paska suhde

Viikot ja lähes viikonloputkin hoidan lapset lähes yksin. Ketään en saa hoitoavuksi ja kun kerron miehelle omasata väsymyksestäni, niin se perkele lupaa, "joo, ensi viikonloppuna saat vapaata, hoidan lapset"... Kunnes se perjantai iltana lähtee juomaan ja su tulee takas...
Itken ja huudan, kuuroille korville, ei ukko edes yritä olla pahoillaan, voiko niin tunteeton ihminen olla olemassa??
Ei edes lasten parasta ajattele siten ,että kun lasten äiti voisi hyvin, niin lapsetkin voi hyvin, kun äiti jaksaa huolehtia heistä sataprosenttisesti!!
Väsyneenä tiuskin lapsille, en jaksaisi edes hoitaa, vauvakin vaistoaa minun hermostumisen eikä edes nuku päikkäreitä kunnolla, niin raskasta välillä että mieleen tulee jo aivan kauheita ajatuksia.
Ei ukolla ole oikeutta kohdella perhettään näin! Pakottaa minut yksin jaksamaan ja ottamaan vastuun lasten hyvinvoinnista vaikka tuskin jaksaisin välillä edes hengittää, kun näitä "reissuja"/juonti-iltoja miehelle tulee.
Sitten kun kysyn että haluatko sä että me erotaan??! Niin tämä äijä sanoo ettei tiedä!!!!!!!! EI TIEDÄ????
Mitähän kauheata mä olen sille tehny ettei se tiedä haluaako olla mun kans?¨
Paska käyttää mua vaan hyväkseen. Mitä mä teen? Puhuttu on, ei auta.
Ja mä hullu kun vaan tahtoisin huomaavaisen miehen ja hyvän suhteen, jonka eteen kyllä itse teen kaikkeni! Vaan kun tälle lapselliselle äijälle ei mikään kelpaa. Pahinta on se että tällaisten juttujen jälkeen se tosiaan on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ei yritä kukkasilla "lohduttaa", ei sano mitään, hyvä jos vähän pahoittelee, saan itkeä yksin vaikka kolme tuntia, ei se tule halimaankaan.
6777
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Lähde lapsien kanssa!!Mitä apua tommosesta miehestä on,samahan se on jos asut yksin lastesi kanssa;hoidat silloinkin lapset mutta eipähän tartte katella sitä äijän nahjusta!! Itse isänä en voisi kuvitellakaan käyttäytyväni noin, koska rakastan lastani yli kaiken ja haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, minulle se on laatuaikaa!! Ja sinuahan tämä rassaa kaikista eniten,kyllähän lapsen kasvatuksesta ja hoidosta täytyisi ottaa molemmilla vanhemmilla vastuu ja molemmille järjestää niitä hengähdyshetkiä.Ansaitset parempaa,lähde lasten kanssa!

Äänestä

se että ottasit ukost eron ei voi kun vaan parantaa teidän suhdetta jos noin huonosti nyt menee..montako lasta teil on?mikä ikäisiä?mites on mummot ja kummit?oliksko niist hoito apua että pääsitte yhdessä ulos tuulettumaan tai sitten sinä vaan.seuraavan kerran ku ukko ilmoittaa et lähtee ulos ..ota avaimet pois ja ilmoita et herra on hyvä ja jättää avaimet pöydälle eikä takaisin tarvii tulla...koita saada itsesi kasaan ja näytä ukolle ,että et meinaa roikkuu sen perässä.laitat sen todella seinää vasten..tsemppiä ja voimia sulle.

Äänestä
  • Yhdyn edellisiin kommentteihin! Itse olen ollut myös väsynyt pienen lapsen kanssa huonossa parisuhteessa. Silloin kans kerjäsin mieheltä hoitoapua ja osallistumista, mitä hän ei erinäisten ongelmiensa vuoksi jaksanut antaa. Yhteiselo oli sietämätöntä, mutta pelkäsin etten jaksa yksin kun sitten en saisi edes sitä vähäistä apua mitä mieheltä joskus liikeni. VÄÄRIN!! Kun sitten jäin kaksin lapsen kanssa vasta huomasin että lapsi ei ollut se joka voimani vei, vaan se mies! Kyllä terve ihminen jaksaa pari muksua hoitaa, stressaantuneena ja ahdistuneena se taas voi olla ylivoimaista. Ota itseäsi niskasta kiinni ja jätä mies. Saattaahan olla että mies pitää sinua vaan itsestäänselvyytenä ja epäkypsyydessään inhoaa nalkutustasi. Epäkypsä ei ole yhtäkuin paha tai huono. Jos näytät että sinua ei kohdella kuinka hyvänsä ja lähdet, ja miehesi joutuu eroon lapsistaan saattaa se kasvattaa myös miestäsi ja hän huomaa että on ollut idiootti.

    Äänestä

  • taikatalvi-03 kirjoitti:

    Yhdyn edellisiin kommentteihin! Itse olen ollut myös väsynyt pienen lapsen kanssa huonossa parisuhteessa. Silloin kans kerjäsin mieheltä hoitoapua ja osallistumista, mitä hän ei erinäisten ongelmiensa vuoksi jaksanut antaa. Yhteiselo oli sietämätöntä, mutta pelkäsin etten jaksa yksin kun sitten en saisi edes sitä vähäistä apua mitä mieheltä joskus liikeni. VÄÄRIN!! Kun sitten jäin kaksin lapsen kanssa vasta huomasin että lapsi ei ollut se joka voimani vei, vaan se mies! Kyllä terve ihminen jaksaa pari muksua hoitaa, stressaantuneena ja ahdistuneena se taas voi olla ylivoimaista. Ota itseäsi niskasta kiinni ja jätä mies. Saattaahan olla että mies pitää sinua vaan itsestäänselvyytenä ja epäkypsyydessään inhoaa nalkutustasi. Epäkypsä ei ole yhtäkuin paha tai huono. Jos näytät että sinua ei kohdella kuinka hyvänsä ja lähdet, ja miehesi joutuu eroon lapsistaan saattaa se kasvattaa myös miestäsi ja hän huomaa että on ollut idiootti.

