Miksi putkia ei villojen sekaan?

ELÄMÄ!

tarkistatko vielä, millä metrimäärällä jaoit sen lopullisen metritehon.
Nolla ja vaihe yhteensä 40m, mutta itse kaapeli on 20m. Eli se nollan ja vaiheen vastus kulkee siinä 20m matkalla.
Itse sain aivan saman suuntaisen, mutta siis tarkalleen 2x isomman arvon.

Kyllä ne ei pidä paikkaansa ollenkaan.
Asianlaidan pystyy päättelemään maalaisjärjellä ja ohminlailla.
Tuo ihmettelijän laskelma on ihan oikea mitä tulee tehoihin.
Kupari 1,5mm2 noilla mitoilla antaa juuri esim. 5A kohdalla tuon 1W/m ja täydellä kuormalla tuon 3W/m. Todella vähän. Tuolla joku esitti, että teho ja lämpeneminen on ihan eri asia. Lämpökaapeleita putkistonsaattolämmityksiin laskettaessa teho ja lämpötila menee ihan samaa käyrää. Joitakin pikku juttuja, kuten mineraalivillan eristekyvyn heikkeneminen lämpötilan kasvaessa,... Mutta niillä ei ole tässä tapauksessa mitään virkaa.

Nyt kun asiaa vertaa muovieristeiseen vakiovastuslämmityskaapeliin, missä on teho 10/m, kun puhutaan sulanapitokaapelista. Jos vertaa kyseisten tapauksien pintalämpötilojakin, niin pelkästään sillä perusteella koko lämpeneminen on ihan turhaa kouhotusta. Jos osaat laskea lämpökaapelin pintalämpötilan, niin huomaat, miten paljon se kaapelin halkaisia vaikuttaa asiaan. MMJ 3x1,5 on niin paksu kaapeli, ettei tuolla 3/m teholla sen pinta lämpene käytännössä ollenkaan, vaikka se olisi kokonaan eristetty. Lämpötila ei todellakaan nouse 70Cels, edes kaapelin sisällä. Sen paksuus tasaa tuollaisen 3W/m siis vaikka päällä, alla, sivuilla olisi 2m villaa. Ei se villakaan nyt aivan älyttömän hyvä eriste ole, ettei se imisi yhtään lämpöä.
Vakioteholämpökaapelit kestää sulamatta 10W/m eristeenkin sisällä vaikka niiden pintalämpötila on ihan toista luokkaa sähkökaapeliin verrattaessa, koska ne ovat niin ohuita. Ja eristeet on samaa kaamaa molemmissa. Vain kuumempiin kohteisiin tarkoitetut lämpökaapelit ovat teflonia, keramiikkaa,... Jos pitäisi peljätä lämpökaapelin sulamista, niin asennusohjeet olisi aivan eri luokkaa.

Ne taulukot on ihan humpuukia ja tehty kännispäissään.

Nuo rinnakkaisjutut ei liity omakotitalon putkituksiin ja kaapelointiin mitenkään.
Nyt laboratorioissa on sekoitettu ydinvoimalan sähkönjakeluverkko ja omakotitalo pahasti.

taulukoita on? kirjoitti:

Kyllä ne ei pidä paikkaansa ollenkaan.
Asianlaidan pystyy päättelemään maalaisjärjellä ja ohminlailla.
Tuo ihmettelijän laskelma on ihan oikea mitä tulee tehoihin.
Kupari 1,5mm2 noilla mitoilla antaa juuri esim. 5A kohdalla tuon 1W/m ja täydellä kuormalla tuon 3W/m. Todella vähän. Tuolla joku esitti, että teho ja lämpeneminen on ihan eri asia. Lämpökaapeleita putkistonsaattolämmityksiin laskettaessa teho ja lämpötila menee ihan samaa käyrää. Joitakin pikku juttuja, kuten mineraalivillan eristekyvyn heikkeneminen lämpötilan kasvaessa,... Mutta niillä ei ole tässä tapauksessa mitään virkaa.

Nyt kun asiaa vertaa muovieristeiseen vakiovastuslämmityskaapeliin, missä on teho 10/m, kun puhutaan sulanapitokaapelista. Jos vertaa kyseisten tapauksien pintalämpötilojakin, niin pelkästään sillä perusteella koko lämpeneminen on ihan turhaa kouhotusta. Jos osaat laskea lämpökaapelin pintalämpötilan, niin huomaat, miten paljon se kaapelin halkaisia vaikuttaa asiaan. MMJ 3x1,5 on niin paksu kaapeli, ettei tuolla 3/m teholla sen pinta lämpene käytännössä ollenkaan, vaikka se olisi kokonaan eristetty. Lämpötila ei todellakaan nouse 70Cels, edes kaapelin sisällä. Sen paksuus tasaa tuollaisen 3W/m siis vaikka päällä, alla, sivuilla olisi 2m villaa. Ei se villakaan nyt aivan älyttömän hyvä eriste ole, ettei se imisi yhtään lämpöä.
Vakioteholämpökaapelit kestää sulamatta 10W/m eristeenkin sisällä vaikka niiden pintalämpötila on ihan toista luokkaa sähkökaapeliin verrattaessa, koska ne ovat niin ohuita. Ja eristeet on samaa kaamaa molemmissa. Vain kuumempiin kohteisiin tarkoitetut lämpökaapelit ovat teflonia, keramiikkaa,... Jos pitäisi peljätä lämpökaapelin sulamista, niin asennusohjeet olisi aivan eri luokkaa.

Ne taulukot on ihan humpuukia ja tehty kännispäissään.

Nuo rinnakkaisjutut ei liity omakotitalon putkituksiin ja kaapelointiin mitenkään.
Nyt laboratorioissa on sekoitettu ydinvoimalan sähkönjakeluverkko ja omakotitalo pahasti.

Lue lisää

En minä nyt aivan noin halpaan mene.

taulukoita on? kirjoitti:

Kyllä ne ei pidä paikkaansa ollenkaan.
Asianlaidan pystyy päättelemään maalaisjärjellä ja ohminlailla.
Tuo ihmettelijän laskelma on ihan oikea mitä tulee tehoihin.
Kupari 1,5mm2 noilla mitoilla antaa juuri esim. 5A kohdalla tuon 1W/m ja täydellä kuormalla tuon 3W/m. Todella vähän. Tuolla joku esitti, että teho ja lämpeneminen on ihan eri asia. Lämpökaapeleita putkistonsaattolämmityksiin laskettaessa teho ja lämpötila menee ihan samaa käyrää. Joitakin pikku juttuja, kuten mineraalivillan eristekyvyn heikkeneminen lämpötilan kasvaessa,... Mutta niillä ei ole tässä tapauksessa mitään virkaa.

Nyt kun asiaa vertaa muovieristeiseen vakiovastuslämmityskaapeliin, missä on teho 10/m, kun puhutaan sulanapitokaapelista. Jos vertaa kyseisten tapauksien pintalämpötilojakin, niin pelkästään sillä perusteella koko lämpeneminen on ihan turhaa kouhotusta. Jos osaat laskea lämpökaapelin pintalämpötilan, niin huomaat, miten paljon se kaapelin halkaisia vaikuttaa asiaan. MMJ 3x1,5 on niin paksu kaapeli, ettei tuolla 3/m teholla sen pinta lämpene käytännössä ollenkaan, vaikka se olisi kokonaan eristetty. Lämpötila ei todellakaan nouse 70Cels, edes kaapelin sisällä. Sen paksuus tasaa tuollaisen 3W/m siis vaikka päällä, alla, sivuilla olisi 2m villaa. Ei se villakaan nyt aivan älyttömän hyvä eriste ole, ettei se imisi yhtään lämpöä.
Vakioteholämpökaapelit kestää sulamatta 10W/m eristeenkin sisällä vaikka niiden pintalämpötila on ihan toista luokkaa sähkökaapeliin verrattaessa, koska ne ovat niin ohuita. Ja eristeet on samaa kaamaa molemmissa. Vain kuumempiin kohteisiin tarkoitetut lämpökaapelit ovat teflonia, keramiikkaa,... Jos pitäisi peljätä lämpökaapelin sulamista, niin asennusohjeet olisi aivan eri luokkaa.

Ne taulukot on ihan humpuukia ja tehty kännispäissään.

Nuo rinnakkaisjutut ei liity omakotitalon putkituksiin ja kaapelointiin mitenkään.
Nyt laboratorioissa on sekoitettu ydinvoimalan sähkönjakeluverkko ja omakotitalo pahasti.

Lue lisää

Joutavaa höpinää.

yritys kirjoitti:

Joutavaa höpinää.

...kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin. Voiko taas amiskan jätkillä olla turhempaa aihetta vääntää päivänselvässä asiassa.

väliä kirjoitti:

...kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin. Voiko taas amiskan jätkillä olla turhempaa aihetta vääntää päivänselvässä asiassa.

juuri laskeskella, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka se livahtaa sinne eristeen sisään. Tämähän on erittäin mieluinen uutinen. Putket ja kaapelit voi heittää summamutikassa seinien sisään. Niinhän ne on aina vedetty ja homma toimii. Laskelmat puoltaa sitä, että kaapelit ei lämpene, kun käyttää normaaleja mitoitus tapoja sulakesuojauksissa ja kaapelivalinnoissa.

