menettekö kihloihin vain siksi että voitte näyttää että olette varattuja vai siksi että mies on niin omistushaluinen että haluaa että kuljet kihlasormus nimettömässä vai haluatko sinä että miehesi kulkee sormus kädessä että naiset huomaavat tämän olevan varattu?? tämä ei koske sellaisia naisia joitten mies on kosinut avioliittoon polvillaan naista joka on suostunut avioliittoon miehensä kanssa.
kysymys??
Naisille..
122081
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
He haluavat vain ylentää itseään toisten silmissä, luulevat että arvovaltansa nousee lähes näkymättömän sormuksen myötä. Haluavat kerskua. Miehethän menevät kihloihin ainoastaan sen takia että naiset pakottavat, jos mies on vastentahtoinen alkavat ämmät parkua ja monkua miten heitä ei rakasteta. Säälittävää.
Just joo. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista...
Kosketti kettua ihan henkilökohtaisesti? Tiesinhän, sellaisia ämmät ovat.
Kylläpä oli kysymys aseteltu harvinaisen katkerasti...:) Eiköhän naiset sekä miehet mene kihloihin aina siksi,että ovat menossa naimisiin.Ja kyllä,tokihan sen sormuksen yksi tarkoitus on näyttää myös muille,että on varattu.Eikös se ole aika kätevää,että ei tuhlaa ruutia varattuun mieheen tai naiseen,kun ne kerta tunnistaa tästä sormuksesta?
Aina? Olisin eri mieltä. Kyllä hyvinkin moni hankkii sormukset ja kutsuu sitä kihlaukseksi vaikka naimisiin menosta ei ole edes lainkaan puhuttu.
Ja omien havaintojeni mukaan se sormus on hyvin tärkeä. Moni ei voisi ajatella kihlausta ilman sormusta. Koska kihlauksella on tarkoitus näyttää muille (varsinkin naisille tärkeää), että me olemme tosissamme ja varsinkin mies on tosissaan. Ja että mies on varattu (mistä ne muut ilman sormusta tietäisi että ollaan kihloissa??). Joitakin se ei kyllä estä "tuhlaamasta ruutejaan" ja aina ne ei edes mene hukkaan...
Vaikka kuinka moni nainen on sanonut, että haluaa ainakin (edes) kihloihin. Jos mies ei ole valmis naimisiin. Ja usein se on kyllä nainen joka innokkaammin haluaa kihloihin. Nainen uskoo, että sormukset on merkki miehen rakkaudesta häntä kohtaan. Ja että se muuttaa jotain suhteessa. Vaikka mies suostuisi kihloihin vain naisen halusta ja se ei merkitsisi miehelle oikein mitään. Muuta kun, että nainen on tyytyväinen.
En minä ainakaan tunne ketään,ketkä olisivat menneet pelkästään kihloihin suunnittelematta avioliittoa edes joskus tulevaisuudessa...Kuulostaa hieman omituiselta.Että ollaan kihloissa eli"enemmän tosissaan"kun vain seurusteleva pari,mutta ei kuitenkaan naimisiin menossa...Mitä ihmettä??=)
Ja totta kai se sormus on tärkeä,onhan se kuitenkin ns.symboli rakkaudesta jota joutuu joskus pakostakin esittelemään.Mutta ei sen pitäisi olla itseisarvo ja itselleni ei ainakaan ole.Noh,meitä on monenlaisia eikä varmaan passaisi arvostella muiden tyyliä,vaikkei sitä ymmärtäisikään.Eikös?
Kylläpä täällä yleistetään. No maailma elää kärjistyksillä!
varmasti on naisia jotka haaveilevat naimisiinmenosta eivätkä siinä huumassa muista kuunnella tunteitaan tai miehen tunteita. vähän niinkuin olisi pakkomielle ja jokin sosiaalisen asemannousu kyseessä, kun on kihloissa/naimisiin menossa. mutta eiköhän sellaiset tule sieltä nopeasti alaskin kun ovat onnettomia suhteessa lopulta?. Ja mitäpä se haittaa ei-asianomaisia jos jotkut näin menettelevät?
ja mies älä suostu, jos et halua! kunnioita itseäsi! miksi sinun pitäisi mennä kihloihin tai neimisiin vain sen takia, jos naisella on tällainen haave muttet ole itse siihen valmis?
