MIten te tapaatte tanssia lavalla nopeat ja suorarytmiset rokit, eli kun ämyristä alkaa kuulua: "LAPPAAPPALUMAAOLAPPÄÄMPPUUTUUDIFRUUDI OU RUUDI GAADÖGÖÖL NEIMSUU SINOUSTSASTVATTUDUU..."
saiviksi liian nopeaa hösötystä, bugiksi samoin ainoa edes jotenkuten tanssittava on fusku mutta sekään ei nautittavaa. Mitä tehdä kun kappaleet ovat kuitenkin mahtavia ja inspiroivia eli jalan alle menee ja pahoin...
Pitäisikö opetella joku uusi tanssi, mutta mikä olisi hyvä nopeisiin suorarytmisiin rokkeihin?
saiviksi liian nopeaa hösötystä, bugiksi samoin ainoa edes jotenkuten tanssittava on fusku mutta sekään ei nautittavaa. Mitä tehdä kun kappaleet ovat kuitenkin mahtavia ja inspiroivia eli jalan alle menee ja pahoin...
Pitäisikö opetella joku uusi tanssi, mutta mikä olisi hyvä nopeisiin suorarytmisiin rokkeihin?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Fuskun askellus käy hyvin. Foksimaista baunssia vähemmälle ja enemmän swingimäinen ote tanssimiseen niin toimii hyvin myös nopeampiin rock 'n' rolleihin. Fusku on alkuperältään nopeisiin swing-rytmeihin tarkoitettu swing-tanssi, ns. single time swing. Myös suomessa on viimeaikoina alettu opettamaan fuskua alkuperäisemmässä swing-muodossa. Foksin ylös-alas baunssin sijaan ns. "ylivientiä ja vastaliikettä sekä parillisille iskuille painottamista" - siinä valmis swing-tanssi nopeaan rock 'n' roll -musiikkiin.
Fuskua ja vastaavia kuvioita on tanssittu swing-musiikkiin 20-30 luvuilta alkaen. Jive on kehittynyt 50-luvulla ja vakioitu 1974.
Jive toimii myös nopeisiin rock 'n' rolleihin, mutta niihin pitää opetella ns. nopean jiven tekniikka. Rock-askeleen ykkösellä ei saa liikkua juurikaan taakse vaan se pitää ottaa alle ja jopa niin että ykkösiskun aikana ottaa selkeästi vauhtia kakkoselle ja baunssi pitää olla alhaalla. Muutenkin askellusta tulee muuttaa enemmän päkiäpainotteiseksi. Samaan tapaan kuin nopea boogiewoogie. Siinähän kaikki askeleet muuttuu enemmän tai vähemmän päkiäaskeliksi vaikka yleensä bw-kursseilla opetetaan kokojalan askellus.
Olenkin tavannut fuskuna mennä nuo nopeat rokit. Ehkäpä olen tottunut sitten tanssimaan fuskua enemmän foksimaisella tyylillä ylös-alas-joustoilla? -mutta sinä ilmeisesti tarkoitit vastaliikkeellä twistaavampaa liikkumista jos ymmärsin oikein?
Jive taas tuntuisi vaativan jivemäisemmän "pomppivan" musiikin rytmin jotta siitä saisi tanssillista nautintoa. Pystyn kyllä menemään jiveä melko nopeastikin ja yleensä automaattisesti silloin painopiste menee alemmaksi ja tanssi siirtyy vieläkin enemmän päkiöille (jota se ainakin minulla on muutenkin hyvin pitkälti jivessä). Olen opetellut jiven alkeista lähtien ottamaan rock-askeleen niin lyhyenä, ettei se mene oikeastaan juurikaan taakse vaan vasemman jalan päkiä jää oikean kantapään viereen (olen siis mies). Näin ehtii paremmin ja hitaammassa jivessäkin ehtii "pomppimaan" mukavammin kun ei yritä astua liian paljon taakse. Muutenkaan jivessä chasseitten aikana(kaan) askellukseni ei hajoa enempää kuin n. - 40 cm. Silti nopeat rokit tuntuvat tuskallisilta mennä jivenä. Myös suora rytmi tuntuu tympeältä tanssia jivenä.