    Mies odottaa että lähdet.

    Miehet ei osaa ottaa kantaa tuollaisiin asioihin, ne antaa asenteiden ja käytöksen näyttää mitä ne haluaa.

    Miehesi haluaa selvästi sinusta eroon.

    Älä turhaan itke ja kärsi vaan lähde.

    Äänestä

  • taikatalvi-03 kirjoitti:

    Yhdyn edellisiin kommentteihin! Itse olen ollut myös väsynyt pienen lapsen kanssa huonossa parisuhteessa. Silloin kans kerjäsin mieheltä hoitoapua ja osallistumista, mitä hän ei erinäisten ongelmiensa vuoksi jaksanut antaa. Yhteiselo oli sietämätöntä, mutta pelkäsin etten jaksa yksin kun sitten en saisi edes sitä vähäistä apua mitä mieheltä joskus liikeni. VÄÄRIN!! Kun sitten jäin kaksin lapsen kanssa vasta huomasin että lapsi ei ollut se joka voimani vei, vaan se mies! Kyllä terve ihminen jaksaa pari muksua hoitaa, stressaantuneena ja ahdistuneena se taas voi olla ylivoimaista. Ota itseäsi niskasta kiinni ja jätä mies. Saattaahan olla että mies pitää sinua vaan itsestäänselvyytenä ja epäkypsyydessään inhoaa nalkutustasi. Epäkypsä ei ole yhtäkuin paha tai huono. Jos näytät että sinua ei kohdella kuinka hyvänsä ja lähdet, ja miehesi joutuu eroon lapsistaan saattaa se kasvattaa myös miestäsi ja hän huomaa että on ollut idiootti.

    »Kun sitten jäin kaksin lapsen kanssa vasta huomasin että lapsi ei ollut se joka voimani vei, vaan se mies! Kyllä terve ihminen jaksaa pari muksua hoitaa, stressaantuneena ja ahdistuneena se taas voi olla ylivoimaista.»

    Kyllä näin on. Vaikka lapsenhoito on välillä raskastakin, niin kyllä lapset enemmän voimia TUO kuin vie. Jos voimat on loppu, niin syytä pitää etsiä muualta kuin lapsista.

    Äänestä

Olen itse raskaana, ja voin kertoa että tutulta kuulostaa. Tosin tuollaisilta juomaputkilta on toistaiseksi vältytty, mutta muuta välinpitämättömyyttä/asioiden edelle laittoa kyllä löytyy.
Välillä olen aivan voimaton, loppu, tuntuu ettei jaksa eteenpäin. Miksi sitten olen hänen kanssaan? Meillä on kausia jolloin menee aivan mahtavasti, ja jostain alkaa tämä vittumainen vaihe.
Yksin yhdessä - helvetin hyvä kuvaus.
Pelkään yksinjäämistä yli kaiken jos jätän hänet tai suhteemme loppuu. Olen ripustautunyt aivan liikaa häneen..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinäinen yhdessä kirjoitti:

Viikot ja lähes viikonloputkin hoidan lapset lähes yksin. Ketään en saa hoitoavuksi ja kun kerron miehelle omasata väsymyksestäni, niin se perkele lupaa, "joo, ensi viikonloppuna saat vapaata, hoidan lapset"... Kunnes se perjantai iltana lähtee juomaan ja su tulee takas...
Itken ja huudan, kuuroille korville, ei ukko edes yritä olla pahoillaan, voiko niin tunteeton ihminen olla olemassa??
Ei edes lasten parasta ajattele siten ,että kun lasten äiti voisi hyvin, niin lapsetkin voi hyvin, kun äiti jaksaa huolehtia heistä sataprosenttisesti!!
Väsyneenä tiuskin lapsille, en jaksaisi edes hoitaa, vauvakin vaistoaa minun hermostumisen eikä edes nuku päikkäreitä kunnolla, niin raskasta välillä että mieleen tulee jo aivan kauheita ajatuksia.
Ei ukolla ole oikeutta kohdella perhettään näin! Pakottaa minut yksin jaksamaan ja ottamaan vastuun lasten hyvinvoinnista vaikka tuskin jaksaisin välillä edes hengittää, kun näitä "reissuja"/juonti-iltoja miehelle tulee.
Sitten kun kysyn että haluatko sä että me erotaan??! Niin tämä äijä sanoo ettei tiedä!!!!!!!! EI TIEDÄ????
Mitähän kauheata mä olen sille tehny ettei se tiedä haluaako olla mun kans?¨
Paska käyttää mua vaan hyväkseen. Mitä mä teen? Puhuttu on, ei auta.
Ja mä hullu kun vaan tahtoisin huomaavaisen miehen ja hyvän suhteen, jonka eteen kyllä itse teen kaikkeni! Vaan kun tälle lapselliselle äijälle ei mikään kelpaa. Pahinta on se että tällaisten juttujen jälkeen se tosiaan on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ei yritä kukkasilla "lohduttaa", ei sano mitään, hyvä jos vähän pahoittelee, saan itkeä yksin vaikka kolme tuntia, ei se tule halimaankaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu