Hmm. Sellaista vain mietin...Itsekin suhteessa elelen, ihanassa sellaisessa mielestäni. Joskus kuitenkin mustasukkaisuus tekee minut jotenkin.. pöljäksi. Hulluksi. Epäily kumppanista, pettääkö hän, eikö, kenen kanssa, koska... tällaisia ajatuksia pyörittelen joskus päässäni, vaikka siihen aihetta ei olekaan. Luottaminen suhteessa on tärkeää, mutta loppujen lopuksihan henkilö itse tekee päätöksensä: pettääkö, vai eikö petä. Aina voi kuitenkin luottaa. Tai olla luottamatta ja lopulta päätyä eroon.
Yritän siis selittää sitä, että miksi edes miettiä tuollaisia "pettääkö kumppanini minua" -asioita, itseäänhän siinä vain kiduttaa ja ärsyttää hirveine pohdiskeluineen. Näin tämän asian tiedostan ja itselleni selitän, mutta onhan se ihmisluonne kuitenkin melko pitelemätön, mustasukkaiset ajatukset nostavat kuitenkin päätään. Pitäisi vain jotenkin osata... olla ajattelematta typeriä. Jos kumppani pettää , sille ei voi sitten mitään. Jos näin ikävästi käy, niin suhteen jatkoa on syytä miettiä. Ja mikä sitten on pettämistä kellekin?!
Toki on niitäkin tilanteita, jolloin on oikeasti aihetta epäillä toista. Mutta silloinkin kysyminen ja puhuminen on hieno osata.
Pointtini siis loppujen lopuksi on, että nauttikaa elämästä ja kumppanistanne!!! :)
Hieman mustavalkoista tekstini saattaa olla ja ovathan asiat usein monimutkaisempia. Ottakaahan kantaa vapaasti :).
Yritän siis selittää sitä, että miksi edes miettiä tuollaisia "pettääkö kumppanini minua" -asioita, itseäänhän siinä vain kiduttaa ja ärsyttää hirveine pohdiskeluineen. Näin tämän asian tiedostan ja itselleni selitän, mutta onhan se ihmisluonne kuitenkin melko pitelemätön, mustasukkaiset ajatukset nostavat kuitenkin päätään. Pitäisi vain jotenkin osata... olla ajattelematta typeriä. Jos kumppani pettää , sille ei voi sitten mitään. Jos näin ikävästi käy, niin suhteen jatkoa on syytä miettiä. Ja mikä sitten on pettämistä kellekin?!
Toki on niitäkin tilanteita, jolloin on oikeasti aihetta epäillä toista. Mutta silloinkin kysyminen ja puhuminen on hieno osata.
Pointtini siis loppujen lopuksi on, että nauttikaa elämästä ja kumppanistanne!!! :)
Hieman mustavalkoista tekstini saattaa olla ja ovathan asiat usein monimutkaisempia. Ottakaahan kantaa vapaasti :).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Et kertonut kauanko olette seurustelleet, mutta itse olen ainakin huomannut sen, että mitä paremmin toista oppii tuntemaan ja mitä pidempi aika on takana seurustelua, niin mustasukkaisuus ajatuksetkin vähenee. Seurustelun alkuaikoina itsekkin sorruin usein pohtimaan tuota samaa asiaa kuin sinä. Nyt ole oppinut luottamaan paremmin ja en enää juurikaan mieti pettääkö toinen vai ei. Luotan häneen täydellisesti. Tietysi on hyvä keskustella kumppanin kanssa jo etukäteen yleisesti siitä, missä pettämisen raja kulkee, mikä on pettämistä ja mikä ei. Näin kumpikin sitten tietää toisen näkemykset asiasta. Olisihan se hirveä takaisku jos toinen pettäisi, mutta toivon että niin ei ikinä tapahdu, ei minun, sinun eikä kenenkään parisuhteessa. Hyvää jatkoa sinulle ja kumppanillesi :)
Onko suukko, suudelma, hyväily, vai mikä?
Lesbothan kun eivät rakastellessaan voi eden kunnolla tunkeutua toisen ihmisen sisälle, paitsi mitä nyt vähän kielellä tai sormin, mutta siinä mielihyvää tuntee vain toinen osapuoli.
Niin, missä menee lesboilla pettämisen raja?
Sehän on yksilöllistä minkä kukakin kokee pettämiseksi, niin lepakko suhteessa kun missä muussa tahansa. Ja kun sanoit että toinen vain nauttii, niin kyllä toinenkin voi kokea nautintoa tuottaessaan sitä toiselle ja osathan aina vaihtuvat.
Itse koen että pettämisen raja kulkee siinä jos ihastuu, rakastuu toiseen. Kyllä vakituisessa suhteessa elävän pettämistä on myös se jos suukottaa toista, minun mielestäni. Kaverin halaus on ihan ok.
Kärsin itsekin vastaavista typeristä ajatuskuluista, kirjoitin aikaisemmin tänne tuon "auttakaa" otsikon alle. Tilanne ei ehkä ole ihan niin paha mitä siinä annan ymmärtää, ainakaan aina.. En oikein pelkää pettämistä sinänsä, vaan kumppanin menettämistä, sitä että hän esim., ihastuu johonkin toiseen.. (huolimatta siitä että suhteemme on kunnossa). Yritän itsekin ajatella että vaikka niin kävisi, se ei olisi maailmanloppu, toisaalta se olisi jälleen oikeasti kova takaisku.. Tuntuu etten tämän asian takia voi nauttia täysillä suhteesta enkä luottamaankaan 100%.
mitä tehdä... ?:(
ihan kummallisiakin asioita. Mustasukkaisuus on ihan hyvä, kun sitä on vähän ja se on kontrollissa.
Lähteekö sun mustasukkaisuus sun omasta itsetyytymättömyydestäsi? Luulet että tyttöystäväsi voi vaihtaa parempaan jne?
Kun sä nyt kuitenkin olet huomioinut oman liikaakin orastavan mustasukkaisuutesi on aika opetella siitä pois.
Kun ajatus ei enään ole sun hallinnassa, se muuttuu pakkomielteeksi ja sitten sä olet pulassa.
Joten nyt aina kun rupeat ajattelemaan mustasukkaisesti, käännä ajatukset pakolla muihin, tai kuten joku neuvoi että kuminauha ranteen ympärille ja aina kun ajattelet mustasukkaisesti, pamautat oikeen kunnolla.
Kylähän toi kuulostaa kelmille tavalle, mutta toimiva se on.
Ajatukset on hyvä juttu silloin kun itse niitä hallitsee, kun ne valtaavat sut, suo on pohjaton.