Hämärä huone
Pöly leijailee ilmassa
Sälekaihtimet auki
Hahmo nojatuolissa
nurkassa
Silmät siristävät päivänvalossa
Olen yksin siinä talossa
Viltti harteilla, kuumetta otsalla
ja kylmä on varpailla
Yksinäistä on täällä
Katse johtaa ulos
Ihmisiä kadulla, kauniilla kevätsäällä
On niillä hyvä siellä
Nuoripari käsikädessä käy tuolla sulalla tiellä
Yksi istuu yksinään
Nurkkaan sohvan painautuu
Ei tahdo mukaan maailman
Seurassa muiden vaivaantuu
Tulisi kuolema tänään
Nyt olisi sille kaunis hetki
Ei kuolemaa kivun takia
Ei siksi että on paha olla
Tulisi vain kuolema
Olen raukean rauhallinen
Valmis lähtemään
ja tämän maailman jättämään
Toivon sitä vaan
ettei tarvitsisi kenenkään jäädä kaipaamaan
Ettei tarvitsisi perään itkeä
Maailmahan on kaunis, ei tarvitse kärsiä
Perheeni
ei saisi olla onneton
Lapsi rakas nuorella iällä kun kuollut on
Minä olen vain yksi muista
Eloni aika, kahdeksantoista vuotta
Riittäisi ei kai teille, mutta älkää surko suotta
Minä lähtisin vain koska
tämä ei koskaan ole ollut minun maailmani
Pöly leijailee ilmassa
Sälekaihtimet auki
Hahmo nojatuolissa
nurkassa
Silmät siristävät päivänvalossa
Olen yksin siinä talossa
Viltti harteilla, kuumetta otsalla
ja kylmä on varpailla
Yksinäistä on täällä
Katse johtaa ulos
Ihmisiä kadulla, kauniilla kevätsäällä
On niillä hyvä siellä
Nuoripari käsikädessä käy tuolla sulalla tiellä
Yksi istuu yksinään
Nurkkaan sohvan painautuu
Ei tahdo mukaan maailman
Seurassa muiden vaivaantuu
Tulisi kuolema tänään
Nyt olisi sille kaunis hetki
Ei kuolemaa kivun takia
Ei siksi että on paha olla
Tulisi vain kuolema
Olen raukean rauhallinen
Valmis lähtemään
ja tämän maailman jättämään
Toivon sitä vaan
ettei tarvitsisi kenenkään jäädä kaipaamaan
Ettei tarvitsisi perään itkeä
Maailmahan on kaunis, ei tarvitse kärsiä
Perheeni
ei saisi olla onneton
Lapsi rakas nuorella iällä kun kuollut on
Minä olen vain yksi muista
Eloni aika, kahdeksantoista vuotta
Riittäisi ei kai teille, mutta älkää surko suotta
Minä lähtisin vain koska
tämä ei koskaan ole ollut minun maailmani
Vastaukset 2
Vanhimmat
Että mitä hittoa mä täällä teen. Että niinku melko sama kuoleeko vai ei, enkä tällä tarkoita että olisin itsetuhoinen tai että suunnittelisin itsemurhaa. Mut vaan... että ei oo hirveesti väliä. Sitten vaan hengaa ympäriinsä ja koittaa hankkia vähän rahaa että saa perustarpeet tyydytettyä ja kun on perhe ympärillä ja kaikkea kaunista, luontoa ja taidetta, niin jaksaahan tätä elää. Tosin nyt ei oo sitä perhettäkään. Eikä rahaa. Ja ilman rahaa ei saa muutakaan. No, odotellaan nyt sitten sitä oikeudenkäyntiä, onpahan taas jotain välietappia.
oikeudenkäyntejä välietapeiksi :D Ollaanhan ihmisiksi kuitenkin, vaikkei sillä itselle tuntuisikaan olevan väliä.