Laser ja hämäränäkö

Mehiläisen sivuilla sanotaan asiasta näin:

Suuri ongelma on ollut hämäränäön heikkeneminen (glare ja halo -ilmiö). Tämä on johtunut liian pienestä operaatioalueesta. Kun operaatiot aloitettiin Yhdysvalloissa vuonna 1988, operaatioalue oli halkaisijaltaan vain 3,0 mm. Hyvin nopeasti leikkausalue laajeni 3,5 - 3,9 - 4,1 - 4,5 millimetriin. Kun aloitimme Suomessa leikkaukset vuonna 1991, ns. ablatioalue oli laajentunut jo 5,0 mm, mitä silloin pidettiin tosi (liiankin) laajana operaatioalueena. Vuosina 1995-2000 keskeinen poistoalue vakiintui 6,0 millimetriin. Tätä pidetään edelleenkin suositeltavana. Jotta hämäränäkö ei heikentyisi, tämä ei kuitenkaan riitä.

Tarvitaan PROLATE-muotoinen hionta ja silloin leikkausalue on minimissään 7,1 mm, useimmiten kuitenkin peräti 9,0 mm. Tällöin glare ja halo-ongelmaa koetaan vain lyhytaikaisesti ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä tai viikkoina. Useimmille ei jää minkäänlaista hämäränäkövaivaa ja neljännes, jopa kolmannes potilaista kokee hämäränäkönsä parantuneen. Nykyään moni sanookin uskaltavansa ajaa autoa hämärässä aivan eri tavalla operaation jälkeen kuin aikaisemmin sankalaseillaan.


Muta jos ei löytämäsi tiedot riitä sinulle niin ota yhteyttä leikkaaviin lääkäreihin ja esitä kysymyksesi, he varmasti vastaavat ja selittävät asioita.

Sarveiskalvo on tavallaan linssi, solurakenteeltaan hieno "rakennesuoritus" silmän optisessa järjestelmässä joka osallistuu noin 60 prosenttisesti silmän taittovoimaan. Erässä maalaisjärjelle tajuttavassa luentomonisteessa sarveiskalvon solurakennetta verrattiin ampiaiskennon omaiseen symmetriaan. Voit kuvitella mitä kokonaisuudelle pesässä tapahtuisi jos yksi "toisinajattelija" ampiainen rakentaisi neliskulmaisen rakennelman. Koko systeemi olisi pilalla. Näin kenties tapahtuu mikäli laser "höyläyksessä" muutama solu turpoaa tai vaurioituu. Optiikka kärsii. Hämärässä pupilli laajenee ja laajemmalta alalta sarveiskalvoa valonsäteitä kulkee läpi vinksin vonksin.

Edellä tuli jo hyviä selityksiä. Hämäränäköongelmiin vaikuttaa myös potilaan mustuaisen koko hämärässä - mitä suurempi mustuainen, sitä herkemmin voi hämäränäköongelmaa tulla.

Ongelma johtuu siitä, että likitaitteisuuden korjausleikkauksessa keskeistä sarveiskalvoa joudutaan ohentamaan ja tarvittavan ohennuksen määrä on sitä suurempi, mitä suurempi alue halutaan käsitellä - eli sarveiskalvon paksuus rajoittaa laseroitavan alueen läpimittaa. Tämän vuoksi hoidettu alue saattaa jäädä pienemmäksi kuin mustuaisaukko ja tällöin sarveiskalvon reunaosien kautta silmään tulevat valonsäteet eivät kohdistukaan tarkkana verkkokalvolle.

Kun ottaa lisäksi huomioon, että säteen kaksinkertaistuessa pinta-ala nelinkertaistuu, voi hämäränäköongelma olla esim. olematon henkilöllä, jolla mustuainen on 4 mm halkaisijaltaan ja suuri 6 mm mustuaisen omaavalla henkilöllä, jos hoidettu alue on 4 mm halkaisijaltaan. Viimeksimainitussa silmässä kun yli puolet verkkokalvolle tulevasta valosta menisi hoitamattoman sarveiskalvoalueen läpi. 8 mm mustuaisen ollessa kyseessä menisi jo 75% valosta hoitamattoman alueen läpi aiheuttaen huomattavaa ongelmaa hämärällä.

no kertokaapa leikkauksessa kävijät miten se hämäränäkönne muuttui? näettekö kauas hämärässä huonommin vai tuleeko valoista jotain ihmemuodostumia?

uskomatonta kukaan ei oo huomannut mitään?

Voisin jatkaa tähän vanhaan viestiketjuun.

Hämäränäkö muuttui minun kohdalla siten, että ensinnäkin tunnen näkeväni hämärässä huonommin, esim. koulun juhlasalissa, joka on kohtuullisesti valaistu, tuntuu hämärämmältä kuin ennen, melkeinpä missä vain liikuttaessa, erityisesti sisätiloissa, tuntuu hämärämmältä. Tuo hämäryys tuntuu erityisesti ihmisten kasvoja katsottaessa; kasvot näkyvät terävänä vain suht läheltä katsottaessa, varjon puoleiset kasvot näkyvät todella huonosti.

