Lähdin aamulla koirien kanssa metsään ja ajattelin, että kyllä varmaan uskallan jo Nellankin vapaaksi päästää, kun edellinen omistaja sanoi, että hyvin voi pitää j ahienosti tottelee...
Muutaman kerran Nella tuli luokse heti käskystä ja juoksi takaisin leikkimään, kunnes se yht äkkiä katosi, huusin ja etsin joka puolelta. Sylvi ihmeissään mihin kaveri katosi. Siinä sitten itkin ja huusin ja juoksin ympäri metsää pitkään aikaa, eikä mitään kuulunut ei näkynyt. Ajattelin, että pakko mennä koton välillä käymään ja jatkaa etsintöjä sitten. Metsästä pois päin tullessani näin Nellan kauempana tiellä jonkun naisen kanssa. Huusin ja se tuli heti! HUH!
En tiedä miksi, kotiin päin se oli lähtenyt.
Muutaman kerran Nella tuli luokse heti käskystä ja juoksi takaisin leikkimään, kunnes se yht äkkiä katosi, huusin ja etsin joka puolelta. Sylvi ihmeissään mihin kaveri katosi. Siinä sitten itkin ja huusin ja juoksin ympäri metsää pitkään aikaa, eikä mitään kuulunut ei näkynyt. Ajattelin, että pakko mennä koton välillä käymään ja jatkaa etsintöjä sitten. Metsästä pois päin tullessani näin Nellan kauempana tiellä jonkun naisen kanssa. Huusin ja se tuli heti! HUH!
En tiedä miksi, kotiin päin se oli lähtenyt.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pyreneittenkoiran huono puoli,oman onnensa herra eikä useimmiten pysy vapaana vaan lähtee kiitämään =)
Aidatuilla alueilla pitävät omistajat irti niitä,ei juuri muuten.
Tuli mieleen jutustasi eräs kerta Tampereella, kun reilun puolen vuoden ikäinen kiharani yksinkertaisesti katosi lenkin aikana. Yleensä kivasti mukana seuraava koira olikin hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Pilliin se vastasi aina ja kokolailla 100%, mutta tällä kertaa en saanut mitään vastausta.
Tietenkin säikähdin jo kamalasti, koirahan oli pentu ja umpimetsä-lenkiltä kadonnut. Olin varma että oli kuollut tai kaapattu.
Muutaman tunnin ajan ryntäilimme pitkin Hervantaa ja puhaltelimme pilleihin minkä keuhkoista lähti. Sitten, yhtäkkiä tielle sattui parikymppinen nainen. Kysyi onko koira kadonnut.
Nainen oli nähnyt kiharanpennun kerrostalonsa alaoven takana ja ottanut sisään. Väitti, että oli luullut koiraa kodittomaksi, vaikka pennulla panta ja siinä kaikki mahdolliset numerot ja nimet... eipä ollut tullut mieleen soittaa!
Pentu oli kai päättänyt lähteä kotiin, mutta erehtynyt talosta. Oli vaan aika kamala kokemus, kun miettii että kuka tahnsa saattaa kaapata yksinään kulkevan pennun matkaansa.
että koirat pitää olla jo kiinni, vaikka olisi lupakin maanomistajalta irtipitoon!!
mä en yleensä sellasia huomaile metsissä minään vuoden aikana, niin kauhea ihminen olen!!!:)
tuollaisia ne useat välinpitämättömät koiranomistajat valitettavasti on!!!!
lintujen pesimä ajat, silloin ei koirani metsässä juoksentele.
Lumisessa metsässä ne eivät ketään tai mitään (muuta ku sua) häiritse. Ne eivät ole metsästys vaistoisia koiria eivätkä jahtaa minkään sortin metsän elukoita.
Kai se sama laki koskee suakin, niinkuin kaikkia muitakin. Riippumatta minkälaisia karvapalloja ulkoilutatkin. Vai kuulutko kenties siihen porukkaan, jollei kukaan saa sanoa missä raja menee?
Ei mua häiritse pätkääkään vaikka kuinka sanot ettei saa. Minä menen ja sillä selvä. Lintujen ja muiden eläinten pesimä aikaan en mene muulloin menen.:)
Olen pahoillani jos se sua häiritsee.:)
Että ensimmäisillä metsäjäniksillä ja rusakoilla on ihan näillä näppylöillä n. puolen nyrkin kokoiset poikaset pesässään ja emo jättää ne sinne KUOLEMAAN, vaikkeivat ne sinun koirasi muuta kuin kävisivät haistamassa pesää. Se siitä luonnon tuntemuksestasi...
kerran pentu-iässä kanssa lähti kotiin kesken isännän mustikkareissun.
Isäntä halusi ottaa Jetin mukaansa ja ottikin. Jetti vain lähti kesken kaiken kotiin. Oli sillä miehellä hätä pennusta. Jetti osasi kuin osasikin tulla kotiin. Istui kaikessa rauhassa ulko-oven takana.
Onni onnettomuudessa se että asumme rauhallisessa paikassa. Ainoastaan yhden tien ylityksen oli pojan kotiintulo vaatinut.
Tulee mieleen, kun eräs isäntä isoa villistään ei sietänyt,kas lapsi ja koira ,koira aina syyllinen.Joten meille sopi,kun tarjottiin,muuten piikille hermostuksissaan olisi vienyt,aikuinen nuori koira.Eka ulkouilu,ja niinvain sujahti karkuun,ei vielä oikeeta pantaa ja hihnaa,eikä tullut ,radiossa ilmotettettiin monesti ,joku näki tietyssä risteyksessä, vilkas liikenne,kauhea hätä ,kun ei näkynyt menessä katsomaan ,toistui ja toistui.Kotona huomattiin olin kaikki reissut tehnyt eriparin saappaissa,mokkaa molemmat mutta ,hätä teki tempun,, lie muut huomannu ,minä en.Saatiin koira kotiin ,naapurin koiran luo oli menny leikkimään ,josta kiini otto.
aina mäkin päästän noi hurjastelijat vapaaksi ja sitten ne jo viilettää ties missä. en kyllä opi millään.
Ajokoiria ja metsästyskauden ulkopuolella irti metsässä ? huh, eikä edes omia koiria.