Kevät silmiään avaa,
arkana, kuuraisin ripsin.
Astuu hiljaa esiin,
varoen talven valtaa.
Se herkin sormin
koskettaa kohmettuneita.
Avaa jäiset salvat
vapauttaa vangituita.
Se rakkauden lämmöllä
sulattaa kyynelten virrat;
ne kimmeltää kaikkialla.
Jo kirkastuu keväiset illat.
Kevään valoisa katse,
lepää yllä maan.
Kuin elämää siunaten,
saaden sen virkoamaan.
arkana, kuuraisin ripsin.
Astuu hiljaa esiin,
varoen talven valtaa.
Se herkin sormin
koskettaa kohmettuneita.
Avaa jäiset salvat
vapauttaa vangituita.
Se rakkauden lämmöllä
sulattaa kyynelten virrat;
ne kimmeltää kaikkialla.
Jo kirkastuu keväiset illat.
Kevään valoisa katse,
lepää yllä maan.
Kuin elämää siunaten,
saaden sen virkoamaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
roudan sulattaa..
kaunista ja tarkkaa luonnon kuvausta. Mutta ilman sitä ei voisi luonnosta kirjoittaa. Vaikka luonto ja omat tunteet aina pyrkivätkin sekoittumaan. Pidin tästäkin.
Vangituita ei kai liene oikein kielellisesti, eikä lausuttunakaan kuulosta hyvältä.
Parempi olisi vangittuja tai sitten jokin toinen ilmaisu.
arkaainen muoto, jollaiset ovat runoissa hyvinkin normaali ilmiö. Vrt. Hellaakoski: "polkuja niukasti poljetuita..."
Kiinnostavaa tuon sana "vangituita" oikeellisuus runoissa. Jostakin syystä kuljetin sitä koko runon kirjoittamisen ajan mukanani, mutta se särähti itsenikin korvissa/silmissä, kun olin sen ruudulle laittanut. Hyvä kuulla, että se on myös "sallittua" runokieltä. Varsinkin riimirunoja kirjoittaessa sanojen vapaa taivuttelu kohtuudessa tuntuu olevan joskus välttämätöntä.Se, miten se sitten onnistuu, onkin jo eri asia.
Kiitos vastauksista ja emanuelan lempeästä tekstistä)).
Näinhän se olisi ollut parempi:
"Se herkin sormin
koskettaa kohmeisia.
Avaa jäiset salvat,
vapauttaa vangittuja."
Vai kuinka se nyt onkaan????????)))
Kiitos vastauksistanne.
Sanavirheeni huomasin itsekin; tosin vasta sen jälkeen, kun olin näpäyttänyt sen ruudulle. Oli myöhäistä korjata sitä enää. Kiitos, kun korjasit.
Ja sinä, tem, jaksat aina lempeästi kommentoida "runosiani", olivatpa ne ontuvia tai vähemmän ontuvia))). Kiltti sielu.
kateellinen enemmin. Kyllä toi vangituita on kielellisenä ilmaisuna parempi tässä kohtaa ja tekee herkästä runosta enemmän runolliseen taipuvaisen ts. johdattaa pois vankimielikuvasta vertaiskuvaannollisempaan suuntaan. Hieno runo!
toisinaan myös kateellinen, osaa pitää kateutensa myös kurissa eikä aiheuta sillä vahinkoa muille. Uskon, että olet kiltti sielu. Annan runo on hyvä ja herkkä kuten aina.
keväästä.. Runoissasi huokuu kauniisti luonnon läheisyys.. :)
"Kevät avaa silmiään,
arkana,
kuuraisin ripsin"
Se oli upeasti kuvailtu, hienoa!