Voisikos nyt joku esittää sen laskelman tai muun todistuksen, että ne muka lämpenee. Vanhempisuunnittelija muistelee jotain vanhoja "laboratoriomittauksia". Taitaa mies jo houria. Jotain parempaa nyt kehiin. Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Uskovaiset saa uskoa hölynpölyyn ihan rauhassa. Tiedemies laskee asiat itse.

Mitä se tämä nyt meinaa sitten:
" kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin." ???

Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee.
Etsitkös sen mitoitustaulukon esiin, missä nuo asennustavat on siinä suhteessa erillaiset. Sitä vaan ei taida olla.

Eikös tuossa kirjoitti:

juuri laskeskella, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka se livahtaa sinne eristeen sisään. Tämähän on erittäin mieluinen uutinen. Putket ja kaapelit voi heittää summamutikassa seinien sisään. Niinhän ne on aina vedetty ja homma toimii. Laskelmat puoltaa sitä, että kaapelit ei lämpene, kun käyttää normaaleja mitoitus tapoja sulakesuojauksissa ja kaapelivalinnoissa.

Voisikos nyt joku esittää sen laskelman tai muun todistuksen, että ne muka lämpenee. Vanhempisuunnittelija muistelee jotain vanhoja "laboratoriomittauksia". Taitaa mies jo houria. Jotain parempaa nyt kehiin. Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Uskovaiset saa uskoa hölynpölyyn ihan rauhassa. Tiedemies laskee asiat itse.

Mitä se tämä nyt meinaa sitten:
" kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin." ???

Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee.
Etsitkös sen mitoitustaulukon esiin, missä nuo asennustavat on siinä suhteessa erillaiset. Sitä vaan ei taida olla.

Lue lisää

jos ihminen ei ymmärrä että ei ymmärrä:

'Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee. '

Eikös tuossa juuri koitettu selittää PITUUSsuuntaisesta lämmönsiirtymisestä joka on hieman erilainen putkessa (joka on 90%täynnä ilmaa) ja MMJ:ssä

Eikös tuossa kirjoitti:

juuri laskeskella, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka se livahtaa sinne eristeen sisään. Tämähän on erittäin mieluinen uutinen. Putket ja kaapelit voi heittää summamutikassa seinien sisään. Niinhän ne on aina vedetty ja homma toimii. Laskelmat puoltaa sitä, että kaapelit ei lämpene, kun käyttää normaaleja mitoitus tapoja sulakesuojauksissa ja kaapelivalinnoissa.

Voisikos nyt joku esittää sen laskelman tai muun todistuksen, että ne muka lämpenee. Vanhempisuunnittelija muistelee jotain vanhoja "laboratoriomittauksia". Taitaa mies jo houria. Jotain parempaa nyt kehiin. Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Uskovaiset saa uskoa hölynpölyyn ihan rauhassa. Tiedemies laskee asiat itse.

Mitä se tämä nyt meinaa sitten:
" kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin." ???

Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee.
Etsitkös sen mitoitustaulukon esiin, missä nuo asennustavat on siinä suhteessa erillaiset. Sitä vaan ei taida olla.

Lue lisää

Tämä on yksi asia asennustekniikassa, joka on tehty tutkimalla oikeasti asennetuilla johdoilla miten lämpenee. Nytkö ei sitten kelpaa empiirinen tutkimus vaan halutaan pelkkää teoriaa? Päteekö tässä sanonta jotta "näkyyhän se toimivan käytännössä mutta toimineeko teoriassa"? Taulukot on tehty jossain 60-70-luvulla ja ne ovat mm. sähköturvallisuusmääräysten opuksissa ja STM-kokeissa niitä on osattava käyttää.

Vaan tämänhän voisikin mitata ja taidan mitatakin joskus. Järjestän 1,5 mm2 kaapeliin 20A virtaa menoon ja paluuseen ja anturin siihen kylkeen. Sijoitan kahden 50 mm uretaanilevyn sisälle. 50 mm vastaa 100 mm villaa. Tosin uretaani sulaa siitä, mutta sekin on hyvä tieto. Jos se sulaa ensin ennenkuin kaapeli hiiltyy niin sehän on turvallinen asennus. Ei sen puoleen. Kivivilla on turvallinen kun sen sisältä ei palo aina leviä helposti. Selluvilla taasen käryää vaan ei syty. Sekin on turvallinen. Kaapeliin tulee luultavasti kunnollinen oikosulku hiiltymisvaiheessa ja sulake palaa paitsi uretaanin tapauksessa kaapeli sulattaa ilmatilaa ja saa jäähtymiselle tilaa.

Eikös tuossa kirjoitti:

juuri laskeskella, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka se livahtaa sinne eristeen sisään. Tämähän on erittäin mieluinen uutinen. Putket ja kaapelit voi heittää summamutikassa seinien sisään. Niinhän ne on aina vedetty ja homma toimii. Laskelmat puoltaa sitä, että kaapelit ei lämpene, kun käyttää normaaleja mitoitus tapoja sulakesuojauksissa ja kaapelivalinnoissa.

Voisikos nyt joku esittää sen laskelman tai muun todistuksen, että ne muka lämpenee. Vanhempisuunnittelija muistelee jotain vanhoja "laboratoriomittauksia". Taitaa mies jo houria. Jotain parempaa nyt kehiin. Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Uskovaiset saa uskoa hölynpölyyn ihan rauhassa. Tiedemies laskee asiat itse.

Mitä se tämä nyt meinaa sitten:
" kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin." ???

Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee.
Etsitkös sen mitoitustaulukon esiin, missä nuo asennustavat on siinä suhteessa erillaiset. Sitä vaan ei taida olla.

Lue lisää

Mitä tapahtuu kelalla olevalle jatkoroikalle, kun sitä kuormitetaan reippaasti? Lämpösuoja laukeaa hetken päästä tai kaapelikelä kärähtää pilalle, kyllä se kaapeli kuumenee täyskuormalla liikaa ja eristeessä kuormitettavuus pienenee rajusti, jotta sallittu käyttölämpötila ei ylittyisi.Kyllä ne villan seassa kestävät aikansa, kaapelin käyttöikä vain laskee rajusti, johdoista tulee kovia korppuja, kuten jakorasiassa hehkuvalon kohdalla. Lämpökaapeli tuhoutuu eristeessä samalla tavalla, mutta nopeasti, 20w/m kaapeli sulaa melko pian, tämä on testattu käytännössä.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tämä on yksi asia asennustekniikassa, joka on tehty tutkimalla oikeasti asennetuilla johdoilla miten lämpenee. Nytkö ei sitten kelpaa empiirinen tutkimus vaan halutaan pelkkää teoriaa? Päteekö tässä sanonta jotta "näkyyhän se toimivan käytännössä mutta toimineeko teoriassa"? Taulukot on tehty jossain 60-70-luvulla ja ne ovat mm. sähköturvallisuusmääräysten opuksissa ja STM-kokeissa niitä on osattava käyttää.

Vaan tämänhän voisikin mitata ja taidan mitatakin joskus. Järjestän 1,5 mm2 kaapeliin 20A virtaa menoon ja paluuseen ja anturin siihen kylkeen. Sijoitan kahden 50 mm uretaanilevyn sisälle. 50 mm vastaa 100 mm villaa. Tosin uretaani sulaa siitä, mutta sekin on hyvä tieto. Jos se sulaa ensin ennenkuin kaapeli hiiltyy niin sehän on turvallinen asennus. Ei sen puoleen. Kivivilla on turvallinen kun sen sisältä ei palo aina leviä helposti. Selluvilla taasen käryää vaan ei syty. Sekin on turvallinen. Kaapeliin tulee luultavasti kunnollinen oikosulku hiiltymisvaiheessa ja sulake palaa paitsi uretaanin tapauksessa kaapeli sulattaa ilmatilaa ja saa jäähtymiselle tilaa.

Lue lisää

Tämähän on erittäin hyvä uutinen, kun ne tuolla tavalla 3W/m tehoilla kuumenee.
Nyt kannattaa alkaa suunnittelemaan lämmityslaitetta, missä lämmityslaitteena on tuollainen 3W/m kaapeli ja siihen kylkeen lämminvesivaraaja. Koko roska ympäröidään reilusti vuorivillalla, jotta se kaapeli varmasti kuumenee. Tuskimpa millään saa edullisempaa lämpöä. Homman pitäisi toimia kun laittaa jonkin valaistusryhmäjohdoista kulkemaan sen lämminvesivaraajan kylkeä pitkin ja siitä edelleen valaistusjakorasialle. Jos teho ei ihan riitä, niin parikierrosta varaajan ympäri ja siitä taas valaistusrasialle. Periaatteessa valaistuskaapelin häviöteholla saadaan talon lämpimät käyttövedet, jos oikein olen laskenut. Siis jos muoveja sulatellaan noilla tehoilla, niin kyllä sillä lämpenee varaajakin, kun kiepittää hieman.
Tämähän on suorastaan ilouutinen köyhälle, kun muuten käytetään parin kilowatin vastuksia.

