pienestä koirasta että se on sisältä kuin iso koira? Mitä ominaisuuksia on sitten isoilla verrattuna pieniin? Eikö koirat olekaan koiria kokoon katsomatta? ..kö?
mitä tarkoitetaan
kun puhutaan
13615
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
lähinnä sitä,että chihuahuan luonne riittää tanskandogin haastamiseen tappeluun,eli vaikka on hyvin pieni niin ei luonteensa puolesta =)
tuosta on muuten ihan kokemuksiakin. Kerran pikkuinen chihu istui lastenrattaissa ja kun tulimme doggin kanssa vastaan niin voi jestas mikä älämölö sieltä rattaista alkoi :D Doggi vaan katsoi silmät pyöreenä että mikäs sintti tuolta uhoilee,oli kyllä kieltämättä aika hupaisa tapaus.
tai ei se koiran vika ollut vaan omistajan,kerran lahdessa olin katsomassa suurikokoisen urospuolisen kasvattini näyttelyä,uros oli siis lauhkea kuin lammas eikä edes nuuskinut vieraita.2 kertaa ohi meni nainen kääpiövilliksen kanssa ja nappasi sen aina syliin ja kertoili sille kuinka iso paha haukku voi syödä...ja ohi mennessään se villis oli kyllä se joka yritti viedä rikulta nenän eikä toisin päin =)Hiukanko huvitti,eihän se ollut kuin justiinsa pojan pään kokoinen,sillä riku tosiaan oli näitä entisiä jo kadonneita tosi jätti mastiffeja.
naurettu, kun Siina isoilee,kerrassaan hassu näky.Omille ihmiselle ja koirille ei isoittele,mieluummin omia varjelee vierailta .Vieraan koiran tullessa,istuu oman isomman koiran tukena,kunnes huomaa ,ei meillä hätää.
pikkukoiran luonteesta isossa koirassa eli kuten ehkä tanskandogilla ..kö?..ja onko tuo ison koiran egoa vai pelkoaggressiota tuolla chichulla...kö?
joskus näyttelyssä todella aran doggin joka hylättiin sen vuoksi ..oliko se sitten pikkukoira sisällä..kö?
johtua pelostakin tietty,mutta useimmiten väittäisin että aivan liian hyvästä itsetunnosta =)
meinaavat Siinaa paijata ,voi pientä tyyliin,et antaa sen vain itse olla siellä, tukematta syliin otolla,koska silloin se ei lopeta ,mutta kun saa tutustua itse, se isoittelu loppuu.
totta että pelosta voi johtua, tuolloinhan pikkukoira tyytyy vain räkyttämmän.. vaan ei mene lähelle. Kun taas oma corgini mm. meinasi kerran kirpputorilla käydessään (minun kanssani toki) hyökätä suurensuuren istuvan sakemanni patsaan kimppuun, oli jo vähällä iskeä hampaansa mokomaan, mutta vedin koirani pois :) usein meinaa lähteä tekemään selvää jälkeä isommistaan, joutuu sitten älähtämän koiran takaisin ja keskeyttää tuhoaikeet.
Ja niille jotka nyt aikovat metelöidä siitä etten ole koiraani opettanut, niin koira tuli minulle vasta vanhemmalla iällä ja pinttyneitä tapoja on paha kitkeä, edistystä jo hiukan.
opettanut =)
joillakin koirilla perusluonne on rähjätä tiettyjä asioita ja siinä ei kasvatuksellakaan ole paljon tehtävissä =)
mutta piintyneiden tapojen muuttamiseen aikaa menee paljon ..sama kuin ihmisillä ei ole helppoa alkaa muuttamaan tiettyä reagoimismallia..mutta koiralle lienee helpompaa kun toimii makupalajärjestelmä ja nuhtelu ;))
..ainoastaan eroahdistus on hankala juttu enkä ole kuullut että kukaan olisi saanut vanhaa koiraa muuttamaan reagoimistaan kyseiseen ongelmaan ..vai onko jollain tietoa siitä?
ainekin corgeilla tuntu rotu "vikana" olemaan, muille uhoaminen, on meillä on vaihtelevasti namin kanssa unohdettu ärhennellä vastaantulijat..
Komentamista itse en harrasta, koska sellainen kun provosoi koiruuden entistä enemmän uhoamaan.
Toisaalta jos koirani saa olla vapaana ja toisetkin koirat ovat irrallaan, niin hyvin tullaan juttuun kun on liikkuma tilaa ympärillä.
ettei huomaamatta palkitse huonoa käytöstä..itse komennan eli otan koiruuden naaman kåsieni väliin ja komennan matalalla äänellä ein..ja käännyn pois tilanteesta eli vaihdan suuntaa uhottavaan näjden ja kun tilanne on normaali ja koiruuteni tulee sinne kuin haluan ilman perään katsomisia palkitsen..:)