tietääkö kukaan, kartoitetaanko lapsen tila ennen sijoitusta kunnolla esim. useammalla psykiatri- tai neurologikäynnilla?
adhd taitaa olla vaikea todeta pienillä lapsilla, mutta entäpä muut mahdolliset ongelmat?
tuntuisi hyvältä alkaa sijariksi niin, että osaisi varautua henkisesti lapsen tuleviin terapia- ym. käynteihin.
adhd taitaa olla vaikea todeta pienillä lapsilla, mutta entäpä muut mahdolliset ongelmat?
tuntuisi hyvältä alkaa sijariksi niin, että osaisi varautua henkisesti lapsen tuleviin terapia- ym. käynteihin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Valitettavasti näin ei tapahdu. Toisaalta on ymmärrettävää, että niin ei toimita.
Tapahtumat, jotka johtavat huostaanottoon muuttavat lapsen ja perheen elämää suuresti. On vaikea rajata mikä johtuu mistäkin.
Aluksi kaikki tuntuu menevän huostaanoton piikkiin. Odotetaan kärsivällisesti, että tilanne tasapainottuu. Toisinaan tapahtuu positiivista muutostamutta yhä useammin ei. Tämän jälkeen,kun muutosta ei näy, vasta aletaan miettiä olisiko käytökselle tai oireiluille muita syitä.
Koskaan ei siis tiedä kuka joutuu tai paremminkin kuka pääsee tutkimuksiin ja saa asianmukaisen avun ja tuen.
huostaanotetun lapsen kokonaistilanne olisi tämä.
Suomenkielellä kirjoitettua selkeää lakitekstiä!
Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010
...
"Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa. Huoltosuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi, kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.
Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille sekä se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan. (15.6.1990/546)
Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
5 § "
niin, että jos lapsi on sijoitukseen tullessaan niin pieni, että hänen tarvitsemansa erityistuen tarvetta ei vielä tiedetä, täytyy sijaisvanhempien myöhemmin vaatia huoltosuunnitelman täydentämistä erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla?
MUTTA HEI:
Tuossahan sanotaan ihan selvään, että huoltosuunnitelmassa tulisi olla kirjattuna MYÖS erityistuen ja avun järjestäminen häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille!!!!!!
Täällähän on ennenkin ollut puhetta sijaisvanhemman väsymisestä ja ihmetelty avun saamisen vaikeutta.
Siis LAIN MUKAAN sijareiden avun saamisen mahdollisuus pitäisi olla kirjattuna jo huostaanottoasiakirjoissa. Jos tarkkoja ollaan, on tuo jo virkarike, jos sitä ei ole tehty.
En yhtään ihmettele, että jotkut biot väittävät että huostaanoton syitä ei SELKOKIELELLÄ merkitty papereihin, että he tietäisivät mitä pitää muuttaa, että huostaanoton saisi puretuksi.
Kyllä noissa asiakirjoissa on havaittu puutteita ennenkin, isompia ja pienempiä.
että huostaanotoissa ei juurikaan ajeta eikä ajatella lapsen etua, vaan huostaanotto on vain yksi monista viranomaisen suorittamista virkatoimista.
Jos ajateltaisiin lapsen parasta, silloin hänet testattaisiin ja tutkittaisiin heti huostaanoton tapahduttua, sekä sen jälkeen säännöllisin väliajoin sekä tarpeen vaatiessa.
sosiaaliviranomaisen, joka on "koulunsa" käynyt,
pitäisi vähintään oman alansa lainsäädäntö hallita ja ymmärtää.
Puhumattakaan muista sosiaaliviranomaisten
toimintaan vaikuttavista Suomen laeista.
Virkavirhekö (?), jos esimerkiksi huoltosuunnitelma tekemättä lain mukaisesti.
Lakikirjako (?) mukana aina,
kun asioi viranomaisten kanssa
(varsinkin, kun kysymys huostaanotetusta lapsista),
oli sitten kysymys biologisista vanhemmista tai lapsen sijoituspuolen henkilöistä.
huostosuunnitelmaa ei tietääkseni ole meillä useista jatkuvista vaatimuksistani huolimatta, muutenkin Espoossa tunnutaan viis välittävän laillisuudesta...
meidän tapauksessamme lapset ja vanhemmat kyllä testattiin ja tutkittiin ennen huostaanottopäätöstä, itse asiassa lastenvalvoja tähdensi, ettei ryhdy toimiin ennenkuin perheen tilanne on kunnolla tutkittu.
