Mikä on elämässänne (koirallisena tai ilman) sellainen asia, jota ilman ette voisi elää? Entä sellainen, josta ilomielin luopuisitte (jos voisi)?
Minä aina kuvittelin, etten voisi koiratta elää. Elossa kumminkin olen, joskaan en kovin täysillä nauti ilman karvanaaman seuraa. Vastaisin siis, että koiraa ilman en ainakaan haluaisi elää. Täällä on myös Butlerin suklaakauppoja pitkin poikin, ja niitäkään ilman en haluaisi elää (vaikka ehken joskus voisi olla hyväksi...)
Ilomielin luopuisin tiskeistä sekä meluavista naapureista.
Minä aina kuvittelin, etten voisi koiratta elää. Elossa kumminkin olen, joskaan en kovin täysillä nauti ilman karvanaaman seuraa. Vastaisin siis, että koiraa ilman en ainakaan haluaisi elää. Täällä on myös Butlerin suklaakauppoja pitkin poikin, ja niitäkään ilman en haluaisi elää (vaikka ehken joskus voisi olla hyväksi...)
Ilomielin luopuisin tiskeistä sekä meluavista naapureista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
realistisesti ajatellaan sun kysymystä niin joopa,ilman rahaa ei voisi elää =)
Mutta jos vähemmän vakavasti ajatellaan(niin,että elämä kai kuitenkin jatkuisi sittenkin) niin en tuota miestä,lapsia enkä niitä koiria enkä tätä kurjaa mökkiä ilman haluaisi kai elää.(no joskus voisin tän mökin lahjoittaa kyllä kun rempat käy hermoille)
lapsia (enää) tuskin eläisin, eri asia, jos niitä koskaan ei olisi ollutkaan.
Naapureista luopuisin ilomielin ja kaikesta turhasta rojusta! :)
enkä osaisi elää ilman koiria. Koirat ovat niin kauan kuin muistan olleet tärkeä osa elämääni. Vielä kun ei omaa koiraa ollut, olin naapureiden kiusana juuri siellä missä koira oli huushollissa. Ilman miestäni en voisi elää, enkä ilman poikiani. Nuo edellä mainitut ovat niin kantava osa elämäni rakennelmasta, että ilman niitä kaikki sortuisi.
Minulla on myös ollut korvaamaton ystävä, joka nukkui ikiuneen kaksi vuotta sitten. Käyn vieläkin ajatuksissani keskusteluja hänen kanssaan.
Muistoja en voisi antaa pois, en huonoja en hyviä.
Temperamenttini voisin antaa pois ja tulisin uskomattoman hyvin toimeen ilman sitä. Liika kiloistani luopuisin, sekä tupakasta.
lapsenilapset,minulla varmasti menee kaiken ohi,muuten samat noi tarkeät asiat kun umalla,minulla vain luopuminen isästä, parivuotta sitten,joka elää mun kanssa aina. Ja samoista luopuisin.
koiria ja niihin liittyviä juttuja en osaa elää.
Parhaat ystävät ja ylipäätään elämän kohokohdat liittyy jotenkin koiriin ja muistan vielä hyvin sen ajan jolloin ei koiraa ollut.
Silloin kakarana lenkitin naapurin koiria ja laskin vuosia ja kuukausia siihen, että pääsen muuttamaan kotoa ja saan oman koiran.
Mitenkään asuinpaikka uskollinen en ole, mutta kaupunkiin en myöskään osaa itseäni millään muotoa sijoittaa, enkä varsinkaan kerrostaloon.
Eli ilman tilaa ja vapautta ja luontoa ympärilläni en myöskään osaisi olla.
Ilomielin luopuisin ylimääräisistä kerrostumista oletetun vyötärön kohdalla ja ikuisesta penninvenytyksestä.