Valot eivät näy niin kuin niiden pitäisi. Autojen valot ovat enemmän tai vähemmän sädekimppuja, ja häikäisevät jonkin verran niitä kohti katsottaessa. Autojen takavalot leviävät vain vähän, mutta jarruvalo leviää jo enemmän. Vilkku leviää jo sädekimpuksi, koska on niin kirkas. Liikennevalot eivät myöskään näy kuten ennen laseilla; Toiset liikennevalot ovat kirkkaampia kuin toiset, ja näiden erityisen kirkkaat valot leviävät ikäänkuin palloksi. Liikenteessä pimeällä ajaminen onnistuu, mutta se ei ole erityisen miellyttävää juuri edellämainituista ilmiöistä johtuen.

Femtolasikilla leikattiiin syksyllä 2011. Miinusta oli molemmissa silmissä noin 3 ja sarveiskalvo oli aika ohut.

Olen jostain lukenut, etttä femtolasikilla tällaiset hämäränäköongelmat jäävät pidempiaikaisiksi noin prosentilla leikatuista. Että taisi käydä kohdallani huono tuuri. Huono tuuri ei itselleni kuitenkaan kelpaa selitykseksi, jostainhan se johtuu, miksi hämäränäköongelmaa minulla vielä esiintyy. Ei vain taida olla ihan yksiselitteistä, mikä se syy hämäränäköongelmille oikein on. Ainakin minulle on vakuuteltu, että Suomessa leikkausalue on niin laaja, että leikkausalueen pienuus syynä on aika epätodennäköinen.

Lasikissa hoitoalue voi jäädä epätasaiseksi, siitä johtuu monet vaivat.
Mielenkiintoista seurata miten uudessa SMILEssä hämäränäkö pelaa.

Luulen, että kohdallani mainitsemasi hoitoalueen epätasaisuus on juuri se syy, miksi hämäränäkö pelaa huonosti. Joillakin hoitoalueen epätasaisuudet tasoittuvat ajan kanssa toisilla taas ei. Toinen vaihtoehto voisi olla tässä ketjussa mainittu teoria, että laserhöyläyksessa muutama sarveiskalvon solu turpoaa tai vaurioituu, jolloin optiikka kärsii. Pupillin laajentuessa valonsäteet kulkevat laajemmalla alalla sarveiskalvoa vähän miten sattuu, jolloin tulee näitä hämäränäön ongelmia.

Näöntarkkuus on parantunut hieman puolessatoista vuodessa, olettaisin, että tämä johtuu juuri hoitoalueen epätasaisuuksien tasoittumisesta. Tasoittumista ei ole tapahtunut kuitenkaan vielä siinä määrin, että hämäränäön ongelmat olisivat poistuneet.

Kertokaapa muutkin hämäränäön muuttumisesta kokemuksia.

Kävin femtolasik-leikkauksessa hieman vajaa vuosi sitten ja nyt syksyn pimeiden tultua huomannot, että hämäränäkö on edelleen todella huono. Heti leikkauksen jälkeen oli suurimpana ongelman valonarkuus. Tuo onneksi mennyt ohi. Vuoden vaihteen jälkeen olisi tiedossa viimeinen tarkastus. Aikaisemmissa tarkastuksissa lääkärin mielestä olen erittäin hyvin toipunut ja näkö aivan täydellinen. Itsestä kuitenkin tuntuu, että silmät väsyvät aikaisempaa nopeammin ja esim. ns. harmaalla kelillä tuntuu, ettei oikein jaksa tarkentaa katsetta.

Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että kävin leikkauksessa. Normaalissa arjessa ja harrastuksissa en huomaa mitään ongelmia. Lähinnä iltaisin ja hämärissä tiloissa on epämiellyttävä olo, kun tuntuu ettei sittenkään näe kunnolla.

Itse kävin femtolasik-leikkauksessa Tallinnassa 2012 alkuvuodesta, eli reipas 1,5v nyt takana "uusilla" silmillä. Olin kyllä leikkausta jo aiemminkin miettinyt ja haaveillut, mutta rahatilanne ei ollut aiemmin kovin myönteinen asiaa kohtaan. Onneksi tuli käytyä nyt jälkeenpäin ajatellen. Kaukonäkö on pysynyt erittäin hyvänä, se on ilmeisesti jopa hieman parempi mitä "tavallisella ihmisellä", jolla ei ole näössä vikaa.. Lähinäkö otettiin hieman plussan puolelle ja siinä se on pysynyt, muttei se haittaa (ellen haluaisi lukea sanomalehteä 10cm päästä). Nuo valojutut häiritsi hämärässä ehkä pisimpään (näistä oireista), sen ensimmäisen talven oli selkeät muutokset mutta kesän jälkeen olin jo unohtanutkin koko asian..

Näin jälkikäteen ei oo mitään negatiivista sanottavaa, sen verran vaan, että ainakin itse oli hyvä tehdä leikkaus vaiheessa, jossa pystyi olemaan töistä jonkun hetken poissa (esim viikon talviloma olisi hyvä), koska tein näyttöpäätetyötä. Lisäksi olin silmieni kanssa aika varovainen ainakin kuukauden ajan, joten ehkä kesäloman alkajaisiksi ei leikkauksessa kannata käydä, jos haluaa lomallaan harrastaa paljon yms..