Huonouniset?

Taitaa olla unettomuudella ja murehtimis-taipumuksella hyvinkin vahva yhteys. Muistan jostain lukeneeni, että unettomat ovat yleensä erittäin helposti stressaantuvaa tyyppiä. Pätee ainakin minun kohdallani... Mielikuvitus on ehkä epätavallisen vilkas, ja asiasta kuin asiasta kehittyy mielessä mitä hirveimpiä kauhu-skenaarioita. Joskus pirujen maalailutaipumus ihan huvittaakin, mutta toisinaan se taas ei ole lainkaan leikin asia.

Ehkä oman herkkyyden tiedostaminen on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä asia. Kun ymmärtää ja hyväksyy sen, ettei ole niin "vahvaa tekoa" kuin joku toinen, voi hyvällä omallatunnolla yrittää järjestää elämänsä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja vähä-stressiseksi. Ei tarvitse yrittää kiivetä jatkuvasti uraputkessa, kun tietää, ettei siihen kuitenkaan kykene huonon stressinsietokyvyn takia. On vain, hengittää syvään ja yrittää selviytyä. Että näin meillä.

hyvä siinä. Nytkin mietin, miten mitä, jos mieheni tai minä jään työttämäksi, millä maksetaan asuntolaina. Mitäs, jos huomenna sataa eikä pääse lenkille. Kuinka vanha äitini pärjää selkänsä kanssa. Mitenkähän se loma menee. jne.