Hyvä idea olisi laittaa osa valaistusryhmän syöttökaapelista varaajan kylkeä pitkin Pyrotenax-lämpökaapelista. Rasiat vain ennen ja jälkeen varaajan. Pyrotenaxeista löytyy samoja oomeja kuin MMJ1,5mm2 kuparissa on metrille.
Käsittääkseni taas pelataan sillä valaistusryhmäjohdon hukkasähköllä, mutta nyt se kaapeli ei takuulla sula. Valaisin ei tiedä, eikä sitä kiinnosta se, että osa syöttökaapelista on lämmön kestävää. Mitä mieltä ideasta? Minusta tämä on nerokasta, jos toimii.

Eikös tuossa kirjoitti:

juuri laskeskella, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka se livahtaa sinne eristeen sisään. Tämähän on erittäin mieluinen uutinen. Putket ja kaapelit voi heittää summamutikassa seinien sisään. Niinhän ne on aina vedetty ja homma toimii. Laskelmat puoltaa sitä, että kaapelit ei lämpene, kun käyttää normaaleja mitoitus tapoja sulakesuojauksissa ja kaapelivalinnoissa.

Voisikos nyt joku esittää sen laskelman tai muun todistuksen, että ne muka lämpenee. Vanhempisuunnittelija muistelee jotain vanhoja "laboratoriomittauksia". Taitaa mies jo houria. Jotain parempaa nyt kehiin. Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Uskovaiset saa uskoa hölynpölyyn ihan rauhassa. Tiedemies laskee asiat itse.

Mitä se tämä nyt meinaa sitten:
" kunhan ei asenna johtoja putkettomasti villojen/eristeiden väliin." ???

Pilkkaat rankalla kouralla amisjätkiä, mutta amisjätkät sentään älyää, että se on ihan sama, onko se putki vai pelkkä kaapeli siellä villojen seassa. Ne lämpenee samalla tavalla, jos lämpenee.
Etsitkös sen mitoitustaulukon esiin, missä nuo asennustavat on siinä suhteessa erillaiset. Sitä vaan ei taida olla.

Lue lisää

...mitä ihmeen hyötyä saavutat moisella tiedolla. Taidat yrittää vain saada provoa aikaiseksi asian suhteen.

Itse olet aloittanut moisen laskukaavojen kanssa näpertelyn ja analysoinnin, mutta kun äly loppuu niin vouhkaaminen senkun jatkuu ja vain kovenee. Tekisit sinäkin, niin kuin kirjoitetuissa säänöissä on kerrottu, niin ei tarvitse turhia miettiä ja pähkäillä.

Samalla tavalla se kaapeli lämpenee putkessa ja ilman putkea, jos se asennetaan villojen väliin(väärä tapa). Eikö sinulle ole opetettu jo amiskassa, että elä laita kaapeleita tai johdota putkia eristeiden sisään. Kyllä se kaapeli jäähtyy aivan eri tavalla ympäröivään ilmatilaan, kun eristeeseen. Laskuthan on pelkkää fysiikkaa valmiisiin kaavoihin. Lämpöoppiinkin liittyen kaavat on keksitty jo hyvissä ajoin ennen kuin tätä hypekeskutelua oli aloitettu.

Tuskinpa sinäkään niin tyhmä olisit, että tekisit urakoitsijana asennuksia sääntöjen vastaisesti.

Turhan äänen pitämien moisesta aiheesta on pelkkää ajanhaaskausta. Antaisit sinäkin mieluummin hevosen miettiä, koska sillä on isompi pää miettiä.

mitata kirjoitti:

Tämähän on erittäin hyvä uutinen, kun ne tuolla tavalla 3W/m tehoilla kuumenee.
Nyt kannattaa alkaa suunnittelemaan lämmityslaitetta, missä lämmityslaitteena on tuollainen 3W/m kaapeli ja siihen kylkeen lämminvesivaraaja. Koko roska ympäröidään reilusti vuorivillalla, jotta se kaapeli varmasti kuumenee. Tuskimpa millään saa edullisempaa lämpöä. Homman pitäisi toimia kun laittaa jonkin valaistusryhmäjohdoista kulkemaan sen lämminvesivaraajan kylkeä pitkin ja siitä edelleen valaistusjakorasialle. Jos teho ei ihan riitä, niin parikierrosta varaajan ympäri ja siitä taas valaistusrasialle. Periaatteessa valaistuskaapelin häviöteholla saadaan talon lämpimät käyttövedet, jos oikein olen laskenut. Siis jos muoveja sulatellaan noilla tehoilla, niin kyllä sillä lämpenee varaajakin, kun kiepittää hieman.
Tämähän on suorastaan ilouutinen köyhälle, kun muuten käytetään parin kilowatin vastuksia.

Hyvä idea olisi laittaa osa valaistusryhmän syöttökaapelista varaajan kylkeä pitkin Pyrotenax-lämpökaapelista. Rasiat vain ennen ja jälkeen varaajan. Pyrotenaxeista löytyy samoja oomeja kuin MMJ1,5mm2 kuparissa on metrille.
Käsittääkseni taas pelataan sillä valaistusryhmäjohdon hukkasähköllä, mutta nyt se kaapeli ei takuulla sula. Valaisin ei tiedä, eikä sitä kiinnosta se, että osa syöttökaapelista on lämmön kestävää. Mitä mieltä ideasta? Minusta tämä on nerokasta, jos toimii.

Lue lisää

... kyllä se kilowattituntimittari huomaa sen sinun kiepityksen ja hukkatehon hyödyntämisen. Kukas muu sen hukkatehon maksaa kuin sinä itse.

Ideanahan tuo kuulosti kuitenkin kovin hyvältä.

mitata kirjoitti:

Tämähän on erittäin hyvä uutinen, kun ne tuolla tavalla 3W/m tehoilla kuumenee.
Nyt kannattaa alkaa suunnittelemaan lämmityslaitetta, missä lämmityslaitteena on tuollainen 3W/m kaapeli ja siihen kylkeen lämminvesivaraaja. Koko roska ympäröidään reilusti vuorivillalla, jotta se kaapeli varmasti kuumenee. Tuskimpa millään saa edullisempaa lämpöä. Homman pitäisi toimia kun laittaa jonkin valaistusryhmäjohdoista kulkemaan sen lämminvesivaraajan kylkeä pitkin ja siitä edelleen valaistusjakorasialle. Jos teho ei ihan riitä, niin parikierrosta varaajan ympäri ja siitä taas valaistusrasialle. Periaatteessa valaistuskaapelin häviöteholla saadaan talon lämpimät käyttövedet, jos oikein olen laskenut. Siis jos muoveja sulatellaan noilla tehoilla, niin kyllä sillä lämpenee varaajakin, kun kiepittää hieman.
Tämähän on suorastaan ilouutinen köyhälle, kun muuten käytetään parin kilowatin vastuksia.

Hyvä idea olisi laittaa osa valaistusryhmän syöttökaapelista varaajan kylkeä pitkin Pyrotenax-lämpökaapelista. Rasiat vain ennen ja jälkeen varaajan. Pyrotenaxeista löytyy samoja oomeja kuin MMJ1,5mm2 kuparissa on metrille.
Käsittääkseni taas pelataan sillä valaistusryhmäjohdon hukkasähköllä, mutta nyt se kaapeli ei takuulla sula. Valaisin ei tiedä, eikä sitä kiinnosta se, että osa syöttökaapelista on lämmön kestävää. Mitä mieltä ideasta? Minusta tämä on nerokasta, jos toimii.

Lue lisää

Siinä val. ryhmässä pitäisi olla kuormitusta 20 A virralle. Sittenkään varaaja ei lämpiä riittävästi, koska teho on liian pieni.

hyvä, mutta kirjoitti:

Siinä val. ryhmässä pitäisi olla kuormitusta 20 A virralle. Sittenkään varaaja ei lämpiä riittävästi, koska teho on liian pieni.

Sehän antaa 20A virralla n. 11W/m.
3W/m tulee 10A virralla.

Miksi ei lämpene , jos se MMJ lämpenee niin paljon, että eristeet sulaa. Kyllä se kiepittämällä lämmittää sen varajan, ihan sillä hukkateholla. Kaapeli ei ota yhtään enempää virtaa valaistusryhmään, vaikka se lämmittää siinä ohi mennen sen varaajan.
Tehohan pienenee vaan periaatteessa, mitä enemmän se MMJ lämpenee, koska kuparin vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa. Eli valothan siinä saattaa himmentyä.
Kyllä tämä toimii, koska MMJ-kaapelien lämpeäminen eristeen sisällä on laboratorioissa mitattu kokeellisesti. Se lämpenee nimellisvirralla eristeen sisällä niin paljon, että eristeet sulaa. Järkikin sanoo sen, että kun tätä kaapelia kiepität 10m 100l varaajan ympärille, niin kyllä lämpenee, kunhan se kaapeli on kunnolla eristeen sisällä.
Eihän millään tavallisella lämpökaapelilla 10W/m saa tuollaisia lämpötiloja aikaan varaajassa. Tavallinen MMJ on paras lämpökaapeli, kun sen oikein mitoittaa.

vouhkaaminen kirjoitti:

...mitä ihmeen hyötyä saavutat moisella tiedolla. Taidat yrittää vain saada provoa aikaiseksi asian suhteen.