Me olemme ostaneet sormuksen miehen kanssa ja pidänne niitä nimettömissä. Mies ei ole kuitnekaan kosinut vielä, koska vielä ei ole siltä tuntunut.
eli olemme kyllä kihloissa teknisesti ja kaavailemme häitä 1-2 sisään. Katson, että miehellä on oikeus kosia sitten kun hänestä tuntuu siltä ja sitten päätetään päivämääräkin. tärkeää on se että molemmat ovat 100% mukana. Kaikella on aikansa! ja ehkä minunkin on totuteltava ajatukseen. meidän tapamme totutella on tämä sormusten pitäminen. kuitenkin päätös naimisiinmenosta on kohtuullisen suuri.
Ja kaikille epäilijöille; mieheni on perirehellinen eikä leikillään ostaisi kalliita sormuksia. tämä ei ole viivytystaktiikka! juuri hänen rehellisyytensä vuoksi arvostan häntä! samoin me teimme yhteen muttamisen kanssa. ensin siitä puhuimme ja kun mies ei ollut valmis, vaikka puhuikin, niin odotin. ja kyllä se aika siihen koittikin pian sen jälkeen. ei pidä painostaa toista haluamaan mitään!
itse ensin olin koko sormustamista vastaan, kun en osaa käyttää sormuksia, muttä hän halusi sormukset. ja ennen en edes ajatellut, että avioliitto olisi välttämätön.
mutta täytyy kyllä sanoa että kun se sormus tuossa kiiluu niin kyllä se vaikuttaa jotenkin. Kuitenkin muut ihmiset vaikuttavat ihmisen elämään ja ajatuksiin väkisinkin. vaikka olenkin aika itsellinen enkä niinkään välitä muitten mielipiteistä.
sormus on symboli ja se kertoo minulle, että joku todella minua rakastaa ja haluaa minut kokonaan juuri tälläisena. ja onhan se elämässä tärkeintä saada rakastaa ja olla rakastettu.
olkaa rehellisiä itsellenne jamuille ja malttakaa odottaa että tiedätt mitä tunnette. ja että olette valmiitä seuraavaan askeleeseen suhteessa. minusta tulee edetä aina hitaamman mukaan oli se sitten mies tai nainen.
Alku tekstisi oli hyvä,mutta loppua kohden aloit itsekin yleistämään ja neuvomaan muita kuinka elää...Ei kaikille sovi tuo "edetään hitaasti" eikä tarvitsekaan sopia.Tiedän muutamia pareja jotka ovat mielestäni kiirehtineet ja nyt olleet naimisissa jo vuosikausia onnellisesti.Se tyyli on sopinut siis heille.Itse olen myös tuota "hitaasti hyvää tulee"kansaa ja onneksi sattuu olemaan myös mieheni.Hänpä vaan taitaa olla hieman nopeampi liikkeissään kuin minä,sillä kosi minua yllättäen.Tosin seurustelua oli takana jo 6 vuotta,joten ei kai sen olisi pitänyt olla yllättävää...
Itse en ymmärrä kuinka ollaan kihloissa ilman että ollaan kosittu,mutta jos se sinulle sopii ja sinä ymmärrät sen,niin mitäpä se minulle kuuluisi?Tapoja on niin monia kuin on ihmisiäkin ja tärkeintähän on olla onnellinen.Sinä selvästikin olet onnellinen siinä elämäntilanteessa kuin olet ja hyvä niin.Mutta totta puhut,täällä kärjistetään mahdottomasti.Onnea teille kahdelle!
ööö enkai yleistänyt? ja neuvonut miten elää? vai neuvoinko? tarkoitus ei ollut..
Tarkoitin, että parisuhteessa, jos toinen ei ole varma vielä (oli aikaa kulunut kuukausi tai vuosi tai kymmenen, ihan sama) niin mentäsiin sen hitamman mukaan. Voihan olla, että hidas tietyssa suhteessa tarkoittaa vaikka 1 vuotta ja se nopeampi suhteessa on jo tiennyt 3kk kuluttua että haluaa naimisiin..