Niin, ehkäpä jiveen sitten on jokin "rock-tekniikka" jolla sen saa paremmin rokkiin sopivaksi. Fuskuhan nyt tietenkin sopii parhaiten tällä hetkellä osaamistani... Ajattelin vain että olisiko esim. lindy hop tai bw parempia rokin kannalta? (jos vaikka kannattaisi ruveta rokin takia opettelemaan).
Kyllähän nuo nopeatkin menevät jotakuinkin hybridinä -siis vapaasti musiikia tulkiten. Jos rupeaisin laskemaan (mitä en yleensä koskaan tee), taitaisivat mennä yy kaa kol a nel.
Riippuu siitä tavasta, miten bändi biisin kulloinkin soittaa, meneekö lähemmäs boogieta vai jivea.
Ei pitäisi liian kiire tulla edes Finkkujen Get on -versiossa, jos baunssi on selkärangassa. (Ainakin tällainen yli kuusikymppinen, polvivaivainen eläkevaari ehtii vielä hyvin)
Jiveen opetetaan edelleenkin tosi rajua voimakasta kokovartalobaunssia, ja jos se jää selkärankaan, niin tavalliselle tanssijalle kilpajiven norminopeus on jo tekemätön paikka. Kevyemmällä baunsilla ja askelluksella pääsee kevyesti huomattavastikin yli norminopeuden.
Kilpajiveä (ball room jive) nyt ei muutenkaan pitäisi lavaolosuhteisiin tuoda. Lattariksihan se hyvin nopeasti synnyttyään karakterisoituikin.
Kevyttä ja matalaa baunssia tarkoitinkin.
Tuossa arvelemassani laskennassa, jos sitä tekisin, tulee tietysti se toinenkin triple mukaan silloin, kun se siihen kohtaan istuu (yy kaa ko a ne, vi a ku)
"Fuskun askellus käy hyvin. Foksimaista baunssia vähemmälle ja enemmän swingimäinen ote tanssimiseen niin toimii hyvin myös nopeampiin rock 'n' rolleihin."
Jep. Ja fuskua voi vielä täydentää täp-askeleella, jos fuskuaskellus tuntuu taas liian heppoiselta: täp-askel-täp-askel-taka-askel. Saadaan fuskun ja jiven/bw:n välimuoto, täp-fusku (tai double time). Kun baunssi pysyy pienenä ja tasaisena, niin näillä eväillä kyllä jaksaa!
Ja jos oikein intoutuu irrottelemaan, voi vaihtaa täpin välillä pieneksi potkun tapaiseksi; saadaan lavarock.
(Disclaimer: Askellusten nimet ei ole mitään "virallisia", joten ei juututa niihin!)
Vähän tutunpien vastakipaleitteni kanssa cha cha chan askelusta rokkaavasti suljetussa otteessa. Toimii aika hyvin nopiassakin rytmissä.
minään ehdottomana nyrkkisääntönä cha cha chaata rokiinkaan heristänyt, mutta mullahan on jotenkin sellainen tuntuma (kyse on tällä kertaa siis poikkeuksellisesti puhtaasta mutusta, minkä tässä näin itsekin myönnän) tähän rokkiasiaan, että sehän on toi cha cha cha ollut sinänsä toki ainoastansa täysin mahdollisesti aika paljonkin ennen rokkia ja nehän eivät vaan laiskanpulskeat ameriikkalaisteinit viittineet sen cha cha chan heille toki monimutkallista rakennetta opiskella ja keksivät sitten itsellensä siinä vaiheessa aika paljonkin yksinkertaisemman rokin ja vasta siinä yksinkertaisemmassa rokissansa hyviksi tultuaan alkoivat he pihistelemään kaikista muista rokkia ennen olleista tansseista palasia siihen tanssiinsa, joka nykyään kokonaisuutena tunnetaan melko tarkkaanottaen nimellä roknrolli, joten ei mielestäni ole tällä tavalla ajateltuna ensinkään eriskummallista tarkemmin ajateltuna havaita, kuinka hyvin esimerkkimme mukaisesti cha cha cha toimii nykyaikaisessakin eli modernissa roknrollissa riippumatta siitä, kuinka monta nuottia pär sekunti se bändi lasettelee menemään.
