ostin vaimon kanssa talon vaimon isältä viisi vuotta sitten!hänen isänsä myi sen meille 60000e
talon arvo oli silloin 90000e!!nyt vaimon isä on kuollu ja vaimon veljet rupee pyytämään meiltä osuuttaan tästä talosta jonka ostimme!!onko heillä oikeutta siihen!!see ei ollu mikään ennakkoperintö vaan tehtiin ihan normaalit kaupat
eli voiko heillä olla oikeutta pyytää meiltä rahaa?
talon arvo oli silloin 90000e!!nyt vaimon isä on kuollu ja vaimon veljet rupee pyytämään meiltä osuuttaan tästä talosta jonka ostimme!!onko heillä oikeutta siihen!!see ei ollu mikään ennakkoperintö vaan tehtiin ihan normaalit kaupat
eli voiko heillä olla oikeutta pyytää meiltä rahaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos ilmoittamasi arvot pitävät paikkansa, kauppa ei ollut "normaali" vaan lahjanluonteinen kauppa, jossa teidän saamanne lahjan osuus oli 7500 euroa (jos olisitte maksaneet vähintään 75 % talon arvosta, kyseessä ei olisi ollut lahjanomainen kauppa).
Ei hätää. Tuollainen 60-70 % arvosta on käypä hinta perintöasioiden kannalta. Ei katsota ennakkoperinnöksi, vaikka sellaista mainintaa ei olisikaan kauppakirjassa, koska hinta on hyvä.
Antamiesi tietojen perusteella vaikuttaa ihan ok tilanteelta teidän kannalta. Kauppa tuolla hintaa ei vaikuta mielestäni myöskään vaimosi perintöoikeuteen.
Aiemmat vastaukset ovat sotkeneet verotusasiat ja tosiasiat.
Koska talon käypä arvo on ollut kaupantekohetkellä 90 000 ja kauppahinta vain 60 000, on väliin jäävä 30 000 lahjaa vaimolle ja sinulle. Jos ostitte talon 50/50 osuuksin vaimosi on saanut siten lahjana 15 000 euroa, mikä on otettava ennakkoperintönä huomioon appiukkosi perinnönjaossa.
Sinun osuutta ei tietenkään tarvitse ottaa huomioon tässä, koska et ole perillinen.
Just näin ja kannattaa ajatella asioita myös eteenpäin sisarusten sovunkin kannalta.
Luovutuksta on pidettävä ennakkoperintönä vain silloin, jos luovutetun omaisuuden arvon ja maksetun korvauksen välillä vallitsee ilmeinen epäsuhta. Otsikossa mainitsemani KKO:n ennakkotapauksen oikeusohje kuuluu, että jos vastike on riittävän suuri, perittävä ei voi edes määrätä, että kyseessä olisi ennakkoperintö. Riittävänä vastikkeena pidetään n. 60-70 % arvosta, kuten vastauksessani sanoin.
(Aarnio - Kangas: Perhevarallisuusoikeus)
Onko tämä antamasi ohje sisarussuhteiden säilyttämistä varten vai mikä on ajatus? Mielestäni alkuperäisen kysyjän vaimolla ei ole mitään lakiin tai oikeuskäytäntöön perustuvaa velvollisuutta antaa sisaruksille mitään tai luopua osasta perintöön tms.
Mikset kertonut KKO:n jutussa olleen hintoina vain käyvänhinnan/kauppahinnan vertailun, eikä lainkaan tarjoamasi 60-70 prosentin osuus. Lahjaverotuksessa hyväksytään 3/4, eli 75% käyvästä hinnasta, mutta ei alempia hintoja ilman lahjaveroa. Kuten jo sanottu, verotus on eri juttu.
"Mikset kertonut KKO:n jutussa olleen hintoina vain käyvänhinnan/kauppahinnan vertailun, eikä lainkaan tarjoamasi 60-70 prosentin osuus."
KKO:n tapauksessa ei prosenteista puhuta, vaan siinä on lähinnä kyse siitä, että perinnön jakajakaan ei voi määrätä, että kyseessä olisi ennakkoperintö, jos vastiketta on maksettu riittävästi. Jos kauppahinta on tuo 60-70% käyvästä hinnasta, se on riittävä.
Tuo 60-70 % on oikeuskäytännössä vakiintunut. Aarnion ja Kankaan teoksessa sääntö mainitaan mm. sivulla 234.
...perinnön jakaja. Siis: perittäväkään ei voi määrätä, että kyseessä olisi ennakkoperintö, jos vastiketta on maksettu riittävästi.
Ei hätää. Verottaja olisi muistanut kyllä, jos olisi lahjaksi katsottu. Osapuolien olisi pitänyt reagoida aikaisemmin. Mikä lienee silloin ollut talon "oikea arvo". Hintahaitari on nykyäänkin oikeissa kaupoissa suuri. Esim. välittäjän arvio on vain arvio, ei lopullinen hinta. Talon kunto jne. vaikuttaa paljon.
Uskokaan nyt että verotus ei liity tähän ennakkoperinnön arviointiin. Jos alihintaiseen kauppaa liittyy lahjaosuutta, se on lahja siltä osin, meni siitä lahjavero tai ei.
//Osapuolien olisi pitänyt reagoida aikaisemmin.//
Aikaisempi reagoiminen ei ole ollut isän muille perillisille mahdollinen. Jos heillä on reagoitavaa, niin vasta isän kuoltua.