minulleko kissa?

Kissasta voi tehdä sisäkissan, mutta se pitää silloin olla pentu taikka semmonen aikuinen joka ei ole ollut ulkona. Kissa ei osaa pyytää ulos, jos se ei ole siellä ollut, joten jos et päästä kissaasi ulos niin hyvin se sisällä pysyypi. Maukua saattaa vain ensimmäisinä päivinä uudessa kodissa ja yöllä, mutta ajan kanssa se menee ohi. Eli onnea nyt kissan hankinnallesi :) Toivon että tajusit edes jotain tästä viestistä..

ei metelöi, jos virikkeitä on tarpeeksi ja kissa leikataan ajoissa. Tapetit ym jäävät myös rauhaan, kun miettii asiaa kissan kannalta ja järjestää riittävästi muuta mielenkiintoista puuhaa. Myös Feliway-suihke auttaa tapettien, sohvien ym raapimiseen ja sitä kannattaa käyttää heti, jos kissa osoittaa pienintäkään kiinnostusta merkata vääriä paikkoja raapimalla, ettei hommasta muodostu tapa.

Kannattaa hankkia kerralla kaksi kissaa, jos vain mahdollista. Yksinäinen kissa keksii varmemmin omia "virikkeitä", jotka eivät yleensä ole omistajan mielestä sopivia.. Tilan puolesta ainakin sopisi. :)

Ulkokissakin tottuu sisäelämään, jos omistaja viitsii nähdä vähän vaivaa. Ideana on tehdä sisäelämästä mielenkiintoisempaa kuin ulkona olosta. Maatiaiset tottuvat yhtä hyvin elämään sisällä kuin muutkin (meillä näitä useampi ;) ).

Järjestä kissalle/kissoille paljon virikkeitä. Ainakin iso (lue: korkea) raapimispuu pitää olla ja muutamia korkealla olevia tasoja ja nukkumispaikkoja olisi hyvä olla. Kissa viihtyy paremmin "yläilmoissa" tarkkailemassa aluettaan. Leluja, aktivointijuttuja ym löytyy runsaasti eläinkaupoista. Pahvilaatikot ja paperikassit ovat kivoja piiloja.

Kyllähän maatiaisestakin kivan kaverin saa. Tosin täytyy todeta rotukissojen kohdalla se, että kun ihmiset niiden kanssa asuvat sisätiloissa niin onhan se muokannut rotujen luonnetta aina vain sopivammaksi yhteiseloon. Riskit siis siihen, että ongelmia tulisi luonteen puolesta on pienimpi kuin maatiaiskissojen kohdalla. Lisäksi pätevää kasvattajaa, jolla kissa olisi pidetty hyvin ja tosiaan olisi sisällä vain ollut/rokotettu/madotettu/sisäsiisti yms voi olla maatiaisista vaikea löytää. Kissoja kummatkin kuitenkin ovat ja kummastakin saa kivan kaverin.

Ei sisällä asunut ja kasvanut kissa ulos pyydä. Samoin oppii kyllä ne käytössäännöt siinä sitten. Ulkokissakin saattaa tottua ja oppia, mutta hankalampaa se on.

Kissa pärjää hyvin työpäivät yksinään. Vuorokausi on maksimissaan se raja lain mukaan, mitä kissaa saa yhtä jaksoisesti yksin pitää. Pitemmätkin yksinolot sujuvat helposti niin, että jos saat jonkun kerran päivässä käymään kissoja katsomassa. Yleensä tämä on melko helppoa, päinvastoin kuin koirien hoitopaikan etsiminen.

Melko joustava lemmikki siis, tosin täytyy ottaa se sitten huomioon, että varsinkin hyvin seurallisiksi jalostetut rodut kärsivät kyllä yksinäisyydestä eli kissakamu olisi ehdoton. Maatiaisissakin toki näitä yksilöitä löytyy, hajonta on vain maatiaisten luonteissa suurempi, joten ennustaminen tulevan luonteen suhteen on vaikeampaa kuin rotukissoilla.