Itse olet aloittanut moisen laskukaavojen kanssa näpertelyn ja analysoinnin, mutta kun äly loppuu niin vouhkaaminen senkun jatkuu ja vain kovenee. Tekisit sinäkin, niin kuin kirjoitetuissa säänöissä on kerrottu, niin ei tarvitse turhia miettiä ja pähkäillä.

Samalla tavalla se kaapeli lämpenee putkessa ja ilman putkea, jos se asennetaan villojen väliin(väärä tapa). Eikö sinulle ole opetettu jo amiskassa, että elä laita kaapeleita tai johdota putkia eristeiden sisään. Kyllä se kaapeli jäähtyy aivan eri tavalla ympäröivään ilmatilaan, kun eristeeseen. Laskuthan on pelkkää fysiikkaa valmiisiin kaavoihin. Lämpöoppiinkin liittyen kaavat on keksitty jo hyvissä ajoin ennen kuin tätä hypekeskutelua oli aloitettu.

Tuskinpa sinäkään niin tyhmä olisit, että tekisit urakoitsijana asennuksia sääntöjen vastaisesti.

Turhan äänen pitämien moisesta aiheesta on pelkkää ajanhaaskausta. Antaisit sinäkin mieluummin hevosen miettiä, koska sillä on isompi pää miettiä.

Lue lisää

tähän keskusteluun? Ensimmäisessä kysymyksessä pyydetään ihmisiä nimenomaan laskennallisesti esittämään tämä lämpenemien. Suorastaan pyydetään olemaan esittämättä muuta. Tämähän on mielenkiintoinen aihe.
Kannattaa osallistua johonkin muuhun keskusteluun jos ei ole esittää omaa laskenta tulosta.
Jokaiseen keskusteluun ei kannata osallistua, jos ei ole mitään tietoa.
Siis tuossa pyydetään laskentatulosta tai muuta havaintoa asiasta.
Vanhempisuunnittelija ja yksi muu on antanut kysymykseen sen suuntaista tietoa, mitä kysyjä varmaankin hakee.

Tyhmäkö sinä olet. Tuolla tiedolla saavuttaa todella paljon, jos ei ole mitään väliä, mihin sen kaapelin laittaa.
Ensinnäkin tämä tieto säästää asennusaikaa tietenkin ja lohduttaa niitä jotka on jo vetänyt eristeiden sekaan ne kaapelit ja niitä on paljon.

Empiirinen havainto asennuksista puoltaa sitä, että kaapelit ei voi lämmetä liikaa eristeen sisällä, koska niitä on asenneltu vuosikymmenien aikana surutta ja paljon sinne villojen ja vällyjen sekaan. Mm. ns. amatööri putkittajat, jotka säästää ja tekee putkitukset itse, vetää pääsääntöisesti kaapelit ja putket villojen sekaan. Mitään hässäkkää ei ole käytännössä tapahtunut.

osallistut kirjoitti:

tähän keskusteluun? Ensimmäisessä kysymyksessä pyydetään ihmisiä nimenomaan laskennallisesti esittämään tämä lämpenemien. Suorastaan pyydetään olemaan esittämättä muuta. Tämähän on mielenkiintoinen aihe.
Kannattaa osallistua johonkin muuhun keskusteluun jos ei ole esittää omaa laskenta tulosta.
Jokaiseen keskusteluun ei kannata osallistua, jos ei ole mitään tietoa.
Siis tuossa pyydetään laskentatulosta tai muuta havaintoa asiasta.
Vanhempisuunnittelija ja yksi muu on antanut kysymykseen sen suuntaista tietoa, mitä kysyjä varmaankin hakee.

Tyhmäkö sinä olet. Tuolla tiedolla saavuttaa todella paljon, jos ei ole mitään väliä, mihin sen kaapelin laittaa.
Ensinnäkin tämä tieto säästää asennusaikaa tietenkin ja lohduttaa niitä jotka on jo vetänyt eristeiden sekaan ne kaapelit ja niitä on paljon.

Empiirinen havainto asennuksista puoltaa sitä, että kaapelit ei voi lämmetä liikaa eristeen sisällä, koska niitä on asenneltu vuosikymmenien aikana surutta ja paljon sinne villojen ja vällyjen sekaan. Mm. ns. amatööri putkittajat, jotka säästää ja tekee putkitukset itse, vetää pääsääntöisesti kaapelit ja putket villojen sekaan. Mitään hässäkkää ei ole käytännössä tapahtunut.

Lue lisää

Asioista, jos viitsit vähän miettiä: Väärillä asennustavoilla tulee enemmän tulipaloja kuin oikeilla asennustavoilla. Hyvät keskivertomääräykset, jotka on useissa eri maissa aikanaan huippulabroisssa testattu, otettu sopivat kompromissit kustannusten ja turvallisuuden suhteen, auttavat siihen, että amisjätkätkin voi hoidella hommia. Muutenhan inssit tietokoneiden kanssa pitäisi olla laskemassa joka toisessa asennuksessa sopivia piuhoja ja pituuksia, tekemässä koekuormituksia ym. v-mäistä hommaa.

kipinä- kirjoitti:

Mitä tapahtuu kelalla olevalle jatkoroikalle, kun sitä kuormitetaan reippaasti? Lämpösuoja laukeaa hetken päästä tai kaapelikelä kärähtää pilalle, kyllä se kaapeli kuumenee täyskuormalla liikaa ja eristeessä kuormitettavuus pienenee rajusti, jotta sallittu käyttölämpötila ei ylittyisi.Kyllä ne villan seassa kestävät aikansa, kaapelin käyttöikä vain laskee rajusti, johdoista tulee kovia korppuja, kuten jakorasiassa hehkuvalon kohdalla. Lämpökaapeli tuhoutuu eristeessä samalla tavalla, mutta nopeasti, 20w/m kaapeli sulaa melko pian, tämä on testattu käytännössä.

Lue lisää

Jatkojohdoissa käytetään pykälää pienemää johdinta eli 10A roikassa voi olla 1mm2 kaapeli. Lisäksi kelalla olevan kaapelin lämpeneminen on ihan eri asia kuin suorassa kulkeva kaapeli, kelassa ympärillä olevat kaapelit lämpiävät yhtäpaljon kuin sisn kaapeli jolloin keskimmäisen kaapelin on mahdotonta jäähtyä mihinkään.

On tilastollisista kirjoitti:

Asioista, jos viitsit vähän miettiä: Väärillä asennustavoilla tulee enemmän tulipaloja kuin oikeilla asennustavoilla. Hyvät keskivertomääräykset, jotka on useissa eri maissa aikanaan huippulabroisssa testattu, otettu sopivat kompromissit kustannusten ja turvallisuuden suhteen, auttavat siihen, että amisjätkätkin voi hoidella hommia. Muutenhan inssit tietokoneiden kanssa pitäisi olla laskemassa joka toisessa asennuksessa sopivia piuhoja ja pituuksia, tekemässä koekuormituksia ym. v-mäistä hommaa.

Lue lisää

"jotka on useissa eri maissa aikanaan huippulabroisssa testattu, "

Kauniita on kuvitelmat tutkija maailmasta.
Mitään huippulaboratorioita ei ole olemassakaan. On vaan apurahoilla juopottelevia tutkijoita, jotka kopio hädissään aikaisempia julkaisuja, minkä ehtii juopottelultaan.

Missä tutkimustulokset on julkaistu?
Tieteenkuvalehdessä?

Joku on laatinut ne ihan vaan vami-menetelmällä (vaimoni mielestä)

Kun vaikutat asiantuntijalta, niin onko se villojen sekaan asennus jossain selkeesti kielletty? Laittakaapa se standardin kohta näytille. Minä en väitä, etteikö voisi olla, mutta itse en ole missään nähnyt mainintaa.

Asiahan ratkeaa, jos se on kielletty standardissa. Tai oikeastaan sitähän ei tarvitse noudattaa, kun laskee sen kaapelin lämpötilan ja lisää sen laskelman oikeaoppisesti käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

jossain julkaistu? kirjoitti:

"jotka on useissa eri maissa aikanaan huippulabroisssa testattu, "

Kauniita on kuvitelmat tutkija maailmasta.
Mitään huippulaboratorioita ei ole olemassakaan. On vaan apurahoilla juopottelevia tutkijoita, jotka kopio hädissään aikaisempia julkaisuja, minkä ehtii juopottelultaan.

