Ja tästä kyllä sanottiin.
Tästä kyllä minua varoitettiin,
mutta en uskonut sen koskevan minua.
Nyt olen epätoivoinen.
Menen rikki.
Pelkään että valun lattian rakoon pieniksi palasiksi,
ja te kävelette minun yli. Sinä ja Hän.
Sitten alan pelätä etten hajoakaan. Minun on vain entistä pahempi olla.
Pelkään etten hajoa koskaan.
Olisi niin paljon helpompi olla pieninä palasina. Monessa paikassa.
Hajottakaa minut.
Tästä kyllä minua varoitettiin,
mutta en uskonut sen koskevan minua.
Nyt olen epätoivoinen.
Menen rikki.
Pelkään että valun lattian rakoon pieniksi palasiksi,
ja te kävelette minun yli. Sinä ja Hän.
Sitten alan pelätä etten hajoakaan. Minun on vain entistä pahempi olla.
Pelkään etten hajoa koskaan.
Olisi niin paljon helpompi olla pieninä palasina. Monessa paikassa.
Hajottakaa minut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sinulle! Hajoaminen voi olla välttämätöntä, jos vanha tie on lopuillaan ja uutta syntymässä Sinussa. Kriisin suomenkielinen versio on muutos. Ihminen muuttuu vain kriisien kautta, niitä ei kukaan halua, mutta jälkeenpäin ajatellen ne ovat "siunauksena". Tuskin kukaan tahallaan hajottaa ketään, ymmärtämättömyyttään ja keskenkasvuisuuttaan ehkä. Täällä ei ole kukaan valmis ja se on kaikkein lohduttavinta. Valmiit ja vahvat ovat hautausmailla.
..se oli hyvin sanottu. mutta kyllä sitä pelkää, pelkää ihan kuollakseen vääriä ratkaisuja ja mielipahaa. Mutta sitähän se ihmisen elämä on. sitä vain koittaa taidokkaasti väistellä =)
Kuulin tuon joskus, oli minulle hyvä neuvo, jota pitkälti noudatan, jotta pysyn toimintakykyisenä ja hallitsen edes jotenkin elämän arjen. Olen tekemisissä vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka pitävät minusta minuna ja tukevat minua silloin, kun tarvitsen apua. Apua on erittäin vaikea pyytää, mutta aina sitä saa, jos uskaltaa ja jaksaa.
Yksinkertaisuudessaakin näi maailma kulkee.
Me perässä juostaan. Kukin omalla tahdillaan ja omia uomiaan pitkin.
Ei ihminen ole aina valmis
kuuntelemaan järjen ääntä.
Rakastunut ihminen näkee
ja kuulee vain rakkautensa
kohteen.
Rakastuneena ei halua uskoa
että ihminen jota rakastaa,
voisi satuttaa, tai murtaa
minua murusiksi.
Niin vain käy joskus -
on paha olla ja niistä
murusista on vain
yritettävä koota uusi
kokonaisuus.
Kokoaminen on raskasta,
vaikeaa ja tuntuu kuin
niistä ei kokonaisuutta
enää edes saisi.
Mutta, olen itsekkin niitä
murusia koonnut - kyllä
niistä tuli uusi kokonainen
sydän.
Paikattu, mutta kokonainen
silti.
Älä anna peloillesi valtaa,
yritä koota niitä murusia
pikkuhiljaa.
Sinä olet, sinä tunnet -
olet ihminen, joka
rakastaa.
Olet upea ja
rakastava ihminen DG
Onnen pipanoita sulle
toivottaa lämmöllä Rellu
- edelleen
jo sait komannen kerran tällepäivää hymyn kohoamaan kasvoilleni =) kiitos sinulle.
eipä ole sitten ollut
hukkaan heitettyjä
minuutteja, kun olen
vastannut Sinulle.
Kiva kuulla DG :))
tuossa piti lukea "kolmannen kerran" =)..
muru - ei pienistä
hätkähdetä :))
sun tekstejä -
tykkään niistä :))
Kiitos etukätteen,
sannoo Rellu