heippa.
ongelma on siis isä. Äitin kanssa ei niin ongelmia tuu, mutta isä. se haukkuu, uhkailee ja valittaa ihan kaikesta. aina alkoholia ottaessa on lisäksi ihan hullu.. onneksi tapahtuu harvoin, silloin tuntuu että tappaa meidät kaikki.
tänään, esimerkiksi.
olin tehnyt esitelmää[koulu] tietokoneella,joka on omassa huoneessani. menin sitten saunomaan, ja jätin esitelmän siihen.
tulin saunasta, ja näin että veli ja isä olivat tietokoneella. kuulin ku isä sanoi että "mitä tuollaanen läskiperse täällä jotaki coca-colaa juonu, levenee vaan entisestään!"
no, menin huoneeseen, ja käskin ne pois, koska halusin laittaa vaatteet päälle jne.
ne ei millää lähteny, ja isä vaan haukkui mua läskiksi ja rumaksi ja laiskaksi ja mustalaiseksi[????].. enkä ollu mitää tehny, mulla oli vaan cocis pullo pöydällä.
sitte ne lähti varmaan puolen tunnin päästä, kokoajan isä oli haukkunu, niin laitoin oven isän peräs kiinni, aika kovaa. sitte isä nojas täysillä oveen toiselta puolelta ja huusi että JOKUPÄIVÄ MÄ VIELÄ HAKKAAN SUT!
tuntui tosi kivalle. äkkiä ovi lukkoon.
eikä siinä voi ku itkeä.
kaiken lisäksi monta tuntia tekemäni esitelmä oli suljettu, enkä ollu tallentanu sitä.
kun äiti tuli kotia, kerroin äitille, niin äiti alkoi isälle huutamaan.
isä vaan valitti kuinka Ria[minä] olen ruma ja läski, enkä tee ikinä mitään.
nyt kaikki on hermona, sain paniikkikohtauksen, enkä uskalla poistua huoneesta ku tuo sairas tuolla uhkailee hakkaamisella..
muitakin tilanteita on ollu, ja se on aina samallaista kun isä on kotona.
jos menisin puhumaan vaikka terkkarille, mitähän tapahtuisi?
haluaisin kovasti muuttaa pois kotoa, koska en minä täällä onnellinen ole.. kokoajan saa pelätä isää, ja on huono ilmapiiri.
tekee aika pahaa itsetunnollokin ainainen haukkuminen.. aina saa kuulla ulkonäöstä juttuja.
toki olen lihava, mutta paljon lohduttaa kun aina haukutaan. tuon limpsanki olin vain viikonlopuksi hankkinu, että voisin ottaa mukaan yhdelle keikalle.. kai seki parempi ku joku viinapullo esim.
ja tuo laiskuusjuttu. pidän srk:n kerhoa, sekä satunnaisia lastenvahtia hommia, koulukin menee 7-8. teen mitä äiti käskee tehdä jne, siis tyyliin tiskaamista ja joskus ruoanlaittoa.
en saisi ikinä olla koneella, tai katsoa tv:tä. kaikenlisäksi meillä on nyt hiihtoloma, edes vähän jos saisi rentoutua :/
kirjastossakaan en saa enää käydä, etten vaan lukisi jotain muita kuin koulukirjoja.
joka kerta kun isä tuloo kotia se alkaa valittamaan että miksei ria oo keittäny kahvia.
en ole mikään orja.
veljeä ei kohtele samoin. [13v]
minä olen siis 15.
onko samallaisia kokemuksia? :/ olisi kiva jutella jonku "samanlaisen" kanssa.
toiv. tästä saa jotain selvää, ei mitää fiksua juttua ku niin hermostuneena kirjoitettu.
ongelma on siis isä. Äitin kanssa ei niin ongelmia tuu, mutta isä. se haukkuu, uhkailee ja valittaa ihan kaikesta. aina alkoholia ottaessa on lisäksi ihan hullu.. onneksi tapahtuu harvoin, silloin tuntuu että tappaa meidät kaikki.
tänään, esimerkiksi.