Missä tutkimustulokset on julkaistu?
Tieteenkuvalehdessä?

Joku on laatinut ne ihan vaan vami-menetelmällä (vaimoni mielestä)

Kun vaikutat asiantuntijalta, niin onko se villojen sekaan asennus jossain selkeesti kielletty? Laittakaapa se standardin kohta näytille. Minä en väitä, etteikö voisi olla, mutta itse en ole missään nähnyt mainintaa.

Asiahan ratkeaa, jos se on kielletty standardissa. Tai oikeastaan sitähän ei tarvitse noudattaa, kun laskee sen kaapelin lämpötilan ja lisää sen laskelman oikeaoppisesti käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

Lue lisää

Taulukoitten yhteydessä ovat käsitteet asennustapa A ja asennustapa B. Pitäisi olla myös asennustapa Ö, joka tarkoittaisi asentamista lämmöneristeen sisään.

A ja B toimivat tavallisissa rakennusten sisäisissä asennuksissa. A-tavan sulakekoko putoaa portaalla 10 mm2 johtokoosta lukien. Pienemmillä johdoilla sulakekoot ovat samat molemmissa asennustavoissa.

Tapa B on mm. tavallista pinta-asennusta tai hyllylle asennusta. A on mm. tavallinen uppoasennus (ei eristeen sisälle).

Kannattaisi tutustua noihin taulukoihin.

Tuossa on joku linkki mitä voisi vilkaista:
https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030503/1132057231100/1132058013949/1132059169522/1132065677938.html.stx

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Taulukoitten yhteydessä ovat käsitteet asennustapa A ja asennustapa B. Pitäisi olla myös asennustapa Ö, joka tarkoittaisi asentamista lämmöneristeen sisään.

A ja B toimivat tavallisissa rakennusten sisäisissä asennuksissa. A-tavan sulakekoko putoaa portaalla 10 mm2 johtokoosta lukien. Pienemmillä johdoilla sulakekoot ovat samat molemmissa asennustavoissa.

Tapa B on mm. tavallista pinta-asennusta tai hyllylle asennusta. A on mm. tavallinen uppoasennus (ei eristeen sisälle).

Kannattaisi tutustua noihin taulukoihin.

Tuossa on joku linkki mitä voisi vilkaista:
https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030503/1132057231100/1132058013949/1132059169522/1132065677938.html.stx

Lue lisää

Linkissä näkyy, että paksussa eristeessä lähestytään alle 50% kuormitettavuutta putkettomalla ja putkellisella ehkä noin 50% kuormitettavuutta.

Sulake tulisi valita 10 A sijasta 4 tai 6 A kokoisena tai 16A sijasta 6 tai 10 A, jos johdot ovat eristeen sisällä lyhyitä läpivientejä lukuunottamatta.

Eli ei tilanne ole aivan toivoton. Sulakkeita on pienennettävä. On tajuttava että jos jäähdytysolosuhde (max 70'C) sallii 4 A sulakkeen, niin 10 A sulakkeella lämpövaikutus on yli 6-kertainen. Eli 4 A virralla lämpenee 70 asteeseen ja 10 A virralla 280 asteeseen.

jossain julkaistu? kirjoitti:

"jotka on useissa eri maissa aikanaan huippulabroisssa testattu, "

Kauniita on kuvitelmat tutkija maailmasta.
Mitään huippulaboratorioita ei ole olemassakaan. On vaan apurahoilla juopottelevia tutkijoita, jotka kopio hädissään aikaisempia julkaisuja, minkä ehtii juopottelultaan.

Missä tutkimustulokset on julkaistu?
Tieteenkuvalehdessä?

Joku on laatinut ne ihan vaan vami-menetelmällä (vaimoni mielestä)

Kun vaikutat asiantuntijalta, niin onko se villojen sekaan asennus jossain selkeesti kielletty? Laittakaapa se standardin kohta näytille. Minä en väitä, etteikö voisi olla, mutta itse en ole missään nähnyt mainintaa.

Asiahan ratkeaa, jos se on kielletty standardissa. Tai oikeastaan sitähän ei tarvitse noudattaa, kun laskee sen kaapelin lämpötilan ja lisää sen laskelman oikeaoppisesti käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

Lue lisää

Särkiniementiellä Lauttasaaressa, kun sellainen lafka kuin Sähkötarkastuskeskus oli voimissaan? Siihen aikaan jokainen sähköalalla työskentelevä teki asennon, kun kuuli tämän nimen, tai sai postia ko. firmasta. Mm. siellä oli aika kunnioitettavat laboratoriot ja aikamoinen määrä kavereita hommissa. Myös yhteydet alan vastaaviin laitoksiin euroopassa toimi hyvin.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Taulukoitten yhteydessä ovat käsitteet asennustapa A ja asennustapa B. Pitäisi olla myös asennustapa Ö, joka tarkoittaisi asentamista lämmöneristeen sisään.

A ja B toimivat tavallisissa rakennusten sisäisissä asennuksissa. A-tavan sulakekoko putoaa portaalla 10 mm2 johtokoosta lukien. Pienemmillä johdoilla sulakekoot ovat samat molemmissa asennustavoissa.

Tapa B on mm. tavallista pinta-asennusta tai hyllylle asennusta. A on mm. tavallinen uppoasennus (ei eristeen sisälle).

Kannattaisi tutustua noihin taulukoihin.

Tuossa on joku linkki mitä voisi vilkaista:
https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030503/1132057231100/1132058013949/1132059169522/1132065677938.html.stx

Lue lisää

oikeaa tietoa, mitä halusin tähän saumaan saada. Kyllähän tuossa on monenlaista sähläystä asian vierestä tullut, mutta kun hieman kiusaa, niin joku kaivaa ihan tietoakin.

Eli se on varmaan niin kuten ajattelin, että ei se ole suinkaan kielletty se villojen sekaan laittaminen. Se pitää vaan älytä ottaa sulakevalinnassa huomioon.
Tämä oli muistaakseni vanhan stm:än aikana selkeesti mainittu kielletyksi asiaksi.
Miten on tuollaiset vakiokuormat, kuten jokin pikku pumppu, tms. joka ei ota esim. 10A sulakkeen perässä lähellekkään 50% virrasta. Näitähän voi rennosti heitellä villojen sekaan.

Mutta kyllähän nuo taulukot, joita laitoit antaa selkeän kuvan, että pitää tietää, mitä tekee.

Kiitoksia Kiitoksia.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Linkissä näkyy, että paksussa eristeessä lähestytään alle 50% kuormitettavuutta putkettomalla ja putkellisella ehkä noin 50% kuormitettavuutta.

Sulake tulisi valita 10 A sijasta 4 tai 6 A kokoisena tai 16A sijasta 6 tai 10 A, jos johdot ovat eristeen sisällä lyhyitä läpivientejä lukuunottamatta.

Eli ei tilanne ole aivan toivoton. Sulakkeita on pienennettävä. On tajuttava että jos jäähdytysolosuhde (max 70'C) sallii 4 A sulakkeen, niin 10 A sulakkeella lämpövaikutus on yli 6-kertainen. Eli 4 A virralla lämpenee 70 asteeseen ja 10 A virralla 280 asteeseen.

Lue lisää

kuormitettavuus pienenee. MMj 4x1,5s kuormitettavuus on 14A ja 0,2m villassa johdon kuormitettavuus laskee n. 70% jolloin 14Ax0,7=9,8A eli johdon molemmilla puolilla voi olla 10cm villaa ja johdossa silti kulkea lähes 10A virta.

Nyt alkaa valumaan kirjoitti:

oikeaa tietoa, mitä halusin tähän saumaan saada. Kyllähän tuossa on monenlaista sähläystä asian vierestä tullut, mutta kun hieman kiusaa, niin joku kaivaa ihan tietoakin.

Eli se on varmaan niin kuten ajattelin, että ei se ole suinkaan kielletty se villojen sekaan laittaminen. Se pitää vaan älytä ottaa sulakevalinnassa huomioon.
Tämä oli muistaakseni vanhan stm:än aikana selkeesti mainittu kielletyksi asiaksi.
Miten on tuollaiset vakiokuormat, kuten jokin pikku pumppu, tms. joka ei ota esim. 10A sulakkeen perässä lähellekkään 50% virrasta. Näitähän voi rennosti heitellä villojen sekaan.

Mutta kyllähän nuo taulukot, joita laitoit antaa selkeän kuvan, että pitää tietää, mitä tekee.

Kiitoksia Kiitoksia.

Lue lisää

Kyllä jos osaisit lukea ja jos vielä mitä tekstissä lukee, niin voisit tutustua "käsikirja rakennusten sähköasennuksista" D1-98.

Kohdasta putkettoman uppoasennuksen asennuspaikat sanotaan selkeällä suomenkielellä, että "Kaapelia ei saa asentaa tai peittää lämpöeristeen sisään".

