TV-ohjelma veresti muistoja, joita käsite MARI-MEKKO , on häivyttänyt.
Piti ihan miettiä, kuka se olikaan
Mutta kuka oli herra Ratia?
Kerrottiin , että Armi meni töihin miehensä yritykseen.
Armi Ratia, ihmeellinen nainen
15
1654
Vastaukset
- ii-li
Armi R:n mies oli yrittäjä, jonka tekstiilifirma meni konkurssiin joskus 50-luvulla.
Armin R:n isä oli kauppias, joten yrittäjähenkisyys on varmaankin ollut perheessä tärkeällä sijalla. Armi itse oli koulutukseltaan vaatesuunnittelija ja ollut työssä myös mainostoimistossa, joten yrittämisen osaaminen oli hänellä hallussa. - Hän myös osasi palkata firmaansa hyviä suunnittelijoita. En osaa ollenkaan sanoa, onko Armi Ratian omia töitä ollut Markimekon tuotannossa mukana.
Ehkä siinä olikin yrityksen menestyksen salaisuus, että hän ymmärsi ajoissa, ettei osaa itse kaikkea. http://www.marimekko.fi/FI/marimekkokonserni/historia/1950/
Maija Isolan suunnittelema Unikko-kuvio on ollut suosittu. Minullakin sitä on ollut kaikissa värisävyissä, missä sitä on painettu.
Luonani käyvät lapset (ja lapsenmieliset) ovat ihastuneita alakerran tuvan seinällä olevaan Maija Isolan "Pepe" seinäkankaaseen vuodelta 1972. Siinä on iloisen värisiä suuria papukaijoja ja kangas oli aikoinaan poikani huoneen ikkunaverhona. Löysin verhot muutama vuosi sitten ja ompelin ne yhteen ja sain koko seinän korkuisen seinävaatteen.
Marimekko tuli koko maailman tietoisuuteen 1960 kun Jaqueline Kennedy osti Marimekon leninkejä ja niitä tietenkin näkyi sitten kaikkialla lehdistössä.
Armi Ratia oli se moottori, joka sai Marimekon käyntiin.- ii-li
Siellä oli kuva siitä maailman rumimmasta housupuvusta, jossa oli kumilangan avulla rypytetty peffaosa. Muistaaksen myös polvet oli rypytetty samalla tavalla. :) Sorry, jos nyt astuin jonkun varpaille.
Minulla oli 60-luvulla naistuttava, joka oli aika pulska. Hän käytti juuri tuota asua. Olisipa hän nähnyt itsensä takaapäin! - Ainakin miehen silmissä se oli aika pahan näköistä.
Se miesten raidallinen nörttipaita on säilyttänyt asemansa tähän päivään asti, ja on yhä tuotannossa. Ei liene montakaan vaatekappaletta, joka olisi ollut samanlaisena tuotannossa yli 50 vuotta ja silti yhä suosittu.
Siellä ei ollut yhtäkään kuvaa siitä 70-luvun tyylikkäästä naisten asusta, jossa oli kapeita mustia ja valkoisia raitoja. Sitä ulkomaalaiset pitivät suuressa arvossa ja hyvinkin seksikkäänä. Raidat olivat Marimekon tavaramerkki suurien kuvioiden lisäksi.
Voi olla, että se oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema. Hänhän lähti Marimekosta ja perusti kilpailevan yrityksen. - Hänellä oli omassa firmassaan tavaramerkkinä alussa 2-väriset, suurikuvioiset kankaat, joissa väreinä olivat vaalea kitinväri ja tumma, lähes musta seepia. Minusta se oli sekä silloin että vielä nytkin hieno väriyhdistelmä. - *Satu
ii-li kirjoitti:
Siellä oli kuva siitä maailman rumimmasta housupuvusta, jossa oli kumilangan avulla rypytetty peffaosa. Muistaaksen myös polvet oli rypytetty samalla tavalla. :) Sorry, jos nyt astuin jonkun varpaille.
Minulla oli 60-luvulla naistuttava, joka oli aika pulska. Hän käytti juuri tuota asua. Olisipa hän nähnyt itsensä takaapäin! - Ainakin miehen silmissä se oli aika pahan näköistä.
Se miesten raidallinen nörttipaita on säilyttänyt asemansa tähän päivään asti, ja on yhä tuotannossa. Ei liene montakaan vaatekappaletta, joka olisi ollut samanlaisena tuotannossa yli 50 vuotta ja silti yhä suosittu.
Siellä ei ollut yhtäkään kuvaa siitä 70-luvun tyylikkäästä naisten asusta, jossa oli kapeita mustia ja valkoisia raitoja. Sitä ulkomaalaiset pitivät suuressa arvossa ja hyvinkin seksikkäänä. Raidat olivat Marimekon tavaramerkki suurien kuvioiden lisäksi.
