Panasonic on tulossa mukaan. Tähän mennessä julkistettujen speksien perusteella ei tule olemaan ihan halpa.
http://www.dpreview.com/news/0602/06022609panasonicdmcl1.asp
katso myös
http://www.dpreview.com/news/0602/06022608leica14-50mm.asp
http://www.dpreview.com/news/0602/06022609panasonicdmcl1.asp
katso myös
http://www.dpreview.com/news/0602/06022608leica14-50mm.asp
Vastaukset 8
Vanhimmat
kovin suuria summia laittaa 3/4 systeemiä käyttävään järjestelmään...
Parempi pysytellä näissä perinteisemissä järjestelmissä, kun ne ovat kaikenlisäksi parempiakin.
Ainakin kenno on pieni, joten kohissee. Mielenkiintoista, että LCD:tä voi käyttää etsimenä ja aukko säädetään objektiivin säätörenkaasta.
Onhan canoninkin kenno pienempi kuin nikonin tai konikaminoltan, mutta silti se ei kohise merkittävästi enempää. Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja tulevaisuudessa kiistellään varmasti siitä kumpi kohisee enemmän canon vai nikon yli ISO 30000 arvoilla.
3/4-kenno on paljon pienempi kuin C&N:llä, eikä järjestelmässä ole mahdollisuuksia sen kasvattamiseen myöhemmin. Canoni tekee, ja Nikonikin voi alkaa tekemään suurempia kennoja joissa on paljon hyviä ominaisuuksia verrattuna pikkupikkukennoon, kohina ja muu kuvalaatu eivät ole ainoat asiat.
Ja kun tekniikka kehittyy, niin 1.5-croppiset ja suuremmat tekevät vielä parempaa laatua verrattuna samalla tekniikalla tehtyyn kolmenvartin-kennoon nähden.
Jotenkin pikkukennon ymmärtäisi, jos se olisi merkittävästi halvempi, mutta kun ei....
Miksi ei muka voi kasvattaa ihan samalla tavalla kuin canon tai nikon. Kaikilla noilla valmistajilla, joilla on aps kokoon oma systeeminsä (nikon DX ja canon -s) ovat saman tilanteen edessä, että pienemmälle tehdyt optiikat jäävät käyttökelvottomiksi mikäli kennoa kasvattaa. Ja kuka sen on sanonut ettei pienessä kennossa ole mitään etuja isompaan verrattuna?
Canonilla on valmis systeemi, Nikonilla iso liuta kinokoon objektiiveja valikoimissaan. Runkojen mitoitukset valmiina vaikka kinokoolle.
Kolmenvartin-systeemi luotu tyhjästä lopulliseen kokoon, jos sitä lähdetään suurentamaan niin koko roska menee uusiksi, korkeintaan sivusuhde säilyy.
Kyllähän pikkukennossakin omat hyvät puolensa on, ja kuvasuhde 3/4 (isommassa koossa) olis munkin toiveissa. Itse teen paljon kuvia siihen suhteeseen.
Itse en osta EFs:ä, kaikki on valmiiksi kinokokoa.
Näyttäis Sigmalta tulleen uusia 3/4 opiskoja, joten ehkä niiden hinta on laskussa, mutta pieni kenno on pieni, eihän sille mitään voi.
En mitenkään aikonut kiistää kinokoon etuja verrattuna pienempiin. Tarkoitukseni oli tuoda esille näkökulma järjestelmän jatkuvuudesta. Kun ajattelen järjestelmää niin on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että oli kennokoko mikä tahansa niin mahdollisimman laaja joukko valmistajia on sitoutunut siihen. Kennotekniikka kehittyy kautta linjan ja mielestäni kohina on jo nyt järjestelmäkameroissa huonoimmillaankin niin mitättömän vähäistä ettei sitä edes paljaalla silmällä erotä isontamatta kuvaa tietokoneen näytöllä tolkuttomasti ja printeissä se ei näy ollenkaan edes pokkareissa. Itse pidän värien kohdistumista pahimpana peikkona, mutta nykyjärkkäreissä ei sitäkään näytä juuri esiintyvän. Mielestäni tuo uutuus on erittäin mielenkiintoinen ja minua ilahduttaa, että pari isoa toimijaa on liittynyt olympuksen mukaan tukemaan tuota standardia.