Ohjeet luultavasti kirjassa on oikeampia ja uskottavampia, kuin sinun antamasi mutu tuntumalta heitetyt jutut. Älä anna neuvoja ihmisille jollet tiedä mistä olet hourimassa!!!!

mukaan kirjoitti:

kuormitettavuus pienenee. MMj 4x1,5s kuormitettavuus on 14A ja 0,2m villassa johdon kuormitettavuus laskee n. 70% jolloin 14Ax0,7=9,8A eli johdon molemmilla puolilla voi olla 10cm villaa ja johdossa silti kulkea lähes 10A virta.

Lue lisää

Jos suurin sallittu johdinvirta on 14 A on sulake 10 A. Jos suurin sallittu virta on 9A luokkaa on sulake 6 A. Noin se menee taulukoitten mukaan.

Nyt alkaa valumaan kirjoitti:

oikeaa tietoa, mitä halusin tähän saumaan saada. Kyllähän tuossa on monenlaista sähläystä asian vierestä tullut, mutta kun hieman kiusaa, niin joku kaivaa ihan tietoakin.

Eli se on varmaan niin kuten ajattelin, että ei se ole suinkaan kielletty se villojen sekaan laittaminen. Se pitää vaan älytä ottaa sulakevalinnassa huomioon.
Tämä oli muistaakseni vanhan stm:än aikana selkeesti mainittu kielletyksi asiaksi.
Miten on tuollaiset vakiokuormat, kuten jokin pikku pumppu, tms. joka ei ota esim. 10A sulakkeen perässä lähellekkään 50% virrasta. Näitähän voi rennosti heitellä villojen sekaan.

Mutta kyllähän nuo taulukot, joita laitoit antaa selkeän kuvan, että pitää tietää, mitä tekee.

Kiitoksia Kiitoksia.

Lue lisää

Määräyksissä oli maininta, jotta jos johdon kuormitettavuutta ei jostain syystä tiedetä on sen lämpeneminen mitattava ja valittava suojaus sen mukaan.

Jos välttämättä haluaa asentaa eristeeseen, tulee mittaaminen tehdä helpoksi putkittamalla paksulla putkella. Putketonta ei voi kunnolla mitata koko matkalta.

Tuo veivaaminen tarkoittaa sitä, että parempi on asentaa muualle kuin lämmöneristeeseen. Ei kukaan ala asentamaan porrasta isompia johtimia ja mittaamaan luotettavasti. Jos ei välitä mistään mitään tekee vaarallisen asennuksen ja joutuu vastaamaan. Ainakin tilastollisesti. Eivät kaikki virheet tule esiin kymmenissäkään vuosissa mutta sadasta virheestä tulee muutama aivan varmasti vuoden aikana.

Taloja palaa nykyään villojen sekaan asennettujen halogeenijohtojen sytyttämänä.

ja vielä tyhmä sellainen kirjoitti:

Kyllä jos osaisit lukea ja jos vielä mitä tekstissä lukee, niin voisit tutustua "käsikirja rakennusten sähköasennuksista" D1-98.

Kohdasta putkettoman uppoasennuksen asennuspaikat sanotaan selkeällä suomenkielellä, että "Kaapelia ei saa asentaa tai peittää lämpöeristeen sisään".

Ohjeet luultavasti kirjassa on oikeampia ja uskottavampia, kuin sinun antamasi mutu tuntumalta heitetyt jutut. Älä anna neuvoja ihmisille jollet tiedä mistä olet hourimassa!!!!

Lue lisää

vanhentunut. Sehän on vain opas ja pohjautuu yhtä paljon vanhoihin stm-määräyksiin, kuin uusiin määräyksiin.
Standardi sfs6000 on oikeampi. Siellä ei puhuta mitään ko. asiasta. Sanotaan useassakin kohdassa, että vaikkapa laskemalla voi asentaa muutenkin kuin standardin ohjeen mukaan.
Nuo "selittävät" kirjathan on tehty tyhmille, jotka ei osaa ajatella omilla aivoilla. Kaikki pitää löytyä valmiina. Se on jotain herranpelkoa ja on totuttu, ettei itse saa ajatella omilla aivoilla. Virkamies antaa lomakkeet ja ohjeet. Muutahan ei tarvita.
Joskus ihmettelen tätä "asentaja" sakkia, kun ei osata laskea vastuksia ja tehoja. Ei pitäisi koskea silloin sähkölaitteisiin ollenkaan.

Vielä tästä D1:stä. Sehän pitäisi olla muka selittävä osa SFS6000:lle, mutta se on ihan eri porukan tekemä ja hatusta vedettu osittain. Tästähän on täällä ennekin jankutettu. Tuo asia luulisi olevan jo tuttua. Pitkälti hommat menee kyllä oikein, kun sitä noudattaa. Siellä on paljon asiaa, mikä ei mene uuden standardin kanssa ihan samaa linjaa. Enemmänkin sen vanhan stm:än linjaa. Mutta asennukset kyllä varmaan onnistuu, kun sitä noudattaa.

Mutta kyllä täällä on joskus helevetin tyhmää sakkia.
Juurihan tuo vanhempisuunnittelija veti käyrät esiin. Selkeesti näkee, että esim. puoliteholla maximista voi aika rennoin mielin vetää putket mihin vaan. Voit laittaa 6A sulakkeen 1,5mm2 kaapeliin ja ei mitään ongelmaa.

Otetaan käytännön ongelma.
Se on niin, että esimerkiksi puhallusvilla eristeisessä talossa on todella hankala laittaa putkia ja kaapeleita niin, ettei ne mene villojen sekaan. Silloin kannattaa laittaa tuo 6A sulake, jos se riittää. Ja aika moneen esim. valaistusryhmään se riittää. Ja juuri ne putkitetaan usein seinissä, joihin puhallusvillaa tökitään.
Isompitehoiset ryhmät lattian kautta, jos mahdollista.
Otappa silmä käteen ja katso ne käyrät.
Juuri tällaisten tapausten takia sitä ei ole kielletty, koska villojen sekaan voi asentaa tietyin edellytyksin aika rennoin mielin.
Juuri tästä on kysymys.

D1 on ajat sitten kirjoitti:

vanhentunut. Sehän on vain opas ja pohjautuu yhtä paljon vanhoihin stm-määräyksiin, kuin uusiin määräyksiin.
Standardi sfs6000 on oikeampi. Siellä ei puhuta mitään ko. asiasta. Sanotaan useassakin kohdassa, että vaikkapa laskemalla voi asentaa muutenkin kuin standardin ohjeen mukaan.
Nuo "selittävät" kirjathan on tehty tyhmille, jotka ei osaa ajatella omilla aivoilla. Kaikki pitää löytyä valmiina. Se on jotain herranpelkoa ja on totuttu, ettei itse saa ajatella omilla aivoilla. Virkamies antaa lomakkeet ja ohjeet. Muutahan ei tarvita.
Joskus ihmettelen tätä "asentaja" sakkia, kun ei osata laskea vastuksia ja tehoja. Ei pitäisi koskea silloin sähkölaitteisiin ollenkaan.

Vielä tästä D1:stä. Sehän pitäisi olla muka selittävä osa SFS6000:lle, mutta se on ihan eri porukan tekemä ja hatusta vedettu osittain. Tästähän on täällä ennekin jankutettu. Tuo asia luulisi olevan jo tuttua. Pitkälti hommat menee kyllä oikein, kun sitä noudattaa. Siellä on paljon asiaa, mikä ei mene uuden standardin kanssa ihan samaa linjaa. Enemmänkin sen vanhan stm:än linjaa. Mutta asennukset kyllä varmaan onnistuu, kun sitä noudattaa.

Mutta kyllä täällä on joskus helevetin tyhmää sakkia.
Juurihan tuo vanhempisuunnittelija veti käyrät esiin. Selkeesti näkee, että esim. puoliteholla maximista voi aika rennoin mielin vetää putket mihin vaan. Voit laittaa 6A sulakkeen 1,5mm2 kaapeliin ja ei mitään ongelmaa.

Otetaan käytännön ongelma.
Se on niin, että esimerkiksi puhallusvilla eristeisessä talossa on todella hankala laittaa putkia ja kaapeleita niin, ettei ne mene villojen sekaan. Silloin kannattaa laittaa tuo 6A sulake, jos se riittää. Ja aika moneen esim. valaistusryhmään se riittää. Ja juuri ne putkitetaan usein seinissä, joihin puhallusvillaa tökitään.
Isompitehoiset ryhmät lattian kautta, jos mahdollista.
Otappa silmä käteen ja katso ne käyrät.
Juuri tällaisten tapausten takia sitä ei ole kielletty, koska villojen sekaan voi asentaa tietyin edellytyksin aika rennoin mielin.
Juuri tästä on kysymys.

