Oli synkkä kesä ja synkkä yö.
katsoin ikkunasta puuta joka muistutti mörön suuta.
Virtsasin housuuni ja siskoa huusin apuun.
Sisko tuli jäätelön kanssa paikalle.
Otin jäätelön ja ihmettelin kuinka pelottava maailma on.
Sitten sain ison, nerokkaan ja hyvän idean. Vaikka olikin myöhä niin ulos menin ja kaadoin puun.
Puu kaatui, mutta puussa asui lintu perhe.
Minä itkin julmaa tekoani ja ajattelin etten voi elää.
Sillalle kävelin ja sieltä päin kalliota hyppäsin.
Herättyäni taivaassa olin ja iloikseksi tulin.
Laitoin ton runon tolleen ku muuten se ois ollu vaikea lukunen, ainakin omasta mielestäni.
katsoin ikkunasta puuta joka muistutti mörön suuta.
Virtsasin housuuni ja siskoa huusin apuun.
Sisko tuli jäätelön kanssa paikalle.
Otin jäätelön ja ihmettelin kuinka pelottava maailma on.
Sitten sain ison, nerokkaan ja hyvän idean. Vaikka olikin myöhä niin ulos menin ja kaadoin puun.
Puu kaatui, mutta puussa asui lintu perhe.
Minä itkin julmaa tekoani ja ajattelin etten voi elää.
Sillalle kävelin ja sieltä päin kalliota hyppäsin.
Herättyäni taivaassa olin ja iloikseksi tulin.
Laitoin ton runon tolleen ku muuten se ois ollu vaikea lukunen, ainakin omasta mielestäni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisää! Lisää! \o/
Son hyvä :D
Ainoastaan tuo "virtsasin housuuni ja siskoa huusin apuun" kohta kaipaisi poistamista tai muokkaamista. Ilman sitä tämä oli hauska runonen. *peukku*
Oih, ehdottomasti koskettavin ja herkin ikinä kuulemani/lukemani/muuten vain tietooni kulkeutunut (perkele) runo.
Voldo, sinusta tulee vielä jonain kauniina päivänä, yönä tahi muuna vuorokaudenaikana runoilun Matti Nykänen.
;____;
Kauniin sekava runo. Sydämmeni on nyt sulaa rakkahin voldosein!
kyllä siusta se runoilia näkyy...