olin tehnyt esitelmää[koulu] tietokoneella,joka on omassa huoneessani. menin sitten saunomaan, ja jätin esitelmän siihen.
tulin saunasta, ja näin että veli ja isä olivat tietokoneella. kuulin ku isä sanoi että "mitä tuollaanen läskiperse täällä jotaki coca-colaa juonu, levenee vaan entisestään!"
no, menin huoneeseen, ja käskin ne pois, koska halusin laittaa vaatteet päälle jne.
ne ei millää lähteny, ja isä vaan haukkui mua läskiksi ja rumaksi ja laiskaksi ja mustalaiseksi[????].. enkä ollu mitää tehny, mulla oli vaan cocis pullo pöydällä.
sitte ne lähti varmaan puolen tunnin päästä, kokoajan isä oli haukkunu, niin laitoin oven isän peräs kiinni, aika kovaa. sitte isä nojas täysillä oveen toiselta puolelta ja huusi että JOKUPÄIVÄ MÄ VIELÄ HAKKAAN SUT!
tuntui tosi kivalle. äkkiä ovi lukkoon.
eikä siinä voi ku itkeä.
kaiken lisäksi monta tuntia tekemäni esitelmä oli suljettu, enkä ollu tallentanu sitä.
kun äiti tuli kotia, kerroin äitille, niin äiti alkoi isälle huutamaan.
isä vaan valitti kuinka Ria[minä] olen ruma ja läski, enkä tee ikinä mitään.
nyt kaikki on hermona, sain paniikkikohtauksen, enkä uskalla poistua huoneesta ku tuo sairas tuolla uhkailee hakkaamisella..
muitakin tilanteita on ollu, ja se on aina samallaista kun isä on kotona.
jos menisin puhumaan vaikka terkkarille, mitähän tapahtuisi?
haluaisin kovasti muuttaa pois kotoa, koska en minä täällä onnellinen ole.. kokoajan saa pelätä isää, ja on huono ilmapiiri.
tekee aika pahaa itsetunnollokin ainainen haukkuminen.. aina saa kuulla ulkonäöstä juttuja.
toki olen lihava, mutta paljon lohduttaa kun aina haukutaan. tuon limpsanki olin vain viikonlopuksi hankkinu, että voisin ottaa mukaan yhdelle keikalle.. kai seki parempi ku joku viinapullo esim.
ja tuo laiskuusjuttu. pidän srk:n kerhoa, sekä satunnaisia lastenvahtia hommia, koulukin menee 7-8. teen mitä äiti käskee tehdä jne, siis tyyliin tiskaamista ja joskus ruoanlaittoa.
en saisi ikinä olla koneella, tai katsoa tv:tä. kaikenlisäksi meillä on nyt hiihtoloma, edes vähän jos saisi rentoutua :/
kirjastossakaan en saa enää käydä, etten vaan lukisi jotain muita kuin koulukirjoja.
joka kerta kun isä tuloo kotia se alkaa valittamaan että miksei ria oo keittäny kahvia.
en ole mikään orja.
veljeä ei kohtele samoin. [13v]
minä olen siis 15.
onko samallaisia kokemuksia? :/ olisi kiva jutella jonku "samanlaisen" kanssa.
toiv. tästä saa jotain selvää, ei mitää fiksua juttua ku niin hermostuneena kirjoitettu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet varsin upea ihminen, kun kykenet kertomaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti jostain noin ikävästä asiasta. Jos minä olisin itse kokenut tuon, olisin varmaan ollut kirjoittaessani paljon sekavampi. No, joka tapauksessa, tuollaista isää ei kenenkään nuoren naisen tarvitsisi sietää. Tyyppihän on ihan täys sontakasa, suoraan sanottuna PASKALÄJÄ!! Ei juuri mitään ihmisarvoa hänellä.
