Suloinen kosto vanhemmille

mutta eikö silti kannattaisi puhua asiat halki vanhempiesi kanssa kunnolla ennenkuin lähdet. Voithan aina ilmoittaa, että juuri nyt haluat vähän välimatkaa ja sitten kerrot syyn asiallisesti. Olethan jo iso mies, ja tuo sinun suunnitelmasi kuulostaa melko lapselliselta..
Eikä varmaan vanhempasi osaa ns. mennä itseensä jos vain sinpäin lähdet, miettivät korkeintaan että tässäkö on palkka näistä vuosista ja tekevät itsestään marttyrin. Paljon paremmin onnistut jos kerrot heille suoraan, mitä he ovat tehneet väärin ja selität, että tämä on nyt se syy, miksi et halua olla tekemisissä. Tiedä vaikka tajuaisivat ja pyytäisivät anteeksi. On totta, etten tiedä, mitä olet joutunut kokemaan, varmaan paljon vääryyttä, mutta tuo suinpäin lähteminen ei kuulosta hyvältä ja usko pois, se tulee kulkemaan koko elämän perässäsi.
Kaikkea hyvää.

uskon tähden.He ovat varmasti monella asialla tarkoittaneet hyvää elämässäsi.Kerskailet omilla tekemisilläsi.Oletkohan unohtanut että kaikesta tekemisestä olet itse vastuussa.En usko että vanhemmasi ovat olleet erimieltä asioista vain periatteesta ja kiusataksesi sinua.Kun lähdet ja käännät selän vanhemmillesi ,astuu elämääsi tyhjyys.Vanhemmat ovat kuitenkin monelle lapselle tärkeitä ja kantava voima elämässä.Tätä et vielä ymmärrä.Kysy itseltäsi,oletko ja pystytkö todella kääntämään selkäsi heille ja aiheuttamaan sen tuskan että lapsi katoaa heidän elämästään.Todella pahalta tuntuu suunnitelmasi.Käännä asia toistepäin.Jos vanhempasi kohtelisivat sinua sinun ajatusmaailmasi mukaan saatuaan tietää tekemisesi miltä sinusta tuntuisi.Et varmaan voisi ymmärtää heidän käytöstään.Itsellänikin on uskova tausta,mutta onneksi lapseni ymmärtävät kuinka paljon rakastan heitä,vaikka olen monta kertaa joutunut heitä neuvomaan ja olemaan kovana myös alkoholin ym.asian suhteen he tajuavat että kyseessä on heidän etunsa.Silti he hakeutuvat viereeni ja kainalooni välittämisen myötä.

että känni- & seksiseikkailujen kuuleminen on muista ihmisistä tosi puuduttavaa eli ikävystyttävää. Vaikka ne itsestä tuntuisivat kovin merkittäviltä tapahtumilta elämässä, muut eivät välttämättä ole niistä kovinkaan kiinnostuneita. Vain teinit rehentelevät tämäntapaisilla asioilla.

kauheasti pety jos vanhempasi eivät hirveesti järkyty.Omituinen tapa sinulla aikuistua, todella epäkypsää.Jos oma lapseni tekisi kuin sinä niin todennäköisesti ajattelisin että pärjääköhän tuo yksinään.Taidat vaan pahoittaa oman mielesi tempauksellasi.Olisikohan parempi että suunnittelet vaan omaa ns. parempaa elämää ja muokkaat olosi mukavaksi.Minulle tuli jotenkin pahaolo tuosta kostonhalusta, voiko kukaan vihata vanhempiaan noin paljon.Taidampa alkaa soittelemaan lapsilleni ja kyselemään vähän asioita.Toivotan sinulle hyvää loppu elämää :)

koskalapseni on päässyt poikuudestaan/neitsyydestään. Se on liian henk.koht. juttu eikä kuulu AINAKAAN vanhemmille mitenkään. Sinuna puhuisin asiat halki vanhempien kanssa, viimeistään siinä vaiheessa kun olet jo asunnon hommannut ja oven raossa menossa. Niin minä tein aikoinaan ja otin puolen vuoden välimatkan heihin. Se auttoi ja kohtasimme toisemme sen jälkeen aikuisina. Tsemppiä sulle!

kuulostat ihan uhmaikäiseltä!

"Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta .."

Lainasin ylläolevan tekstin kirjoituksestasi. Se tuntuu pahalta. Toivottavasti se ei pidä paikkaansa tai on voimakkaasti liioiteltua. Kannatan keskustelua vanhempiesi kanssa, mutta on asioita, jotka eivät kuulu heille. "Kosto" ei aina olekaan suloista.