Digitaalisuus on tuonut tullessaan laajempaa tarjontaa tälläkin saralla enkä ymmärrä miksi näiden pienempien kennokokojen kameroiden pitäisi väistyä kun niille on kuitenkin alettu rakentaa järjestelmää eli omia optiikoita. Miksi yleensäkään on koskaan alettu rakentaa keskikokoa pienempiä kameroita tai laakaa pienempiä? Johon filmiaikana nähtiin kokeiluja joissa kinokoon filmistä kuvattiin puolikokoa.
Ei Canon tai Nikonkaan ole missään vaiheessa aikonut irtisanoutua (ainakaan julkisesti) aps-koon kennoista, vaikka Canonilla on sen rinnalle tullut kaksikin muuta kennokokoa. Itse päädyin Nikoniin juuri siksi, että se Canonia selkeämmin on esettunut systeeminsä taakse ja ilmoittanut lehdistötiedotteissaan pitäytyvänsä dx-systeemissä joten siihen voi turvallisesti investoida tarvitsematta pelätä, että joutuu kakkosdivisioonaan kehitystyössä.
Mitä muuten tulee kinosysteemin kakkuloiden yteensopivuudesta, niin tuohon panaan on saatavana adapteri jolla Leican R-sarjan kakkuloita voi siinä käyttää.
Muuten noista kinokoonkennoista sen verran etteivät nekään ongelmattomia ole. Luin juuri Luontokuva-lehdestä artikkelin 5D:stä jossa kirjoittaja piti vinjetointia ja reuna-alueiden virheitä ihan todellisena ongelmana.
Iso on tietyssä mielessä kaunista ja itsekin unelmoin isosta kennokoosta, mutta ei se ole yksioikoinen kysymys. Monet hehkuttaa, että esim joku hasselin keskikoon digi on parasta mitä rahalla saa ja tietyssä mielessä se onkin. Mutta 39megapixelin kuvakoko ei todellakaan ole käyttökelpoinen joka paikkaan kamera ei ole kovin sujuva vaikkapa katukuvaukseen ja sitten se on vielä hidas (30 kuvaa minuutissa, sehän meinaa, että kuvan saa joka toinen sekunti).
Näillä palstoilla minien kirjoituksissa paistaa ajatus tietynlaisesta vaihtoehdottomuudesta, että on vain yksi ja oikea "hyvä" ja kaikki muu on roskaa. Juurikin erilaiset etsinratkaisut ja muutkin rakenteelliset ja toiminnalliset erot mukaan lukien erot kennoissa on vain rikkaus, kun ei kaikkien tarpeet ja resurssit ole samanlaisia.
Kyllähän kolmenvartinkenno monelle riittää, ja näyttäis sillä jatkuvuuttakin viimeaikojan esittelyistäkin päätellen riittävän.
Mulle ei se järjestelmä tunnu oikein oikealta.Syväterävyyden hallinta on tärkeä juttu, eikä se 1,6 cropillakaan oikein kunnolla ole hallittavissa, saatikkasitten pienemmillä.
Nyt kuvaan Canonilla ja periaatteessa laatu riittää kunhan vain asiat laukaisuhetkellä ovat kohdillaan.
Tapahtumakuvissa kroppikenno on usein hyväkin olemassa, mutta muuten mulla olis käyttöä kinokennolle, se varmaankin seuraavaksi on hankinnassa.
Paras kamera on tietenkin tilanteen mukaan erimoinen, keskikastin kamerat, Can. 20D, Nik. D 200 ja Min.D7 sopivilla varustuksilla on oivia kapistuksia moneen lähtöön.
Eriasia on sitten turistit, joilla saattais olla joku Can. 350D paikallaa...kevyt ja pieni.