Herkuttelua

- Olipa kiva, kun pääsit tulemaan, olen jo valmistellut kaiken, sanoi mies.
- Juu,juu, mutta eipä tämä olekaan eka kerta sulle, sanoi nainen.
- Älä jännitä, kyllä se hyvin menee.
- Kyllä vähän jännittää..
- Olen muuten ostanut tällaisen, panepas se yllesi.
- EN. Älä pelleile! Sehän on typerä! Eihän sitä voi käyttää.
- Pane se nyt päällesi, minun vuokseni.
- Okei, okei...
- No niin sitten aloitetaan, ekaksi istutaan.
- Mitä sitten tehdään?
- Otat sen käteesi.
- Yäk! Inhottavaa.
- Ei ole. Sitten päästä kiinni toisella kädellä.
- Ja sitten?
- Ja vedät toisella.
- Näinkö?
- Niin, tämähän menee hyvin.
- No sitten?
- Nyt otat suuhusi ja imet.
- ÄLÄ PELLEILE!
- NO EN, EN!! IME!
- Kyllä on inhottavaa, oletko ihan varma, että näin tehdään?
- Olen tehnyt ennenkin, jatka vain imemistä.
- Mmmmmmmm.
- No? Mitä tykkäsit?
- Pikkaisen suolaista.
- Juu, mutta eikö ollutkin hyvää?
- Ei hassumpaa, mitä nyt sitten?
- Levitä jalkoja.
- HA!
- Levität jalkoja.
- Näin meinaat?
- Niin. Jos ei levitä jalkoja, niin ei pääse käsiksi...
- Ymmärrän.
- Sitten otat sen taas käteesi.
- Mmmmmm....
- Ja kun olet saanut sen esille, otat suuhusi.
- Okei.
- Mitä tällä kermanvalkoisella? Pitääkö sitä kanssa maistaa?
- Jos haluat.
- Mmmmmmm. HYVÄÄ!
- Katsopas nyt minua, kun yritän näprätä esille sen pienen vaaleanpunaisen...
- Mmmmm....
- Se voi joskus olla vähän vaikeata, ja silloin voi käyttää suuta.
- Mmmmm....
- Ja jos vähän imee, niin vielä parempi.
- Mmmmmmmmmmmmmm.....
- NO NYT....
- Joo-o...
- Ni mitäs tykkäsit?
- Ei lainkaan hassumpaa.
- Vieläkö haluat?
- Kyllä, mutta pitääkö tässä aina olla nämä rituaalit?

- Kyllä se tällaista yleensä on, kun syödään rapuja