Arvelet, että siitä se elämä alkaa, kun olet jättänyt vanhempasi taaksesi ja muuttanut salaiseen osoitteeseen. Erehdyt. Kannat menneisyyttäsi aina mukanasi. Halusitpa tai et.

Mitä tule seksikokeiluihisi ja ryypiskelyysi, neuvon sinua pitämään ne omana tietonasi. Painaako ne omaatuntoa, kun pitäisi tuoda päivänvaloon ja omille vanhemmille tiettäväksi? Onkos hienoa tuhota aivoja alkoholilla? Ei vapaa seksi tee ihmistä onnelliseksi. Jos muuta luulet, se on harhaa. Eroa vaan kirkosta. Se on oma valintasi, jos siihen päädyt.

Selvitä asiat vanhempiesi kanssa. Et menetä siinä mitään, mutta mielenrauha nukuttaa öisin paremmin. Sulla on oikeus sanoa sanottavasi. Miltäs tuntuisi antaa anteeksi niille ymmärtämättömille vanhemmille?

Hei, täytän muutaman kuukauden kuluttua 18 vuotta. Saan aika pian asunnon hankittua itselleni, minulla on työ ja opiskelen. Olen saanut aina koulusta hyviä arvosanoja ja nyt olen lukiossa. Olen esittänyt vanhemmille ystävällistä ja mukavaa, jota olenkin kaikille muille ihmisille. Muut pitävät minua energisenä ja positiivisena, mutta vanhempiani odottaa pieni yllätys. He ovat uskovaisia, eivätkä tiedä ihan kaikkea menneisyydestäni, sillä olen onnistunut salamaan ne jutut.

Kun täytän 18 vuotta, vaihdan puhelinnumeroni salaiseksi, he eivät saa tietää osoitetta, jossa asun ja vaikka tietäisivätkin, eivät enää koskaan tulisi näkemään minua. Kerron heille kaikki ryyppäämisjutut, joita riittää vaikka muille jakaa. Kerron menettäneeni poikuuden 14-vuotiaana (tiedän, aivan liian nuorena) ja monet muut jutut. Lisäksi tietysti myös eroan kirkosta, omien ajatuksieni vuoksi. Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta ..

Odotan innolla tulevaa .. Mitä mieltä olette? Hei, täytän muutaman kuukauden kuluttua 18 vuotta. Saan aika pian asunnon hankittua itselleni, minulla on työ ja opiskelen. Olen saanut aina koulusta hyviä arvosanoja ja nyt olen lukiossa. Olen esittänyt vanhemmille ystävällistä ja mukavaa, jota olenkin kaikille muille ihmisille. Muut pitävät minua energisenä ja positiivisena, mutta vanhempiani odottaa pieni yllätys. He ovat uskovaisia, eivätkä tiedä ihan kaikkea menneisyydestäni, sillä olen onnistunut salamaan ne jutut.

Kun täytän 18 vuotta, vaihdan puhelinnumeroni salaiseksi, he eivät saa tietää osoitetta, jossa asun ja vaikka tietäisivätkin, eivät enää koskaan tulisi näkemään minua. Kerron heille kaikki ryyppäämisjutut, joita riittää vaikka muille jakaa. Kerron menettäneeni poikuuden 14-vuotiaana (tiedän, aivan liian nuorena) ja monet muut jutut. Lisäksi tietysti myös eroan kirkosta, omien ajatuksieni vuoksi. Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta ..

Odotan innolla tulevaa .. Mitä mieltä olette? Hei, täytän muutaman kuukauden kuluttua 18 vuotta. Saan aika pian asunnon hankittua itselleni, minulla on työ ja opiskelen. Olen saanut aina koulusta hyviä arvosanoja ja nyt olen lukiossa. Olen esittänyt vanhemmille ystävällistä ja mukavaa, jota olenkin kaikille muille ihmisille. Muut pitävät minua energisenä ja positiivisena, mutta vanhempiani odottaa pieni yllätys. He ovat uskovaisia, eivätkä tiedä ihan kaikkea menneisyydestäni, sillä olen onnistunut salamaan ne jutut.

Kun täytän 18 vuotta, vaihdan puhelinnumeroni salaiseksi, he eivät saa tietää osoitetta, jossa asun ja vaikka tietäisivätkin, eivät enää koskaan tulisi näkemään minua. Kerron heille kaikki ryyppäämisjutut, joita riittää vaikka muille jakaa. Kerron menettäneeni poikuuden 14-vuotiaana (tiedän, aivan liian nuorena) ja monet muut jutut. Lisäksi tietysti myös eroan kirkosta, omien ajatuksieni vuoksi. Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta ..