Voi olla, että se oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema. Hänhän lähti Marimekosta ja perusti kilpailevan yrityksen. - Hänellä oli omassa firmassaan tavaramerkkinä alussa 2-väriset, suurikuvioiset kankaat, joissa väreinä olivat vaalea kitinväri ja tumma, lähes musta seepia. Minusta se oli sekä silloin että vielä nytkin hieno väriyhdistelmä.ovat olleet tosi suosittuja,ja olen käyttänyt niitä paljon.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa tavallinen paitapusero, se on niin laadukas pesua , silitystä ja pitämistä sietävä vaatekappale, että hinta -laatu-suhde on kohdallaan.
Tuo Maija Isolan Unikko on jo enemmän kuin tuttu ja myös tyttäreni suuresti suosima kodin sisustuksessa. Värejä joskus vaihdellen. - soilike
*Satu kirjoitti:
ovat olleet tosi suosittuja,ja olen käyttänyt niitä paljon.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa tavallinen paitapusero, se on niin laadukas pesua , silitystä ja pitämistä sietävä vaatekappale, että hinta -laatu-suhde on kohdallaan.
Tuo Maija Isolan Unikko on jo enemmän kuin tuttu ja myös tyttäreni suuresti suosima kodin sisustuksessa. Värejä joskus vaihdellen.Kaksi rakkainta paituani,puna-kelta ja sini-harmaa raita, jättikokoa, on pesty monta kertaa ja yhä ovat ihan kunnossa.
Edellisessä elämäsäni rakastin Marimekon takkimekkoa, pystyraita , paitakaulus, muistatteko.
- isoäiti**
Mitä olisi elämä ilman Marimekkoa - en osaa kuvitella sellaista,
koska se on kuulunut elämääni nuoruudesta lähtien.
Marimekoissa on odotettu lapset, niihin on puettu
lapset, niissä on edustettu, niissä on peuhattu,
ja niissä on nukuttu.
Kodissa on aina tilaa Marimekoille.
Nykysuunnittelijoista Mika Piirainen on elvyttänyt alkuperäisiä kuoseja = raitoja
ja mekkoja, mitkä täyttävät vaatekaappini nykyäänkin.
Ritva Fallan malleista pidän myös.- Pääsky64
pyöreän marimekkopöydän jossa unikko ikilevy kansi.Sille ei ollut kenellekkään tilaa.Oli pidetty lasten synkkärit ja juhlat sillä pöytäkälustolla.
Minulla on samanlaiset papukaija verhot käyttämättä kun Satu kertoi seinällä olevan.Siinäpä idea.
Tehtaan myymälästä olen ostanut palakankaita ja niistä ommellut mekkoja ja yöpaitoja yhdistäen kukka ja pallokankaita.
Nyt olen ostattnut tyttärellä marimekon kuppeja ja mukeja,syyksi ettei pikku tytön tartte hävetä synkkäreillä astiota. - jos...
Marivaatteet pukevat. Itse olen lyhyt, leveäluinen, lihavuuteen taipuvainen ja tällaiseen kroppaan en ole ikinä pystynyt perinteisiä Marimekon vaatteita "ripustamaan". Vaakaraitaa leveään selkään, ei, ei saatikka suuria, kirjavia kuvioita. Mariverhot kerran nuoruudessa hankittiin vähistä rahoista ikkunaan ja oli niin trendikästä että. Muutoin Marimekko puolestani saa olla ja edustaa Suomea raikkaudellaan, itselleni vieraana, sopimattomana vaatteiksi ja liian voimakkaat värit "mellastavat" sisustusmateriaaleinakin. Ei omaan makuuni ollenkaan. Mielipiteeni vain.
jos... kirjoitti:
Marivaatteet pukevat. Itse olen lyhyt, leveäluinen, lihavuuteen taipuvainen ja tällaiseen kroppaan en ole ikinä pystynyt perinteisiä Marimekon vaatteita "ripustamaan". Vaakaraitaa leveään selkään, ei, ei saatikka suuria, kirjavia kuvioita. Mariverhot kerran nuoruudessa hankittiin vähistä rahoista ikkunaan ja oli niin trendikästä että. Muutoin Marimekko puolestani saa olla ja edustaa Suomea raikkaudellaan, itselleni vieraana, sopimattomana vaatteiksi ja liian voimakkaat värit "mellastavat" sisustusmateriaaleinakin. Ei omaan makuuni ollenkaan. Mielipiteeni vain.
Jos sisustus on pelkistettyä niin joku iloinen Marimekkopalanen esim. sohvatyynyssä voi riittää.
Olen samaa mieltä kanssasi, että liiallinen voimakkaitten värien käyttäminen saattaa "mellastaa" sisustuksessa.
Itselläni on aina ollut paljon valkoista sisustuksessa, sen takia että olen tehnyt työtä värien parissa ja väliaikoina on ollut tarve päästää värisilmä "vapaalle". Mutta tiedän että sairaalamaisesta tunnelmasta pääsee äkkiä raikkailla tekstiileillä eroon.
Minulla on esim vanhat roosa/punakuvioiset Unikko-verhot, joista ompelin kaksi kaitaliinaa.
