Kun osaisin,
niin kirjottasin
rakkausrunon.
Kuinka paljon
rakastan sua.
Kuinka oot
aatoksissani
nyt, päivällä,
illalla -
ja unissain mun.
Fraasia -
onhan se.
Mutta, joka
kerta saat
mut syttymään.
Räjähdysherkkä.
Pienen pieni
liekki vain,
ja olen täydessä
roihussa.
Tuli joka
roihuaa ja
polttaa niin,
että pakahdun.
Sanat jää kurkkuun,
kädet ei toimi -
olen lamaantunut.
Miksi teet sen
aina, aina vain.
Minusta ei ole
kohta mitään jäljellä.
Vai onko -
tulenarka ja
räjähdysaltis.
Älä päästä
irti.
Haluun olla
osa sua.
Se osa,
joka on kasvanu
sun sydämeen.
Niin vahvoilla
siteillä,
ettei niitä
mikään maailmassa
voi katkaista.
Pelottaa -
niin että sattuu.
Ajatuskin siitä,
että ne juuret
voi katketa.
Musta ei jää mitään,
pelkät juuret jos
jää, niistä ei
kasva enää mitään.
Kiedo ne juuret
mun sydämen
ympärille.
Niin lujasti,
että ahdistaa.
Se ahdistus on
rakkautta.
Mun sydän on
vain sua varten.
Älä päästä irti,
tässä minä oon.
Ja sinä siinä -
me ollaan yks
kokonaisuus.
Kun me synnyttiin,
meidät luotiin jo
silloin toisillemme.
Me ei vaan tiedetty
sitä - silloin.
niin kirjottasin
rakkausrunon.
Kuinka paljon
rakastan sua.
Kuinka oot
aatoksissani
nyt, päivällä,
illalla -
ja unissain mun.
Fraasia -
onhan se.
Mutta, joka
kerta saat
mut syttymään.
Räjähdysherkkä.
Pienen pieni
liekki vain,
ja olen täydessä
roihussa.
Tuli joka
roihuaa ja
polttaa niin,
että pakahdun.
Sanat jää kurkkuun,
kädet ei toimi -
olen lamaantunut.
Miksi teet sen
aina, aina vain.
Minusta ei ole
kohta mitään jäljellä.
Vai onko -
tulenarka ja
räjähdysaltis.
Älä päästä
irti.
Haluun olla
osa sua.
Se osa,
joka on kasvanu
sun sydämeen.
Niin vahvoilla
siteillä,
ettei niitä
mikään maailmassa
voi katkaista.
Pelottaa -
niin että sattuu.
Ajatuskin siitä,
että ne juuret
voi katketa.
Musta ei jää mitään,
pelkät juuret jos
jää, niistä ei
kasva enää mitään.
Kiedo ne juuret
mun sydämen
ympärille.
Niin lujasti,
että ahdistaa.
Se ahdistus on
rakkautta.
Mun sydän on
vain sua varten.
Älä päästä irti,
tässä minä oon.
Ja sinä siinä -
me ollaan yks
kokonaisuus.
Kun me synnyttiin,
meidät luotiin jo
silloin toisillemme.
Me ei vaan tiedetty
sitä - silloin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
minullekko tämän runon soit?
Sydämmessäni tyhjä kolo on-
sinullekko varattu?
Haluaisin suoda sen
tunteen,
sinullekkin :)
Ihmisen ei ole hyvä
olla, jos se kolo
on siellä
sydämessä kultaseni.
*Rakkautta vain*
Rellu
herkän ihoni haavaan
se olet,
jota minun sydämeni
on odottanut.
Joka minulle
syntymähetkelläni
luotiin,
kun emme vielä
tienneet toisistamme
yhtään mitään !
Älä päästä irti,
juurrumme -
ja olemme yhtä.
*nauraa* kun osaisin, niin kirjoittaisin runon..voe mahoton Sun kaa Rellu
Olet taitava runoilija.:))
Jokohan oot mammumassa?....
Oli päivä tai yö
niin sydämemme villisti lyö,
Rakkautein tuleen sytytetty ystävyys,
sielujen sympatia ja rakkaus sen syvyys,
Polttaa, polttaa,roihuaa...
rakastan, rakastan, oi rakas...
Olen leijaillut eilisen, yön ja tän päivän *wirn*
Rakkaani oli...huh hoijaa :))))))))) iha-naa---naa oli....
Kauniita unia muru :))
Rakkauvella Ansku.
hohhoijakkaa ...
Mahottomasti kiitoksii,
tuo nyt mennee jo hiukka
yli - mut kaunis kiitos
kumminnii - sanoisinko
et enemmän ku naurattaa,
hekottaa suorastaan :)
En ollu mamimassa,
sain unen joskus kolmen
jälkeen vasta - *huoks*
Oot niin onnes kukkuloilla
ny, et varo vähä -
katohan ettees, ettet
törmäile *nauraa*
Kauniisti myötäilit,
keinuitte onnen ja
rakkauden yössänne.
Leijailehan sie nyt
siellä -
mie leijailen täällä.
Auringon kultasii
säteitä teijän ylle,
rakkauven hetkii
ja kuumuutta ...
Rakkauvella Rellu