Ihan vain ettei tarvitse pakottaa/suostutella ketään johonkin mihin ei vielä koe olevansa valmis. niin, että kuuntelee itseään ja toista ja antaa tilaa niille tunteille kehittyä. jotkut tietävät ensitapaamisella, että se on tässä!
niin tämä on kyllä rehellisesti neuvo: kuuntele itseäsi ja kumppaniasi! Mutta eikö se olekin hyvä neuvo! ;)
mutta eipä ole pakko ottaa neuvoista vaarin nää on vaan ehdotuksia!
Ottaa sen mikä kokee hyväksi teksteistäni ja jätttää muut omaan arvoonsa!
no, niin no..tuo kosinta.. se on kai veteen piirretty viiva. Tiedän, että miehen tulee miettiä asioita ja jopa puhua niistä ensin tyyliin mennään naimisiin... Olisin voinut ottaa kosintana monta lausettakin jo.. Mutta haluan että minua kositaan kunnolla ja kysytään tuletko vaimoksseni! ja niin että mies on todella jo tottunut ajatuksesn ja että pystytään päättämään hääpäivä!
Nyt se on vain sellainen, että mennään naimisiin mieluumminkin vuoden kuin kahden sisällä tilanne. Joten lähellä ollaan jo! siis sitä päivän päättämistä!
Ja kosinta on kai myös vain sellainen muosollisuus jonka haluan tapahtuvan että tuntisin itseni naiseksi. miehen kuuluu kosiskella.. ;)
Itse voisin kuvitella helpostikin jo päättäväni päivämäärän ja häitä vietettäisiin kesällä.. toisaalta taas.. no, ehkä osa minustakin on valmis ja jokin puoli vielä valmistautuu.. YStävälläni on häät kesällä ja olen kaaso hänelle, ehkä sekin valmistelee minua?
Olen onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Kaikki on nyt hyvin onnettomien vuosien jälkeen siis varsinkin miehen suhteen. vielä on kehittämistä enemmäkin omassa itsessä myös suhteessakin mutta.. Kiitos!
Ja onnea kosinnan johdosta! Vaikuttaa siltä, että olit siihen valmis kuitenkin! ;)
Käyppäs tuolla kihlaus-keskustelussa sielläkin näin ajattelevia on monia. Siis joiden mielestä kihlaus ei ole avioliittolupaus vaan se voi merkitä mitä ihan mitä vain kihlapari itse haluaa. Esim. jotain "vakavampaa seurustelua", sitoutumista jne.
Kyllä se meillä niin on, että avomies haluaa kihloihin! Asuttu yhes vasta nelisen kuukautta...! Mulla ei ois kiire. Tosin samapa tuo. Yhes asuminen on jo PALJON ISOMPI JUTTU, kuin kihlat joilla ei nykypäivänä varsinaista merkitystä. Teinitkin menee hetken mielijohteesta ja eroo samana päivänä. Naimisiin menoa se EI tarkoita!! Itse pistän ne rahat mielummin yhteisen asunnon ostoon! Prinsessa hömppä ei minua varten. Lapsistakaan en tiedä, eli ehkäpä olenkin sitten naisten keskuudessa se outolintu.. Väliäkö sillä jos EUKKOSI vaatii kihloja. Rengas se vaan on. Pidät pikku-rouvasi tyytyväisenä ja no...Saatpahan helpommin!
Itselleni kihlautumisella ja avioliitolla on todellakin merkitystä. Kihlat ei ole mikään pieni juttu minulle, vaan elämää suurempi asia. Olen luvannut itseni puolesta olla lopun ikääni mieheni kanssa ja myös tarkoitan sitä. Naimisissa emme vielä ole, mutta lupaus on jo annettu. Tärkeää on pitää suhde kunnossa keskustelemalla, selvitämällä erimielisyydet, antamalla anteeksi, hellimällä, rakastamalla ja antamalla toiselle myös tilaa. Minusta äitini on aikoinaan sanonut hyvin (noin 30v avioliitto takanaan ja vieläkin yhdessä), että ei se vaihtamalla parane!;) No tietysti jos on väkivaltaa tai muita vakavia ongelmia suhteessa niin silloin kyllä! Muistakaa, että arki on arkea ja juhla on juhlaa..