Odotan innolla tulevaa .. Mitä mieltä olette? Hei, täytän muutaman kuukauden kuluttua 18 vuotta. Saan aika pian asunnon hankittua itselleni, minulla on työ ja opiskelen. Olen saanut aina koulusta hyviä arvosanoja ja nyt olen lukiossa. Olen esittänyt vanhemmille ystävällistä ja mukavaa, jota olenkin kaikille muille ihmisille. Muut pitävät minua energisenä ja positiivisena, mutta vanhempiani odottaa pieni yllätys. He ovat uskovaisia, eivätkä tiedä ihan kaikkea menneisyydestäni, sillä olen onnistunut salamaan ne jutut.

Kun täytän 18 vuotta, vaihdan puhelinnumeroni salaiseksi, he eivät saa tietää osoitetta, jossa asun ja vaikka tietäisivätkin, eivät enää koskaan tulisi näkemään minua. Kerron heille kaikki ryyppäämisjutut, joita riittää vaikka muille jakaa. Kerron menettäneeni poikuuden 14-vuotiaana (tiedän, aivan liian nuorena) ja monet muut jutut. Lisäksi tietysti myös eroan kirkosta, omien ajatuksieni vuoksi. Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta ..

Odotan innolla tulevaa .. Mitä mieltä olette? Hei, täytän muutaman kuukauden kuluttua 18 vuotta. Saan aika pian asunnon hankittua itselleni, minulla on työ ja opiskelen. Olen saanut aina koulusta hyviä arvosanoja ja nyt olen lukiossa. Olen esittänyt vanhemmille ystävällistä ja mukavaa, jota olenkin kaikille muille ihmisille. Muut pitävät minua energisenä ja positiivisena, mutta vanhempiani odottaa pieni yllätys. He ovat uskovaisia, eivätkä tiedä ihan kaikkea menneisyydestäni, sillä olen onnistunut salamaan ne jutut.

Kun täytän 18 vuotta, vaihdan puhelinnumeroni salaiseksi, he eivät saa tietää osoitetta, jossa asun ja vaikka tietäisivätkin, eivät enää koskaan tulisi näkemään minua. Kerron heille kaikki ryyppäämisjutut, joita riittää vaikka muille jakaa. Kerron menettäneeni poikuuden 14-vuotiaana (tiedän, aivan liian nuorena) ja monet muut jutut. Lisäksi tietysti myös eroan kirkosta, omien ajatuksieni vuoksi. Enää minun ei tarvitse kestää vanhempieni kieroutunutta ja mielisairasta rääkkäämistä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Nykyään onneksi lähinnä henkistä, vaikka sekin tuntuu yhtä sadistiselta ..

Odotan innolla tulevaa .. Mitä mieltä olette?

olen ajatellut samaa! vanhempani ovat vanh. lestadiolaisia ja vihaan heitä. mitä oonkaan saanu kestää niiden takia! onneksi mäkin täytän kohta 18 ja muutan poikakaverini luokse!

Muista kuitenkin ottaa uninallesi mukaan...

Entä jos vanhempasi eivät vastaa kun soitat salaisesta numerostasi, kun oikein olet saanut asiasi sekaisin. Ei rahaa vuoranmaksuun, kun kaikki menee juhlimiseen. Luottotiedot menneet, kun laskut jääneet makamatta. Opinnot ovat jääneet kesken. Tyttöystävä raskaana ja vaatii sinua naimisiin kanssaan, mutta sinä haluaisit eroon ruikuttavasta muijasta.

Onko vanhemmillasi oikeus ajatella, että se oli sinulle aivan oikein.

"voittamaan" vanhempiaan.
Ikinä kosto ei maistu niin hyvälle kuin koston suunnittelu.
Vihaiset ajatukset kuluttavat niitten ajattelijaa enemmän kuin kohdetta.Samoin sanat.

Miksi et vain katoa "savuna ilmaan"?Miksi sinulle on niin tärkeää kertoa äidille ja isille kaikki?
Tieto on valtaa..

Teepä noin!Hurskaat,uskovaiset vanhemmat on ihan perseestä..itseasiassa kaikki uskovaiset,jotka höpöttää että "Jeesus on pelastajamme" tms. :S mä en voi SIETÄÄ esim. jotain lestadiolaisia tms... Vaikka Suomessa on uskonvapaus,niin en itse ainakaan puhu minkään uskovaisten tiukkapipojen kanssa!