Lue lisää

Sähköturvallisuustutkinto 1

tukintovaatimuksiin kuuluu tietää mm.
seuraava julkaisu:

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n ja Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n julkaisu:
"D 1-2002 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista"

Revi siitä huumoria
:-))

D1 on ajat sitten kirjoitti:

vanhentunut. Sehän on vain opas ja pohjautuu yhtä paljon vanhoihin stm-määräyksiin, kuin uusiin määräyksiin.
Standardi sfs6000 on oikeampi. Siellä ei puhuta mitään ko. asiasta. Sanotaan useassakin kohdassa, että vaikkapa laskemalla voi asentaa muutenkin kuin standardin ohjeen mukaan.
Nuo "selittävät" kirjathan on tehty tyhmille, jotka ei osaa ajatella omilla aivoilla. Kaikki pitää löytyä valmiina. Se on jotain herranpelkoa ja on totuttu, ettei itse saa ajatella omilla aivoilla. Virkamies antaa lomakkeet ja ohjeet. Muutahan ei tarvita.
Joskus ihmettelen tätä "asentaja" sakkia, kun ei osata laskea vastuksia ja tehoja. Ei pitäisi koskea silloin sähkölaitteisiin ollenkaan.

Vielä tästä D1:stä. Sehän pitäisi olla muka selittävä osa SFS6000:lle, mutta se on ihan eri porukan tekemä ja hatusta vedettu osittain. Tästähän on täällä ennekin jankutettu. Tuo asia luulisi olevan jo tuttua. Pitkälti hommat menee kyllä oikein, kun sitä noudattaa. Siellä on paljon asiaa, mikä ei mene uuden standardin kanssa ihan samaa linjaa. Enemmänkin sen vanhan stm:än linjaa. Mutta asennukset kyllä varmaan onnistuu, kun sitä noudattaa.

Mutta kyllä täällä on joskus helevetin tyhmää sakkia.
Juurihan tuo vanhempisuunnittelija veti käyrät esiin. Selkeesti näkee, että esim. puoliteholla maximista voi aika rennoin mielin vetää putket mihin vaan. Voit laittaa 6A sulakkeen 1,5mm2 kaapeliin ja ei mitään ongelmaa.

Otetaan käytännön ongelma.
Se on niin, että esimerkiksi puhallusvilla eristeisessä talossa on todella hankala laittaa putkia ja kaapeleita niin, ettei ne mene villojen sekaan. Silloin kannattaa laittaa tuo 6A sulake, jos se riittää. Ja aika moneen esim. valaistusryhmään se riittää. Ja juuri ne putkitetaan usein seinissä, joihin puhallusvillaa tökitään.
Isompitehoiset ryhmät lattian kautta, jos mahdollista.
Otappa silmä käteen ja katso ne käyrät.
Juuri tällaisten tapausten takia sitä ei ole kielletty, koska villojen sekaan voi asentaa tietyin edellytyksin aika rennoin mielin.
Juuri tästä on kysymys.

Lue lisää

"Mutta kyllä täällä on joskus helevetin tyhmää sakkia. "

Niin näkyy olevan, sähän sen todistat.

D1-2002 ei ole sen vanhentuneempi kuin sfs6000 samalta vuodelta.

"Nuo "selittävät" kirjathan on tehty tyhmille"

Kuten sulle, tavaa vaan tarkkaan.

iluilöö kirjoitti:

"Mutta kyllä täällä on joskus helevetin tyhmää sakkia. "

Niin näkyy olevan, sähän sen todistat.

D1-2002 ei ole sen vanhentuneempi kuin sfs6000 samalta vuodelta.

"Nuo "selittävät" kirjathan on tehty tyhmille"

Kuten sulle, tavaa vaan tarkkaan.

Lue lisää

...että sä et tiedä elämästä ja sähköstä yhtikäs mitään. Se on kuule tämän päivän tietoa se mitä esitettiin.

Pistähän poika puuteria poskeen ja mee halaaman poikakaveriis kylille...

Onneksi tyhmyys tiivistyy vain tietynlaisessa porukassa.

tänäkin päivänä kirjoitti:

Sähköturvallisuustutkinto 1

tukintovaatimuksiin kuuluu tietää mm.
seuraava julkaisu:

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n ja Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n julkaisu:
"D 1-2002 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista"

Revi siitä huumoria
:-))

Lue lisää

luettelo, niistä määräyksistä ja standardeista, joita noudattamalla täyttyy sähkölaki.
Löytyyköhän siitä
D1-2002 ??

tänäkin päivänä kirjoitti:

Sähköturvallisuustutkinto 1

tukintovaatimuksiin kuuluu tietää mm.
seuraava julkaisu:

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n ja Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n julkaisu:
"D 1-2002 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista"

Revi siitä huumoria
:-))

Lue lisää

En löytänyt kylläkään sitä D1-julkaisua. Olisiko listassa virhe? Se on ihan kaupallinen tuote se sinun D1-julkaisu. Vastaavia koulukirjoja on markkinoilla pilvin pimein.

Lue nuo vaadittavat standardit ensin, joita noudattamalla lainlaatijan toiveet toteutuu.



SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT



1 YLEISTÄ

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite 2) ja 1194/1999 sähkötyöturvallisuutta (liite 3). Päätöksissä esitettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän, jos sovelletaan tiettyjä turvallisuusstandardeja tai vastaavia julkaisuja. Sähköturvallisuusviranomaisen eli Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on vahvistaa tällaisten standardien ja julkaisujen luettelo Sähköturvallisuuden neuvottelukunnan lausunnon perusteella.

Tällä TUKES-ohjeella Turvatekniikan keskus vahvistaa kohdissa 2 ja 3 esitetyt standardiluettelot.


2 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 1193/1999 esitettyjä oleellisia turvallisuusvaatimuksia:

• Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, jonka yksittäiset standardit on lueteltu liitteessä 1.
• SFS 6001 (2001) A1 (2005) Suurjännitesähköasennukset

• SFS-EN 60079-14 (2003) Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, toinen painos [korvaa standardin ensimmäisen painoksen vuodelta 1998]
• SFS-EN 50281-1-2 (1999) Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 1-2: Koteloinnilla suojatut sähkölaitteet. Valinta, asennus ja huolto
• SFS-käsikirja 140 (2000 tai 2004) Osa 3 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, Osa 3 Räjähdetilat [käsikirjan painokset ovat osan 3 suhteen samansisältöiset, kuten on myös Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A1-93 41§ räjähdystarviketiloja koskevilta vaatimuksiltaan]

• SFS-EN 50107-1 (2003) Valomainokset ja valopurkausputkien asennukset yli 1 kV mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset, ensimmäinen painos [korvaa standardin SFS-EN 50107:1998]
• SFS-EN 50191 (2000) Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö
• SFS-EN 50272-2 (2001) Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Paikallisakut

• SFS-EN 50 119 (2001) Railway applications – Fixed installations – Electric traction overhead contact lines
• SFS-EN 50122-1 (1998) Railway applications – Fixed installations -- Part 1: Protective provisions relating to electrical safety and earthing
• SFS-EN 50122-2 (1999) A1 (2002) Railway applications – Fixed installations - Part 2: Protective provisions against the effects of stray current caused by d.c. traction systems
• SFS-EN 50124-1 (2001) Railway applications – Insulation coordination – Part 1: Basic requirements – Clearances and creepage distances for all electrical and electronic equipment

• SFS-EN 50341-1 (2002) SFS-EN 50341-3-7 (2002) Vaihtosähköilmajohdot yli 45 kV:n jännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt, Part 3-7 National normative aspects (NNA) for Finland
• SFS 5790 (1995) 12/20 kV Ilmajohdot. PAS-järjestelmä
• Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A 4-93 (1993) Vahvavirtailmajohtomääräykset

nämä kirjoitti:

En löytänyt kylläkään sitä D1-julkaisua. Olisiko listassa virhe? Se on ihan kaupallinen tuote se sinun D1-julkaisu. Vastaavia koulukirjoja on markkinoilla pilvin pimein.

Lue nuo vaadittavat standardit ensin, joita noudattamalla lainlaatijan toiveet toteutuu.



SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT



1 YLEISTÄ

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite 2) ja 1194/1999 sähkötyöturvallisuutta (liite 3). Päätöksissä esitettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän, jos sovelletaan tiettyjä turvallisuusstandardeja tai vastaavia julkaisuja. Sähköturvallisuusviranomaisen eli Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on vahvistaa tällaisten standardien ja julkaisujen luettelo Sähköturvallisuuden neuvottelukunnan lausunnon perusteella.

Tällä TUKES-ohjeella Turvatekniikan keskus vahvistaa kohdissa 2 ja 3 esitetyt standardiluettelot.


