Miten suhtautuisitte lakimieheen, joka yllyttää rikokseen? Tämä mätä omena kehoitti asiakkaitaan rikkomaan sopimusta, jotta toisen osapuolen oli pakko viedä asia käräjäoikeuteen.
Lopputulos oli selvä ja syyllinen osapuoli tuomittiin täyttämään sopimusvelvoitteet välittömästi, mutta oikeudenkäyntikulut jäivät molempien osapuolten kontolle. Käytännössä tämä sopimusta rikkonut osapuoli sai vain lisää maksuaikaa velvoitteilleen, koska vakuutus korvasi heidän oikeudenkäyntikulut. Kaiken kukkuraksi vastapuoli kehuskeli ansaitsevansa rahaa, jonka lakimies oli antanut saadakseen heidän juttunsa.
Onko lakimies mielestänne syyllistynyt rikokseen vai onko hän vain moraaliltaan mätä? Näköjään vähävaraisille ei enää riitä, että saisivat maksuttoman oikeudenkäynnin, vaan he peräti saavat maksun varmaan häviöön tuomitusta jutusta. Näinkö tämä meidän oikeusvaltio toimii...ja juttujonot vain kasvavat, kansa maksaa ja jotkut rikastuvat...
Lopputulos oli selvä ja syyllinen osapuoli tuomittiin täyttämään sopimusvelvoitteet välittömästi, mutta oikeudenkäyntikulut jäivät molempien osapuolten kontolle. Käytännössä tämä sopimusta rikkonut osapuoli sai vain lisää maksuaikaa velvoitteilleen, koska vakuutus korvasi heidän oikeudenkäyntikulut. Kaiken kukkuraksi vastapuoli kehuskeli ansaitsevansa rahaa, jonka lakimies oli antanut saadakseen heidän juttunsa.
Onko lakimies mielestänne syyllistynyt rikokseen vai onko hän vain moraaliltaan mätä? Näköjään vähävaraisille ei enää riitä, että saisivat maksuttoman oikeudenkäynnin, vaan he peräti saavat maksun varmaan häviöön tuomitusta jutusta. Näinkö tämä meidän oikeusvaltio toimii...ja juttujonot vain kasvavat, kansa maksaa ja jotkut rikastuvat...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi voittanut osapuoli joutuu maksamaan yhtään mitään?
Oikeudenkäyntikulujen jääminen osapuolten itsensä vahingoksi kertoo, ettei juttu ollut ollenkaan niin selvä kuin ketjun aloittaja antaa ymmärtää. Riita-asioissa on aivan ehdoton pääsääntö, että hävinnyt joutuu maksamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut (tai jos voittaneella on maksanut oikeudenkäynti, hävinnyt joutuu korvaamaan valtiolle sen, minkä valtio on voittaneen asiamiehelle maksanut.
Lakimies on varmasti läpimätä, jos on näin toiminut. Mikäli lakimies oli asianajaja (Suomen Asianajajaliiton jäsen) kantele asiasta sinne.
mutta asian nopeuttamiseksi se "sovittiin" esikäsittelyssä. Rikostutkinta ei ollut vielä valmis (sivuhaara pääasiassa), todistajia olisi pitänyt kutsua paikalle. Jutun pääkäsittely olisi siirtynyt, ja koska kyse oli kuitenkin varsin pienistä taloudellisista menetyksistä ja riskinä oli, että taloudelliset menetykset vain kasvavat (vastapuoli varattomia) niin molempien osapuolten lakimiesten suosituksista juttu sovittiin kuten sovittiin...
Pitäisikö tuosta "lahjonnasta" olla jotain näyttöä. Kukaan ei varmasti enää tunnusta maksaneensa jutun saamisesta. Kuinkahan yleistä tämä lopulta onkaan?
Varmaa tietoa on, että vastapuolella on ollut samankaltaisia ongelmia aikasemminkin. Naapurit olivat peloteltu hiljaisiksi, mutta huoltomies lipsautti jotain...
Asianajajaliitto varmasti antaa huomautuksen asianajajalle samoin kuin potilaan tappanut lääkäri saa huomautuksen lääkäriliitolta :-(
sellaiseen ratkaisuun, että kulut kuittiin? Jos olitte vahvoilla niin olisitte vaatinut sopimukseen ehdon että vastapuoli maksaa teidänkin kulut. Tietysti on hyvin yleistä se, että jos asia sovitaan, niin kulut kuittiin eli kumpikin vastaa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, mutta ei siihen pakko ole suostua.
Ei lakimies siinä rikokseen yllyttänyt, että kehoitti rikkomaan sopimusta. Hän yllytti vain sopimusrikkomukseen, joka ei ole rangaistavaa (ainoastaan sopimuksessa voi olla sanktio sopimuksen rikkomisesta).
Joskus sopimuksen rikkominen 'tulee halvemmaksi' kuin sen noudattaminen. Tällöin sopimus on yleensä laadittu epätasapainoiseksi.
Ja tuosta, että vastapuoli sanoo saaneensa rahaa asiamieheltä, en sano mitään. Jos näin on tapahtunut, niin se on väärin - kylläkin vain eettisesti (AA-liitto reagoi kyllä). Mutta toisaalta tiedän kyllä muita tapauksia, joissa vastapuoli on näin väittänyt ärsyttääkseen toista osapuolta, vaikka asiamies ei ollut mitään maksanut.