Niistä saa ihanan kattauksen alustan neljälle hengelle, kun laittaa liinat poikkipäin ruokapöydälle ja kattaa lautaset molempiin päihin. Kukkasetkin ovat tarpeettomat Unikon kanssa, kynttilöitä vaan tuikkimaan ja tunnelmaa luomaan.- isoäiti**
jos... kirjoitti:
Marivaatteet pukevat. Itse olen lyhyt, leveäluinen, lihavuuteen taipuvainen ja tällaiseen kroppaan en ole ikinä pystynyt perinteisiä Marimekon vaatteita "ripustamaan". Vaakaraitaa leveään selkään, ei, ei saatikka suuria, kirjavia kuvioita. Mariverhot kerran nuoruudessa hankittiin vähistä rahoista ikkunaan ja oli niin trendikästä että. Muutoin Marimekko puolestani saa olla ja edustaa Suomea raikkaudellaan, itselleni vieraana, sopimattomana vaatteiksi ja liian voimakkaat värit "mellastavat" sisustusmateriaaleinakin. Ei omaan makuuni ollenkaan. Mielipiteeni vain.
Kyllä mallistoista löytyy pienikuvioisia ja hillittyjä värejäkin.
Ei jokaisen tarvitse pukeutua unikkoon.
Hyvä villa heidän jakuissaan ja takeissaan on
mieleeni.
Tykkään valosta ja tilasta kotona ns modernista.
Tekstiilejä käytän niukasti ja verhoja vain, jos tilanne vaatii.
Marimekkokangas päätyy usein ruokapöydälle, kun
teen juhlakattauksen. Silloin runsaasti kangasta
ja paljon värejä tilanteen mukaan irrotellen. - soilike
MdK-MdK kirjoitti:
Jos sisustus on pelkistettyä niin joku iloinen Marimekkopalanen esim. sohvatyynyssä voi riittää.
Olen samaa mieltä kanssasi, että liiallinen voimakkaitten värien käyttäminen saattaa "mellastaa" sisustuksessa.
Itselläni on aina ollut paljon valkoista sisustuksessa, sen takia että olen tehnyt työtä värien parissa ja väliaikoina on ollut tarve päästää värisilmä "vapaalle". Mutta tiedän että sairaalamaisesta tunnelmasta pääsee äkkiä raikkailla tekstiileillä eroon.
Minulla on esim vanhat roosa/punakuvioiset Unikko-verhot, joista ompelin kaksi kaitaliinaa.
Niistä saa ihanan kattauksen alustan neljälle hengelle, kun laittaa liinat poikkipäin ruokapöydälle ja kattaa lautaset molempiin päihin. Kukkasetkin ovat tarpeettomat Unikon kanssa, kynttilöitä vaan tuikkimaan ja tunnelmaa luomaan.Minullakin on keittiön verho beige-mustaa Unikkoa.
Minua kiinnostaa tämä MARIMEKKO-käsite.
Se liitetään nyt tänään menestyvään Kirsti Paakkaseen.
Itsekkin jouduin oikein miettimään , ennenkuin muistin Armi Ratian. - Anonyymi
jos... kirjoitti:
Marivaatteet pukevat. Itse olen lyhyt, leveäluinen, lihavuuteen taipuvainen ja tällaiseen kroppaan en ole ikinä pystynyt perinteisiä Marimekon vaatteita "ripustamaan". Vaakaraitaa leveään selkään, ei, ei saatikka suuria, kirjavia kuvioita. Mariverhot kerran nuoruudessa hankittiin vähistä rahoista ikkunaan ja oli niin trendikästä että. Muutoin Marimekko puolestani saa olla ja edustaa Suomea raikkaudellaan, itselleni vieraana, sopimattomana vaatteiksi ja liian voimakkaat värit "mellastavat" sisustusmateriaaleinakin. Ei omaan makuuni ollenkaan. Mielipiteeni vain.
Ratia tais olla juoppo, mutta oliko myös lespo vai urkin Helmi
Näitä pohdiskellessa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ratia tais olla juoppo, mutta oliko myös lespo vai urkin Helmi
Näitä pohdiskellessa..Pohdsikelehan niitä...
- Anonyymi
soilike kirjoitti:
Minullakin on keittiön verho beige-mustaa Unikkoa.
Minua kiinnostaa tämä MARIMEKKO-käsite.
Se liitetään nyt tänään menestyvään Kirsti Paakkaseen.
Itsekkin jouduin oikein miettimään , ennenkuin muistin Armi Ratian.Marimekon kankaa ei ikinä ole olleet kauniita eikä ikinä ole olleet kiinostavia
mekot ovat suorastaan olleet karseeta katseltavaa, en osta ainuttakaa vaikka ilman saisi,
- Anonyymi
2006 aloitus. Lepää rauhassa Armi !
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t917284- 353851
- 453450
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402582- 2132496
- 412392
- 1302303
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292199Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna191913Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241898