Että näin.
koska sillä paperilla sosiaali hakee kulut pois lastensuojeluntasausrahastosta.
Huoltosuunnitelma on asiakirja joka on valetta alusta loppuun, taitavien psykojen laatima ja sen kun ilmoittavat tehneensä saavat rahat.
Huoltosuunnitelma jää sijoittajalle, eikä oikeellisuutta tarkasta kukaan. Lastensuojeluntasausrahastolle kelpaa huostaanottajan ilmoittama nuppiluku, niin luotettavia on sossut yhteiskunnassamme.
jokaiselle huostaanotetulle lapselle.
Ja Sinä voit pyytää kirjallisesti Teidän perheen lastensuojelun asiakirjat (=lastensuojelun asiakasrekisteri sosiaalivirastossa, joka on tehnyt lapsen huostaanoton) nähtäväksesi.
Henkilörekisterilain mukaisesti Sinulla on oikeus nähdä ja saada itsellesi kopiot
teitä koskevista asiakirjoista. Tietosuojavaltuutetun sivuilla lomake tätä pyyntöäsi varten.
Viranomaisten on kirjalliseen pyyntöön vastattava ja syy myös siinä tapauksessa, jos kieltäytyvät antamasta papereitanne.
että se tutkitaan mikä voidaan (jos nyt näin kärjistetysti asian esittää). Ihan pienestähän ei tosiaan voi vielä varmasti sanoa mitä löytyy, mutta ainakin tutkitaan. Suurimmalla osalla lienee kiintymyssuhteen/vuorovaikutuksen ongelmia. Ja eikös ole niin, että niitä ongelmia saattaa alkaa pulpahdella vasta vuosien päästä (näin muistan kuulleeni)?
Ihan käytännössä tiedän sen verran, että oma siskon lapsi oli yliopistollisessa sairaalassa vastasyntyneitten teholla ja samassa huoneessa hoidettiin yhden vastasyntyneen vieroitusoireita. Sisko tietysti vietti suurimman osan ajasta siellä ja samalla sai aitiopaikalta nähdä sitä pienen "narkkarin" hoitoa. Kuulemma todella tarkkaan tutkittiin ja esim aivoja kuvattiin useampi kerta.
Tässä on taas ihan samoin kuin kaikessa muussakin - käytäntö vaihtelee, riippuen mistä kunnasta sijoitettava lapsi on kotoisin.
Meille tulleella 9kk:n ikäisellä oli diagnoosi matkassaan, vastasyntyneellä ei luonnollisestikaan ollut ja 3-vuotiaalle ei ollut tehty mitään testejä,(tavanomaisen terveystarkastuksen ja henkilökunnan seurannan lisäksi) vaikka olikin ollut lastenkodissa 7 kk ennen meille tuloaan.
Käytännössä varsinkin pienten lasten kohdalla on aika vaikeaa ennustaa ilmeneekö jatkossa kehitysviivettä, heikkolahjaisuutta, lieväää kehitysvammaisuutta,oppimisvaikeuksia, ADHD, FAE, ARND, NAS, dysfasia, dyspleksia jne. jne.
Ainoastaan vaikeimmat ongelmat näkyvät heti, esim. vaikea kehitysvammaisuus, vaikea FAS yms.
Sijaisvanhemmaksi ei oikeastaan voi ryhtyäkään jos ajattelee, että pitäisi pystyä ennakoimaan mahdollisimman paljon tulevaisuutta - tämä on koskenlaskijan hommaa, kuitenkin pelastusliivit päällä ja peräsin tiukasti kädessä.
sama,
myös kaikille huostaanotetuille lapsille.
Huostaanotetulle lapselle pitäisi olla
vähintään lainmukainen huoltosuunnitelma tehtynä.
Huostaanotossahan kysymys on
toisen perheen lapsista,
ei todellakaan mistään muualle
luovutettavista koiranpennuista!
kyllä. niin se on, että ei sijoituslapsesta saa takuupapereita mukana. ihan sama vanhemman epävarmuus täytyy sietää, kuin bio-lasta hankkiessaan - kaikenlaisia asioita voi tulla eteen. ja luottaa vaan elämään.
hyvä kuitenkin, että hoitosuunnitelmat tehdään ammattilaisten kanssa.
meille sij.terveenä lapsi joka osoittautui erttäin pahoin häiriöiseksi.Saimme hänet hoitoon
ja terpiaan,on parempana nyt parin vuoden kuluttua.