Tähän loppuun minun täytyy kyllä rehellisyyden nimessä todeta, jottei kukaan virheelisesti kuvittelisi, että syistäni, jotka liittyvät pääasiallisesti sinänsä toki tässä vaiheessa toimistanne ainoastansa varsinaisen näyttönne puutteissa täysin oletettuun ja vähintäänkin lievään lavaelvistelyyni, tanssisin rokkeja aina silloin tällöin mukamas näytöstyyliin cha cha chana, että itseasiassa en osaa varsinaista roknrollia tanssia, mikä tosiasia ilmenee sitäkin kautta, etten edes tiedä, miten se kirjoitetaan. Tästä osaamattomuudestani johtuu, että joudun käyttelemään pääasiallisesti muita askeluksia siinä. Sitäpaitsi nehän soittaa sitä rokkia tanssikapakassa justiinsa silloin, kun sä viimeinkin olet onnistunnu jonottaan baaritiskiltä ittelles pari terävää ja muutaman pitkän ja tallustelet tyytyväisenä poikki parketin ne kourissas kohti röökipaikkaa ja justiinsa silloin ne sitä rokkia alkaa ja ethän sä oikeastaan sellainen arvolasti kourissasi voi alkaa kovinkaan pahasti hyppimään, vaan onkin siinä enimmäkseen tyydyttävä esiintuomiinne varovaisiin eessuntaa huojuntoihin yleisenpienkin tanssitunnelmien edistämismielissä.
Umpitosikkona tässä vain huomautan, että cha cha on lattaritansseista se viimeisenä syntynyt. Taisi olla vuosi 1949 tai jotakin.
Rokki ja vallankin sen esiasteet lindy hop (jitterbugg valkonaamoille) ja boogie woogie jne. ovat jo paljon varhaisempaa alkuperää.
Jopa jive syntyi ennen cha chaa.
No ...kules, onhan toi cha cha suora veto lindystä. Ja meillä on ainaskin tanssittu lindymusiikkiin ihan oikeita cha cha kuvioita. Joten oikeella jäljillä olet - nyt ihan tietämättäskö? Ja cha chata on väännetty oikeeseen rock 'n' rolliin. Joihinkin tiukkoihin neljän ja/tai kahdeksan iskun biiseihin cha cha mainen rokkitanssi kulkee jopa paremmin kuin joku kuuteen laskettava jive ja bw. Ne ...kules kun jakaa sen tahdin joka toisella kerralla keskeltä halki. Toi kahdeksaan laskettava cha cha kun istuu niihin tahteihin tasan. No tietty voi jiveenkin ja siihen boogiin vetästä pari iskua lisää, niin kulkee sekin sitten sen jälkeen kahdeksaan laskien tasan niihin neljän iskun tahteihin. Se swinki lindy on on sitte niinko lattriks väännetty ja annettu sille nimi cha cha. Sit rokkitanssii voi sit vaikka yrittää huoijuu niinko yrittää ottaa niitä askeleitä siihet beattiin ja sitkun ei tiiä että mihkä kahdeksasosaan sen askeleen ottas niin huojuu vaan eeessuuuntaaa niiko sit lava rokkii jossain näyttää huojuvan.
sehän ei varsinkaan mikään ihme olekaan, jos ne sattuu askelikot, kun ne mitäilmeisimmin olikin ne ameriikkalaiset seniorit niin laiskanpulskeita, että ne kehittivät ittellensä yksinkertaistetun version teiniensä ponppu- eli potkurokista ja tultuansa siinä yksinkertaistetussa versiossa hyviksi alkoivat varastelemaan rokistakin osia tanssiinsa, josta lopulta tuli vallankumouksellinen cha cha.
