Minulla on todella iso vauvakuume, ollut jo puolisen vuotta! olen seurustellut "vasta" reilun vuoden verran ja olemme monet kerrat puhuneet vauvan hankkimisesta ja poikakaverinikin on sanonut haluavansa vauvelin ehkä piakkoinkin. olen 21 ja poikakaverini viisi vuotta vanhempi, ja ainoaksi ongelmaksi näemme vauvan hankkimiselle sen, että meillä kummallakin on opiskelut hieman vielä kesken ja toinen miettimisen aihe on, että mitä vanhempamme ym. muut tuttavat puhuvat jos olisin raskaana näin lyhyen seurustelun jälkeen..
olisiko parempi lykätä vauvan tekoa, vai pitkän harkinnan jälkeen toteuttaa yhteinen haave?
nyt olisikin mukava saada kommentteja muilta jotka ovat samassa tilanteessa tai jotka ovat päässeet asiasta yli!!
kiitos jo etukäteen vastauksista!=)
olisiko parempi lykätä vauvan tekoa, vai pitkän harkinnan jälkeen toteuttaa yhteinen haave?
nyt olisikin mukava saada kommentteja muilta jotka ovat samassa tilanteessa tai jotka ovat päässeet asiasta yli!!
kiitos jo etukäteen vastauksista!=)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oikea aika on silloin, kun mielestänne olette valmiita ottamaan vastuun lapsesta ja tunnette olevanne tarpeeksi kypsiä siihen. Minusta kannattaa pistää hornaan muiden puheet ja mielipiteet asian tiimoilta, sehän on sinun ja poikaystäväsi ratkaisu! Eihän ne muut sitä vauvaa ole hankkimassa, vaan te. Ja olette täysi-ikäisiä ihmisiä, niin ei pitäis olla mikään ongelma muille ihmisille.
Itse olin 18 kun aloin odottaa esikoistani vajaan vuoden seurustelun jälkeen. Täytin 19 ennenkuin lapsi syntyi ja olin täyttänyt 20 kun aloin odottamaan toista lasta. Pian 23 ja haaveissa kolmas lapsi. Nuorena olen lapset saanut ja olen halunnutkin saada. Ja kyllä, minulla on koulutus ja vähäsen työkokemustakin. :)
Hmm... Kai ne sukulaiset ja tuttavat jotai pienissä piireissään tupattivat silloin kun ensimmäistä lasta nuorena odottelin, mutta eipä ole enää kenelläkään mitään sanomista. Aika näytti, niin sanotusti. Ja ei sellaisten ihmisten kans tarvinnu olla tekemisissä, jotka tarpeeksi kävi hermoille epäilyineen.
Ei muuta kun lykkyä teille kovasti ja hyvää jatkoa, päätätte miten tahansa. Mutta minun mielestä lapsi pitää tehdä silloin kun on siihen itse kypsä ja valmis, eikä antaa toisten mielipiteiden vaikuttaa. "Eletään jokainen omaa elämää ja annetaan mielipiteitä, mutta ei oleteta että oma mielipide on se joka on ainoa oikea." Siinä miun näkemys. :)
Kiitos, helpotti kun joku sanoin asian "ääneen"!! olen aina halunnut lapset nuorena, vain nämä asiat ovat jääneet vaivaamaan,nyt kun se mieskin on jo löytynyt ja hänkin haluaa samaa asiaa niin ehkä uskallamme yrittää ja olla välittämättä muiden puheista! vain opiskelut vielä arveluttavat, en haluaisi kuitenkaan niitä keskenkään jättää! opiskeluni kestävät vielä hieman yli vuoden ja sen jälkeen on päättötyön tekeminen, mutta jos asian laskelmoisi niin että kerkeän hoitaa nuo opiskeluasiat kuntoon ja samalla katsoa josko tärppäisi!=)