Noniih...Elikkäs, minä kaipaisin kovasti ystävää, mutta en löydä mistään. Ensin katselin koulusta, mutta eihän siellä ketään tietenkään kiinnosta. Sitten kaupungilta ja viimeisenä aloin etsimään netistä. Mistään ei löytynyt ketään, paitsi netistä pari pervoa itsensäpaljastelijaa ja yksi 31- vuotias pedofiili. Hmmm.. alkaa viimein mennä toivo, kun ei näytä kukaan muu kaipaavan ystävää.
Tiedän senkin, että jokainen löytää ystäviä jossain vaiheessa, mutta ei kiinnostaisi olla enään yksin.. ilman kavereita ja ystäviä.
Ainoa ''ihme'' mikä minulle on sattunut ystävien suhteen, on se, että löysin sen oman kullan, niin suloisen ihanan pojan, jota ei voinut vastustaa. Mutta hän muutti pois, sydämeni särkyi ja miten kävikään, taas olen yksin, kuin kukaan ei minua tuntisi tai edes haluaisi tuntea.
Pidän paljon yksinolosta, se antaa minulle voimaa jota mikään tai kukaan muu ei voi antaa. Mutta sitten ystävä, se taas antaa toisenlaista voimaa. Olen hyvin ujo, se on osana siinä, että en löydä ystäviä, koska en uskalla mennä juttelemaan kenellekkään.
Älkää käsittäkö väärin, en kaipaa mitään poikaystävää, edellisestä suhteestakin niin vähän aikaa, joten uutta suhdetta en vielä edes pystyisi ajattelemaankaan. Eli vain sitä, poikaa tai tyttöä, jolle puhua, sitä jonka kanssa olla ja tehdä kaikkea kivaa! Mutta eipä tässä kai auta muu kuin tyytyä yksinäiseen elämään ilman ystäviä. Kyllä niitä ystäviä tulee, mutta koska?.. ei jaksaisi odotella, eikä nekään tule vain koneella istumalla. Mutta en jaksa enään etsiä.....
Tiedän senkin, että jokainen löytää ystäviä jossain vaiheessa, mutta ei kiinnostaisi olla enään yksin.. ilman kavereita ja ystäviä.
Ainoa ''ihme'' mikä minulle on sattunut ystävien suhteen, on se, että löysin sen oman kullan, niin suloisen ihanan pojan, jota ei voinut vastustaa. Mutta hän muutti pois, sydämeni särkyi ja miten kävikään, taas olen yksin, kuin kukaan ei minua tuntisi tai edes haluaisi tuntea.
Pidän paljon yksinolosta, se antaa minulle voimaa jota mikään tai kukaan muu ei voi antaa. Mutta sitten ystävä, se taas antaa toisenlaista voimaa. Olen hyvin ujo, se on osana siinä, että en löydä ystäviä, koska en uskalla mennä juttelemaan kenellekkään.
Älkää käsittäkö väärin, en kaipaa mitään poikaystävää, edellisestä suhteestakin niin vähän aikaa, joten uutta suhdetta en vielä edes pystyisi ajattelemaankaan. Eli vain sitä, poikaa tai tyttöä, jolle puhua, sitä jonka kanssa olla ja tehdä kaikkea kivaa! Mutta eipä tässä kai auta muu kuin tyytyä yksinäiseen elämään ilman ystäviä. Kyllä niitä ystäviä tulee, mutta koska?.. ei jaksaisi odotella, eikä nekään tule vain koneella istumalla. Mutta en jaksa enään etsiä.....
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan sydänystäviä ei kovin monella taatusti ole, vaikka he niin ehkä sanovatkin. Itselläni ei ole ketään ja kaipaisin tosiaan jotain, kenelle puhua. Todellista ystävää.
Ystäviä voisit löytää vaikka jostain itseäsi kiinnostavasta harrastuksesta, koska siellä henkilöillä on ainakin yksi sama kiinnostuksen kohde kuin sinulla. Olen kuullut, että ainakin taistelulajeista saa itseluottamusta.
Jos haluat jutella paremmin, voit ihan vapaasti mailata minulle. Mailiosoitteeni löydät profiilistani. :)
"Pidän paljon yksinolosta, se antaa minulle voimaa jota mikään tai kukaan muu ei voi antaa. Mutta sitten ystävä, se taas antaa toisenlaista voimaa"
^^ Toi on ihan ku mun kirjoittama :/ Itsellänikään ei ystäviä juuri lainkaan ole.
minkä ikäinen olet?
ja mistä päin suomea?..
mailisi?
Täälläkin olisi yksinäinen susi. Minulla kyllä on avomies, mutta ei muita kavereita/ystäviä. Kesällä muutamme pohjois-savoon ja olisi kiva saada kavereita/ystäviä. Yläasteella minulla oli ystäviä/kavereita, mutta muutin muualle opiskelujeni ajaksi ja kappas vain! poltin sillat takanani.. ja nyt pitäisi kohdata kaikki entinen..
jos olet samalta suunnalta niin kirjoittele: [email protected]