Ja olenhan mä käsittääkseni vetänny yhdessä illassa eräässä minulle täysin vieraspaikkakuntalaisessa tanssikapakassa aika monta jiweäkin cha chana. Ainakin siinä raflan ovella olleessa kyltissä luki, että siellä oli jiweilta, vaikka minusta kyllä tuntui niitten ja askelista ja asuistakin (täysin positiivisessa mielessä) päätellen, että se oli enänpi jotain showmeininkiä, jollaista en aiemmin ollut omin silmin nähnyt muualla kuin televiissiossa ja elokuvissa. Ja vaikka Frankkikin levyltä aika monta kertaa lauloikin, niin siinä kävi niin, että mä en harmikseni hallinnut sitä showpuolta ensinkään eikä mulla ollut edes ykköset ylläni, niin mä sitten käytin perinteisenpiä tyylejä eikä siittä mitään sen suurenpaakaan sanomista syntynny. Vaikka voihan olla, että ne soittikin cha chata mainoskylttinsä lupauksen vastaisesti jiwenä, mutta tästä en voi olla varma, sillä se deejii ei mielestäni kertaakaan sanonut mitään seuraavana tulossa olleesta rytmistä, joten mä kokajan panostin siihen ovella olleen kyltin lupaukseen jiwestä. Varsinkin näin jälkikäteen ja kaikessa rauhassa sitä tilannetta tarkemmin ajateltuna saattaa hyvinkin olla mahdollista, että ne hyväkkäät kenties jopa useammassakin vaiheessa rytmillisesti kusivat toiseenkin silmääni. Mene ja tiedä.
Jatkossa mä en enään aio muttun ryhtyä, ellei ole ihan ihan pakko ja muutenkin tarvis, mutta vapaaehoiseti en kyllä aio. Ainakin minust just nyt tuntuupi erittäinkin pitkälti nimenomaisesti siltä.
Jep jep. Lindyn rytmitys on "hidas hidas nop-nop-hidas hidas hidas nop-nop-hidas" (step step trip-le-step step step trip-le-step) ja cha cha:n "hidas hidas hidas nop-nop-hidas hidas hidas nop-nop-" (1 2 3 cha-cha-1 2 3 cha-cha-) ja joihinkin cha-cha-kappaleisiin saattaa sopia myös cha-chan:n "karvalakkirytmitys" "hidas hidas nop-nop-hidas hidas hidas nop-nop-hidas" (1 2 cha-cha-cha 1 2 cha-cha-cha), joka on siis aivan sama rytmitys kuin lindyn (jos ei puututa lindyn triplen suffle-painotukseen).
"Ja meillä on ainaskin tanssittu lindymusiikkiin ihan oikeita cha cha kuvioita."
Ja vastaavasti cha-cha-musiikkiin (varsinkin vähän löysään sellaiseen) lindykuvioita! :)
Mixaus on kivaa! :)
...mainittujen tanssien karaktäärihän - tyyli, luonne, ulkoinen (ja sisäinenkin) olemus - on kuitenkin täysin erilainen!...
Mutta kun osaa mukauttaa tyylinsä musiikin mukaiseksi, tanssilajit ja "oikeat askeleethan" menettävät merkityksensä.
Kirjotin: "1 2 cha-cha-cha 1 2 cha-cha-cha", mutta oikeampi, kertovampi muoto lienee "1 2 cha-cha-chaa 1 2 cha-cha-chaa"
sehän on cha cha perusakselikostansa lähtien lähes jokseenkin puhdasta rock-askelta eteen ja taakse, joten ihmekös tuo, että se rokkiin ja sen sukuisiin askeluksiin sattuu henkilökohtaisen käsitykseni, joka siis voi olla vääräkin, mukaisesti kuin pieksu paskaan vaistomaisesti.