2 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 1193/1999 esitettyjä oleellisia turvallisuusvaatimuksia:

• Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, jonka yksittäiset standardit on lueteltu liitteessä 1.
• SFS 6001 (2001) A1 (2005) Suurjännitesähköasennukset

• SFS-EN 60079-14 (2003) Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, toinen painos [korvaa standardin ensimmäisen painoksen vuodelta 1998]
• SFS-EN 50281-1-2 (1999) Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 1-2: Koteloinnilla suojatut sähkölaitteet. Valinta, asennus ja huolto
• SFS-käsikirja 140 (2000 tai 2004) Osa 3 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, Osa 3 Räjähdetilat [käsikirjan painokset ovat osan 3 suhteen samansisältöiset, kuten on myös Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A1-93 41§ räjähdystarviketiloja koskevilta vaatimuksiltaan]

• SFS-EN 50107-1 (2003) Valomainokset ja valopurkausputkien asennukset yli 1 kV mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset, ensimmäinen painos [korvaa standardin SFS-EN 50107:1998]
• SFS-EN 50191 (2000) Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö
• SFS-EN 50272-2 (2001) Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Paikallisakut

• SFS-EN 50 119 (2001) Railway applications – Fixed installations – Electric traction overhead contact lines
• SFS-EN 50122-1 (1998) Railway applications – Fixed installations -- Part 1: Protective provisions relating to electrical safety and earthing
• SFS-EN 50122-2 (1999) A1 (2002) Railway applications – Fixed installations - Part 2: Protective provisions against the effects of stray current caused by d.c. traction systems
• SFS-EN 50124-1 (2001) Railway applications – Insulation coordination – Part 1: Basic requirements – Clearances and creepage distances for all electrical and electronic equipment

• SFS-EN 50341-1 (2002) SFS-EN 50341-3-7 (2002) Vaihtosähköilmajohdot yli 45 kV:n jännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt, Part 3-7 National normative aspects (NNA) for Finland
• SFS 5790 (1995) 12/20 kV Ilmajohdot. PAS-järjestelmä
• Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A 4-93 (1993) Vahvavirtailmajohtomääräykset

Lue lisää

Sähköturvallisuustutkinto 1

Lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset:

* Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999, 893/2001 1 § kohta 26, 913/2002, 220/2004 )
* Sähköturvallisuusasetus (498/1996, 323/2004)
* Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996, 28/2003, 1253/2003, 693/2005 ja lisäys sähkötyöturvallisuudesta1194/1999)
* Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996, 30/2003, 335/2004)
* Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993, 922/1994, 1216/1995, 216/1996, 650/1996 ja 29/2003)
* Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteiden ja laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1696/1993, 923/1994 ja 652/1996)
* Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999)

Turvatekniikan keskuksen ohjeet:

S4-2004 Sähkölaitteistot
S7-98 Sähkötöitä koskeva toimintailmoitus
S10-2005 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit

Standardit:

SFS 6000 (1999, 2002, 2004 ja 2005)
Pienjännitesähköasennukset
SFS 6001 (2001, 2005) Suurjännitesähköasennukset
SFS 6002 (2. painos) Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut:

Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu:
A 4-93 Vahvavirtailmajohtomääräykset

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n ja Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n julkaisu:
D 1-2002 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

Sähkötieto ry:n julkaisu: Sähkölaitekorjaajan opas (2005)

mitata kirjoitti:

Tämähän on erittäin hyvä uutinen, kun ne tuolla tavalla 3W/m tehoilla kuumenee.
Nyt kannattaa alkaa suunnittelemaan lämmityslaitetta, missä lämmityslaitteena on tuollainen 3W/m kaapeli ja siihen kylkeen lämminvesivaraaja. Koko roska ympäröidään reilusti vuorivillalla, jotta se kaapeli varmasti kuumenee. Tuskimpa millään saa edullisempaa lämpöä. Homman pitäisi toimia kun laittaa jonkin valaistusryhmäjohdoista kulkemaan sen lämminvesivaraajan kylkeä pitkin ja siitä edelleen valaistusjakorasialle. Jos teho ei ihan riitä, niin parikierrosta varaajan ympäri ja siitä taas valaistusrasialle. Periaatteessa valaistuskaapelin häviöteholla saadaan talon lämpimät käyttövedet, jos oikein olen laskenut. Siis jos muoveja sulatellaan noilla tehoilla, niin kyllä sillä lämpenee varaajakin, kun kiepittää hieman.
Tämähän on suorastaan ilouutinen köyhälle, kun muuten käytetään parin kilowatin vastuksia.

Hyvä idea olisi laittaa osa valaistusryhmän syöttökaapelista varaajan kylkeä pitkin Pyrotenax-lämpökaapelista. Rasiat vain ennen ja jälkeen varaajan. Pyrotenaxeista löytyy samoja oomeja kuin MMJ1,5mm2 kuparissa on metrille.
Käsittääkseni taas pelataan sillä valaistusryhmäjohdon hukkasähköllä, mutta nyt se kaapeli ei takuulla sula. Valaisin ei tiedä, eikä sitä kiinnosta se, että osa syöttökaapelista on lämmön kestävää. Mitä mieltä ideasta? Minusta tämä on nerokasta, jos toimii.

Lue lisää

Jos kaapelin ympärillä oleva eriste on äärettömän eristyskykyinen, niin kaapelihan kuumuisi äärettömän kuumaksi, jos siitä kulkee äärettömän pitkä ajan pienikin virta...

Aloittajan 3W/m ajatuksesta unohtui ensimmäisenä paluuvirta, eli se toinen 3W.

Kysehän ei ole pelkästään siitä että kuinka paljon kaapeli eristeessä lämpenee ja miten se sen kestää, vaan myös siitä että paljonko ylimääräinen lämpeminen vaikuttaa kaapelin ominaisuuksiin kymmenessä tai kolmessakymmenessä vuodessa.

Valaisimelle menevän MMJ tuskin lämpenee nimeksikkään eristeissä, mutta kaikki kaapelit ei ole pulentoista neliön kaapeleita suojanaan 10 ampeerin automaatti. Olisi järetöntä kehitellä talukot, joista selviäsi että miten kaapelin tyyppi ja sulkekoko vaikuttaa siihen miten paksussa eristeessä ja kuinka pitkästi mitäkin kaapeli saisi eristeessä kuljettaa.

Koskaan kirjoitti:

Särkiniementiellä Lauttasaaressa, kun sellainen lafka kuin Sähkötarkastuskeskus oli voimissaan? Siihen aikaan jokainen sähköalalla työskentelevä teki asennon, kun kuuli tämän nimen, tai sai postia ko. firmasta. Mm. siellä oli aika kunnioitettavat laboratoriot ja aikamoinen määrä kavereita hommissa. Myös yhteydet alan vastaaviin laitoksiin euroopassa toimi hyvin.

Lue lisää

Tunnettiin myös nimellä Sähköteurastuskeskus ;) Tekivät kivoja kokeita sähkölaitteille...

Suunnittelija. kirjoitti:

Jos kaapelin ympärillä oleva eriste on äärettömän eristyskykyinen, niin kaapelihan kuumuisi äärettömän kuumaksi, jos siitä kulkee äärettömän pitkä ajan pienikin virta...

Aloittajan 3W/m ajatuksesta unohtui ensimmäisenä paluuvirta, eli se toinen 3W.

Kysehän ei ole pelkästään siitä että kuinka paljon kaapeli eristeessä lämpenee ja miten se sen kestää, vaan myös siitä että paljonko ylimääräinen lämpeminen vaikuttaa kaapelin ominaisuuksiin kymmenessä tai kolmessakymmenessä vuodessa.

Valaisimelle menevän MMJ tuskin lämpenee nimeksikkään eristeissä, mutta kaikki kaapelit ei ole pulentoista neliön kaapeleita suojanaan 10 ampeerin automaatti. Olisi järetöntä kehitellä talukot, joista selviäsi että miten kaapelin tyyppi ja sulkekoko vaikuttaa siihen miten paksussa eristeessä ja kuinka pitkästi mitäkin kaapeli saisi eristeessä kuljettaa.

Lue lisää

Nimittäin stm:ssä oli selkeesti sanottu, että 20cm saa mennä villan sisällä. Eli normaali läpivienti. Enempää ei.
Periaatteessa 10% vähemmän sai kuormittaa muka, mutta sitä ei kukaan huomioinut koskaan.

mukaan kirjoitti:

kuormitettavuus pienenee. MMj 4x1,5s kuormitettavuus on 14A ja 0,2m villassa johdon kuormitettavuus laskee n. 70% jolloin 14Ax0,7=9,8A eli johdon molemmilla puolilla voi olla 10cm villaa ja johdossa silti kulkea lähes 10A virta.

Lue lisää

tarkoittaako se sitä että jos kuormitettavuus laskee 70% niin jäljelle jää 30%. eli 14A * 0,3 = 4.2A ??

taulukko kirjoitti:

tarkoittaako se sitä että jos kuormitettavuus laskee 70% niin jäljelle jää 30%. eli 14A * 0,3 = 4.2A ??

Sitä tuo tarkoittaa. Ja suojaava sulake ei ole arvoltaan sama kuin johtimelle sallittu virta vaan aika paljon pienempi. 10 A sulakkeen kohdalla virta saa olla 40% enemmän kuin on sulakkeen nimellisvirta. Jos johdinvirta sallitaan 4 A, on lähin sallittu sulake 2 A.

tukesin sivulta kirjoitti:

luettelo, niistä määräyksistä ja standardeista, joita noudattamalla täyttyy sähkölaki.
Löytyyköhän siitä
D1-2002 ??

Mieluimmin: katsopas.