Vanhempien luonteet vaikuttavat suuresti, joten jos vain ovat jotenkin nähtävissä niin kannattaa katsastaa ehdottomasti millaisia ovat. Pentujen luonteesta ei kovin varmasti voi sanoa. Uteliaasta pennusta voi tulla arka, ennakkoluuloinen kissa jos perimä niin sanelee, vaikka kohtelu olisi hyvää ollutkin. Siksikn suosittelisin rotukissaa, vaikka toki tässäkin tapauksessa kannattaa huolella tutustua kasvattajiin ja käydä vaikka näyttelyissä katsomassa kissoja. Kasvattajiakin kun on erilaisia.

Vaikka maatiaiseen päätyisitkin niin, kissanäyttely käyntiä suosittelisin muutenkin. Näet erilaisia kissoja, eri luonteisia ja näköisijäkin ja arvostelujen jälkeen kasvattajat kyllä juttelevat kissoistaan ja kissanhoidosta mieluusti. Juttelu ei tietenkään sido mihinkään ja tosi kissaihminen kyllä mielellään juttelee tästä aiheesta. :)

googlella löytyy hyviä sivustoja aiheesta, otit sitten maatiaisen tai rotukissan.

asun kerrostalossa ja kissani ei ole kumpikaan tuhonnut tapettia naukunut tai mitään muutakaan sen jälkeen kun ne ajautui sisä kissoiksi.toinen oli koko elämänsä saanut juosta ulkona vapaasti ja toinen päässyt päivä aikaan ulos tarhaan. nyt siihen ei ole edes mahdollisuutta mutta molemmat kyllä haluaa parvekkeelle.

meidän kissat on tavallisia maatiaisia. otettiin viime kesänä ja oppivat täysin sisäkissoiksi. parvekkeella ne käy joskus kääntymässä tai yrittävät rappukäytävään oven käydessä. Mutta ulkona ne eivät tykkää olla vaikka olen koittanut ihan opettaa. luonnollisesti ne pelkää, kun on poissa omalta kotireviiriltä. Eikä ne siis pyydäkään ulos. Eli kun et ala ulkoiluttaa pentua niin se tottuu täysin sisäkissaksi.

Niin ja meidän maatiaiset on oikeita sylivauvoja leikkiensä lomasssa. nukkuvat sylissä ja öisin tulevat kainaloon ihan viereen. eli ei tarvitse tosiaankaan olla rotukissa ollakseen ihmisrakas! monet ilmeisesti luulee että kaikki maatiaiset on jotenkin villikissoja!heh, eipä mene niin.

Kun järjestää kissalle ohjelmaa ja virikkeitä sisälle, niin se viihtyy paremmin eikä ala omia aikojaan naukumaan kauheasti. Jotkuthan ovat tietysti luonteeltaan puheliaampia kuin toiset...

Minun ensimmäinen kissani maukui ensimmäisen päivän yksin ollessaan koti-ikävää, mutta sen jälkeen en ainakaan tiedä että olisi kuulunut mitään. Naapurit eivät ainakaan ole valittaneet (tosin rivarissa se ei niin kuulukaan kuin kerrostalossa).

En osaa sanoa mistä löytäisit tuollaisen kisun, mutta ainakin nämä minun maatiaiset on seurallisia, sopeutuvat täysin sisälle ja osaavat olla yksin. Lapsirakkaudesta en tiedä mutta sekin lienee tottumiskysymys. Näistä ainakin toinen höristää heti korviaan kun tv:stä kuuluu lapsen itkua koska syntymäkodissa oli n.3kk ikäinen vauva ja ääni on tuttu.

Ei kissan "rodulla" ole mitään väliä siihen minkä luonteinen se voi olla.

devon rex. Tarkoitettu juuri sisäkissaksi ja on äärettömän seurallinen ja leikkisä. Vähän erilainen kissa sinällään. Ulkonäöltään myös, mutta luonne on ihana :D

leikkaa ajoissa. Leikkaus paikka vain ratkaisee ...