Ikävä jutu vain se, että useiden lavoilla ja ravintoloissa cha chaksi tarkoitettu askel näyttää juuri siltä, että pieksu on tarttunut.
Se taka-askel on kaikkea muuta kuin lattarimainen, mutta ei näytä kunnon rock-askeleeltakaan.
Enimmäkseen varsin flat löysällä humppabaunssilla ja vielä tosi hissu sellainen.
Sitten samanlainen askel eteen taaskin löysin polvin sekä perään humppaavat chasset hätäisesti (tuntuu että aika loppuu). Huippua!
Tosta mulle tuli elävästi mieleeni, kuinka varsinkin aloitellessani eri tanssahduksien askeluksien opetteluita, minulla oli sellainen harmillinen koordinaatio-ongelmavyyhti, joka liittyi nimenomaisesti muitten jalkojen liikehdintöjen katseluun: siinä kävi harmikseni joka kerta niin, että jos mun katseeni hakeutui, kuten se silloin alussa tekikin, kuin hakeutuu vastustamattomasti kärpänen paskikikkareeseen, muitten askelusten tuijotteluun, niin mä sekosin siinä vaiheessa vielä vaatimattomissa kuvioissani heti. Hyvin pian oivalsin, että se oli minulle väärä lähestymistapa ja aloinkin sensijaan kuuntelemaan, mitä se sanoo opettaja niistä jalkojen paikoista tuijotellen tiukasti seiniin ja kattoihin. Siittä se lähti hämmästyttävänkin nopea erilaisten tanssien omaksuminen vauhtiinsa kohdallani. Noista alkuajoista minulle kuitenkin jäi sellainen lapsellinen päähänpinttymä, että vielä tänäkään päivänä en pysty tanssiessani katselemaan omiani enkä kenenkään muunkaan jalkoja ja vaikka sivullisesta saattaisikin näyttää siltä, etten mä mitään tanssiessani huomaa, niin kyllä mä heti huomaan, jos joku ihmeen ihana neitsykäinen vaikka vähän kaukaisemmastakin parista mulle pitkiä ripsiänsä räpsyttelee, mutta silloinkin mä katson ensin ripset ja vasta sitten jalat. Vaikka siitä katselusta poisopettelu olikin silloin alussa vaikeaa, niin mielestäni se kannatti.
että mun ehkä pitäisi hieman muotoilla toisin eli täsmällisemmin tuota kommentointiani, jottei sinänsä toki täysin tahattomasti synnytettäisi puolin eikä toisinkaan mahdollisesti jopa harmillisia väärinkäsityksiä tahi stereotypistisiä miestanssijakuvajaisia, mutten siinä silloin sekä tilojen että aikojen puutosten vuoksi katsonut sitä tuikitärkeäksi, koska itse asiaydinhän siinä ilmaisuna tuolloin jo oli: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että katseluongelma, johon siinä silloin viittasin ei omalla kohdallani tietenkään kummunnut siitä sinänsä toki erheellisestä luulostanne, että oilisin siellä kurssilla mahdollisesti jopa salaa silmäillyt kolleegoitteni eli erittäinkin pitkälti miesten jalkojen ja varsinkin pakaroitten asentoja, vaan oli se mieltäni sekoitteleva silmäilyitteni kohteikko vastapuoleisessani sukupuoliskokunnastossa jalkoineen ja pakaroineen ynnämuinesesensemmoisine elementteinensä, joista siis en millään meinannut silmiäni irti saada varsinkaan käymissäni lattareitten alkeissa, vaan melkein aina unohduin niitä sinänsä toki hyvinkin syväluotaavissa mietteissäni tuijottelemaan.
