Kertoisitteko Leena Lehtolaisen romaanista Tappava säde hiukan tietoja:
- Juonesta
- Teemasta
- Henkilöistä
- Miljööstä
- Minkälainen Tappava säde on verrattuna muuhun Leena Lehtolaisen tuotantoon?
Kiitos!
- Juonesta
- Teemasta
- Henkilöistä
- Miljööstä
- Minkälainen Tappava säde on verrattuna muuhun Leena Lehtolaisen tuotantoon?
Kiitos!
Vastaukset 7
Vanhimmat
.. antanut pienelle kotitehtävän, jota ei jaksa /viitsi / halua itse tehdä ja turvautuu vihoviimeisenä iltana siihen ainoaan turvakeinoon: nettiin ja muiden apuun.
Häpeä, jos edes osaat!!
Sehän ei sinulle kuulu. ;)
asenteella saat paljon apuja.
Tehtäväkin kun on tosi vaikea.
Vaikka mitäpä se minulle kuuluu, eikä toivottavasti kuulu kellekään muullekaan.
Kaunis Catherine on keksijän tytär ja eräänä päivänä isänsä keksii tappavaa sädettä suihkivan aseen! Kaunis Catherine on kahden vaiheilla: antaako ilmi isä rauhapuolustaja-aktivisti Helmer Moreuselle vai onko lojaalisuus isään vahvempi tunne. Catherine räytyy päättämättömänä. Näiden kysymysten syvällisen tarkastelun tuoksinassa kirja viipyilee mieleensyöpyvällä tavalla. Hyvin mieleepainuva teos edustaen 1800-luvun ns. neoreallismia.
"noin kivalla": Vastasin vain minulle tarkoitettuun viestiin.
Ja voi kiitos hirveesti Tietäjänäkijätutkija. Arvostan tietämystäsi.
Juoni: Alkeellinen ja enneltaarvattava
Teema: Pettyneen naisen viha on syvä ja kosto armoton. Lähin vertauskohta lienee Truffautin uudehkon aallon elokuva Morsian pukeutui mustaan. J: Moreaun klassisten kasvojen kylmä harkitseva viha tunkeutuu vieläkin painajaisiini, kolmenkymmenen vuoden jälkeen.
Henkilöt: Tyypillisiä alemman keskiluokan ihmisiä säälittävine asenteineen ja typerine maneereineen. Siis meille kaikille helppoja samaistumiskohteita.
Miljöö: Toimistokolossia ja nukkumalähiöö, siinä se.
Lehtolaisen rock- ja humppasävellyksiin verratuna Säde on pitkä surumielinen laulu ankeasta ajasta. Lähinnä Peltoniemen Hintriikin surumarssi tulee näin kulttuurin monikentässä risteillessä mieleen. Huonompiakin Lehtolaiskan tevoksia on, ja sitä hyvää odotamme yhä, ehkä turhaan.
..itse kirja, on nimittäin tosi hyvä. Muutaman kerran sai nauraakin kunnolla, kun oli sellaista mustaa huumoria.
Mutta sinällään hyvä juoninen kirja, että kerrankin "pahat" miehet saa palkkansa.