Mutta onneksi siihen ei ole enää kauaa aikaa, kunnes olet jo täysi-ikäinen. Vaivaiset kolme vuotta ainoastaan (mieti aikaa, joka oli kolme vuotta sitten. Eihän siitä tunnu olevan kovinkaan kauaa?). Täytettyäsi 18 sinun on todella helppo häippästä kotoolta. Sen kun vain sanot vanhemmillesi, että sinä tästä lähdet. Mutta nyt tilanne on hieman hankalempi, koska olet vielä alaikäinen. Sinä voit kyllä mennä aivan vapaasti juttelemaan tilanteesta jonkun aikuisen koulutyöntekijän kanssa, kuten juuri mainitsemasi terveydenhoitajan. Ei tarvitse tuntea häpeää tilanteesta, sillä se ei ole ollut ollenkaan sinun päätettävissäsi minkälaisen isän sinä olet saanut. Jokainen vastatkoon vain omasta käyttäytymisestään. Niinpä on täysin normaalia, että keskustelet jonkun ulkopuolisen kanssa asiasta. Kannattaakin keskustella, koska muuten tilanne ei tästä edisty! Voit mennä terveydenhoitajan puheille vaikkapa ruokatauolla tai sitten koulupäivän jälkeen (miksei myös välitunnillakin voisi?). Yhdessä sitten mietitte, mitä tilanteelle voisi tehdä ja milloin voisit mahdollisesti muuttaa kotoolta. Terveydenhoitajalla on vaitiolovelvollisuus eikä asiasi näin ollen pääse leviämään. Ole siis täysin huoleti.
Jaksamisia sinulle Riia. Olen hyvin pahoillani siitä, mitä esimerkiksi tänään tapahtui =(
Isäsi käytös ei todellakaan ole normaalia. Puhu ehdottomasti asiasta esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle tai jollekin luotettavalle ulkopuoliselle. Minä selvisin jotenkuten kotona lukion loppuun, mutta olisi pitänyt lähteä hullun, aggressiivisen itsevaltias-marttyyri-isän dominoimasta kodista jo paljon aikaisemmin. Nyt korjataan itsetuntoa ja käytöstä vielä vuosien jälkeenkin. Mitään aitoa yhteyttä isään ei ole eikä varmaan tule olemaankaan. Näin jälkeenpäin ajatellen kaikki perheessämme voivat pahoin. Mutta tee sinä jotakin jo nyt, ketään ei saa kohdella noin. Isäsi on lapsellisempi kuin lapsensa.
Kuuleppa Riia, kyllä nyt isäsi on luonnevikainen ja sairas. Ei tuolla tavalla kohdella kotona läheisiä. Ei sinun tarvitse elää hänen armoillaan ja pelätä ja ahdistua koko ajan. Jos äitisi ei auta, mene juttelemaan terv. hoitajan kanssa hän auttaa eteenpäin. Isälläsi ei todellakaan ole oikeus tuollaiseen käytökseen. Hän on luonnehäiriöinen. Hae apua pian itsellesi.
soita numeroon 0800120400
Sinua käy sääliksi...
Ensinnäkin sanon ehdottomasti,että tsemppiä. Paras olisi jos todellakin puhut jollekulle. Vaikka terkkarille, tai luokanvalvojalle tai kenelle hyvänsä aikuiselle kehen luotat.
Juttusi vihlaisi henkilökohtaisestikin, koska epäilen eräällä tutullani olevan jotain ongelmia kotona, vaikkei hän kerro minulle.
En oikein osaa neuvoa, koska en ole kokenut samanlaista. Mutta tällä palstalla käy varmasti sellaisia ihmisiä jotka osaavat sinua säälittelyn lisäksi neuvoakin:) Puhu jollekulle.
Ja tärkeä asia: Älä koskaan ala syyttämään tästä itseäsi!
Itsetuntoasi kolhitaan kyllä, mutta muista että olet hyvä ihminen. Minä tiedän sen. Äläkä tee itsellesi mitään vaikka masentaisikin, anna vain tuskan polttaa. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Kuulostaa ehkä kylmäkiskoiselta, mutta näin se on.
Toivon että tulee edes vähäsen parempi olo tätä lukiessa. Mutta ainakin täällä istuu taas yksi samanikäinen poika lisää, joka välittää ja haluaisi auttaa. Vaikkei oikein osaa.
Pärjäile, ja muista että Sinä olet hyvä:)