kyse! Ei meidän päiväkodissa ainakaan ole ollut montaakaan kolutettua ryhmä- tai henkilökohtaista avustajaa.
sen enempää. Haluaisin kysyä oletko siis jonkinlaisella työllistämistuella siellä pk:ssa? Vai palkattiinko sinut työsopimuksella henkilökohtaiseksi avustajaksi?
Mikähän tuo tukimuoto nyt sitten virallisesti on? Olen ns. työelämävalmennuksessa ts. annetaan mahdollisuus esim. alanvaihtajalle tutustua käytännön työnteon kautta alaan, josta on kiinnostunut. Hieno juttu tälläinen mahdollisuus, mun mielestä. Eli olen kunnan kanssa tehnyt "harjoittelusopimuksen", mutta "palkan" maksaa työkkäri.
Ja mitä tuohon ekaan viestiini tulee, niin en todellakaan epäile, etteikö lto:t selviäisi tuon pojan kanssa, varmasti selviävät. Harmittaa vain se, että sain ihan hyviä asioita aikaiseksi tuon pojan kanssa ja yhtäkkiä kuviot muutetaan täysin. Ja kun syy mitä ilmeisimmin on kuitenkin joku muu, kuin se että olisin epäonnistunut tehtävissäni.
Kyllä minä voin ihan hyvin pyyhkiä pöytiä ja petailla sänkyjä, normaalia työtähän sekin on. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että kaikki tapahtui siksi, että melko tuoreet lto ja sosionomi halusivat päästä pätemään kun saivat niin sanotusti ohjat käsiinsä. Ja mikäs sen helpompi asia vedota kuin kouluttamattomuuteni, sen piikkiin kun voi laittaa kaiken.
Tiedän, etten voi olla vastuussa, mutta ne henk.koht. avustajan hommat eivät kyllä koulutusta vaadi.
hommat eivät koulutusta vaadi? en epäile kykyjäsi, mutta tuo kannanottosi kertoo kyllä jotain ammattitaidostasi.
Niin... Miten minulla sitä varsinaista ammattitaitoa voisikaan olla ilman koulutusta...? Mutta pukemisen, ruokailun, siirtymätilanteiden ohjaus ym. ei kyllä mielestäni vaadi koulutusta. Sitä samaa ohjausta kun olen kotonakin tehnyt jo useamman vuoden, jos näin voi sanoa. Samat menetelmät ne kotona on erityislapsella kun päiväkodissakin tai ainakin näin meillä on... Ja siksi toisekseen, ne hommat joita meidän pk:ssa on tuon pojan kanssa tehty näiden lisäksi eivät ole yhtään eronneet vaikka tilanteessa olisi ollut kuinka koulutettu ihminen. Ilmeisesti tässä on sitten koulutetuiltakin ammattitaito hukassa?
Suosittelen koulutuksen hankkimista. En enää itse työskentele päiväkodissa, mutta kylläkin hoitoalalla. Tuo tilanne on tuttu entisiltä työajoiltani. Avustaja laitettiin ihan normaaliin työkiertoon, jota suuresti ihmettelin. Nykyisessä työssäni on myös silloin tällöin avustajia ja he todella ovat avustajia, eli toimivat avustettavan kanssa pääasiallisesti. Kaikki eivät ole koulutettuja, mutta alalle aikovia. Miksi suosittelen koulutuksen hankkimista? Saat varmuutta työhösi ja tiedät miksi teet sitä työtä ja mikä on tärkeintä juuri sinun asiakkaasi kanssa tekemässäsi työssä, hoitosuunnitelmien prossin ymmärtämisessä jne... En epäile taitojasi, mutta näin voidaan rajata työt, niin että sinun hoitamasi lapsi saa sen edun mikä hänelle kuuluu, eli SINUT JA SINUN TUKESI yhdessä muiden kanssa toimimiseen.
Varmasti hankinkin sen koulutuksen, ilman muuta. Siitä saan varmasti juuri noita mainitsemiasi asioita ja ennen kaikkea "valtuudet" toimia tasavertaisena muiden aikuisten kanssa. Toivottavasti jatkossakin erityislasten parissa. Se kun on varsin haastava alue, jolla nykyään töitäkin riittää.
Siksi juuri halusin kirjoittaa sinulle kannustaakseni sinua eteenpäin. Työ erityislasten parissa on mielenkiintoista ja antoisaa. Ja meillä korostuu ehkäpä eri tavalla avustajan työ. Heidän roolinsa on erittäin tärkeä työyhteisössämme ja työskentely tasaveroista kaikkien ammattiryhmien välisessä yhteistyössä. Tsemppiä vaan sinulle aloittamallasi uralla! Hyviä avustajia tarvitaan aina.
Kiitos!
Asenteestasi selviää myös ammattitaitosi ja kykysi arvioida asioita. Kannustusta tässä tarvitaankin moneen eri kertaan matkan varrella. :)
Valmiita emme ole koskaan, aina on uutta oppimista tällä alalla. Kiitos itsellesi, työ kutsuu, joten on pakko poistua, työniloa sinulle ja kaikille muillekin hoitoalan ihmisille!
Mielenkiintoista, että näistä keskusteluista käy hyvin ilmi päiväkotimaailman kuviot. Jotkut päiväkodit ovat täynnä hyvin koulutettuja, jotka kyseenalaistavat kaikkien muiden taidot/kyvyt ym. Ja toisissa taas löytyy päinvastaiset mielipiteet. Mietinpä vaan mitä näiden ajatusten taustalla on? Itsensä ja oman koulutuksen jalustalle nostaminen ehkä tai vastaavasti toisenkin (vaikka sitten kouluttamattoman) huomioiminen.
Jos nyt oikein kärjistetään, niin eihän tässä maassa ole muita päteviä lasten kasvattajia/ohjaajia kuin paljon lukeneet ihmiset. Moni lapsi on kotona kouluikään asti ja omaa silti samat taidot kouluun mennessään kuin vauva-iästä asti päiväkodissa ollut. Ja mitäs sitten perhepäivähoitajat? Heidän ammattitaitonsa on todella kyseenalaistettu ainakin meidän pk:ssa.
Kuten olen sanonut, en aliarvioi koulutuksen merkitystä, olenhan sitä itsekin hankkimassa. Mutta en lähtisi sillekkään linjalle, jossa kouluttamaton ihminen ei pysty esim. avustajan hommista suoriutumaan.
Riippuu todella paljon avustettavasta lapsesta.Cp-vammainen lapsi esim jolla pitää huomioida monet asiat apuvälineineen ym juttuineen-tai esim lapsi jota ei voi hetkeksikään jättää yksin;puree,potkii,lyö,karkaa ym ym niin ei ihan työllistettyjen hommaa ole.Itse olen ollut edellä mainittujen lasten avustajana.Ja koulutuksen lisäksi työ on se joka parhaiten opettaa..