Ja meni multa yksi polkkatreenikin ihan vaan siitä syystä täysin viturallensa, kun se ihanan pitkäripsinen ja -säärinen tanssinopettajatar näytti, kuinka mennään etutasatkatyylillä sen salin päästä toiseen että heilahtaa -useanpikin paikka, jolloin mä en enään sen illan kuluessani saanut sitä ihanaa näkyä mielestäni karkoiteltua ja olin sitämyöden polkallekin myyty, vaikken mielestäni vielä tänäkään päivänä polkkaa varsinaisesti osaa: vaikka mä en mitään baletistakaan ymmärrä, niin minusta tuntui silloin, että sellaista siroutta ja vauhdin hurmaa saattaisi itsessänsä joutsenten lammikossa nähdä, mikäli sattuisi lippuihin huomattavia ylimäärääisiä varoja löytymään.
"etutasatkatyylillä sen salin päästä toiseen että heilahtaa -useanpikin paikka, jolloin mä en enään sen illan kuluessani saanut sitä ihanaa näkyä mielestäni karkoiteltua ja olin sitämyöden polkallekin myyty, vaikken mielestäni vielä tänäkään päivänä polkkaa varsinaisesti osaa"
Kokeilepa "etutasataka":n sijasta "tasatakaetu":a, niin alkanee sujua vähän sutjakkaammin... :)
juuri nuin, mutta mä jätin tarkoituksella siinä mainitsematta, että varsinkin tanssiessani mä hyvinkin herkästi fuskaan siten, että pistelen joskus harvoin väliin jopa omiani, mutta pääasiallisesti jätänkin kokonaan pistelemättä, joloin tanssielämäni helpottuu huomattavasti, mutta polkan tapaisissa kipakoissa rytmilajeissa mä en läheskään aina kerkiä fuskaamaan, koska mun järkeni ei aina riitä siihen varsinkaan silloin, jos -ottamatta siis mitään varsinaista kantaa siihen, kuinka suuri se kokonaisuutenakaan on- huomattava osa siitä samanaikaisesti askartelee erinäisten heiluriliikehdintöjen alaisten tansseihin toki luonnostaankin ja sinänsäkin kuuluivien elementtien kinpuissa siten, että jalkojeni sijaan rytmikkäästi alkavatkin liikehtiä silmämunaskuiseni. Eli käytännössähän tämä analyysini osoittaisi, että minulla on ainakin satunnaisia keskittymisongelmia tai ainakin aika-ajoin saatan keskittyä sen sinänsä toki täysin tanssillisenkin tilanteen kannalta tavallaan vääriin asioihin, jolloin askel tietenkin sekoaa.
jätä tanssimatta eipä taida sulta sujua ,jos täältä pitää kysellä
Tuolla aiemminhan se jo tuli, eli fuskusta baunssia pois, swingiä ja twistiä ja tulkintaa - siinä se. Lavarock on tietysti vaihtoehto joillekin, mutta ei meille selkävaivaisille. Sitä paitsi siinä tulee hiki, ja sehän ei herrasmiehelle sovi.
heilut vaan eessuntaa. Vähän ku oisit lähössä johki mut et tiiä mihin suuntaan
Yksi tapa tanssia lavarockia on juuri kuvaamasi kaltaista - enkä pidä sitä varsinaisena tanssina, kun siinä vaan heilutaan eessuntaa ja ollaan vähä niinko lähössä, mut ei vaan tiijä mihi suuntaan.
totta!
Siis jossain Elvis-rokissa on sen verran synkopoitu rytmi että nopea BoogieWoogie sopii vallan hyvin. Mulle on opetettu että se päkiäaskel kuoletetaan "alaspäin", pomppiminen jää aika vähiin.
Jossain "suorassa" jutussa kuten Get On tilanne on vähän eri, selkeää synkooppia ei ole, mutta senkin menen puukivuukina.
Ja sitten kun kunto pettää niin fuskaan fuskulla loput... Jos en sitten vaihda potkufuskuun mutta hiki tulee siinäkin.
hyvin