Toisissa graduoppaissa neuvotaan kirjoittamaan gradua hyvin objektiivisuutta ilmaisevin sanakääntein ja niin, ettei asioita esitetä ensimmäisen persoonan äänellä. Mutta jos teoriassa ei voi antaa äänensä kuulua, miten voi onnistuneesti vuoropuhella lähteiden kanssa? Toki tulos-/johtopäätösosiossa tämä on mahdollista, mutta missä määrin suotavaa teoria- l. tekstiosassa? Tästä on laitoksellammekin eriäviä mielipiteitä.
Lähteiden kanssa keskustelu
Kuppi nurin
82313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ainahan teorian voi esittää muodossa "Vaikka NN (NN 2001) väittää, että..., esiintyy asiasta myös eriäviä mielipiteitä, esimerkiksi (MM 2004), jonka mukaan...". Sopivat lähteet etsimällä ja niitä painottamalla sekä niiden kantaa perustelemalla saa oman mielipiteensä hyvin näkyviin, jos ei aio esittää aivan uutta omaa teoriaa.
Muualla omakohtaisuuden voi esittää tietysti samalla tavalla mutta tietysti ilman lähdeviitteitä, jos ei sattunut artikkelia asiasta väsäämään.
Eikö tuolla tavalla jo saa aikaan riittävää vuoropuhelua?
Nimenomaan ei pidä kirjoittaa omassa persoonassa, silloin työstä tulee ei-tieteellinen. Vaan kuten jo neuvoja saitkin, ota kertojan rooli ja vertaile mitä muut ovat asiasta sanoneet ja miten eri lähteet eroavat toisistaan.
Nythän on niin, että teoriaan ei laiteta mitään omaa. Ei tosin suoraan lainata vaan tekstin voi muokata omaan muotoon kuhan sisältö säilyy samana ja referaatin perään viittaus. Ei ensimmäistä persoonaa. Vuoropuhelua ei laiteta teoriaosaan, korkeintaan teorian lopussa kokoavaan analyysiin. Teoriaosa vuoropuhelee sinun empirian kanssa. ei itsekseen. Tosin jos teet Vilen tyyppisen gradun copy/paste meiningillä niin sitten se on ihan sama.
Opinnäytteen edellytys on nimenomaisesti oma pohdinta! Meneekö muunlainen edes lävitse? Teet yksinkertaisesti teoriaviitteestä ilmeisen (ja asiaa edistävän johtopäätöksen) ja tuet sitä uudellä teorialla. Se osoittaa kykyä liittää teoria omaan aiheeseen. Jos samasta aiheesta on esitetty ristiriitaista tai monenlaista tietoa, lähde viitteet tulee kirjoittaa keskustelemaan keskenään. Kirjoittaja voi tai voi olla ottamatta (perustellusti) kantaa kyseiseen vuoropuheluun. Kaikkien mielipiteiden tulee kuitenkin olla vahvasti perusteltavissa olevia -siis lähes ilmeisiä.
Lopuksi: Opinnäyte on tehtävä kuten mikä essee tahansa. Se kirjoitetaan arvostelijalle teeskennellen tieteellistä kirjoittamista. Opinnäyte kannattaa kirjoittaa pois käsistä, alkamatta vaatimaan itseltään liikoja. Liika itsekritiikki johtaa työn myöhästymiseen.
ON aina muistettava, että erilaisissa opinnäytetöissä on esim. seuraava rakenne
- teoreettinen viitekehys
Tässä osassa selvität, mitä asiasta on teorettisesti aiemmin kirjoitettu jne. (Ei kannata laittaa omia kommentteja.)
- tutkimusosa eli selvität teorian toimivuutta todellisuudessa
Tässä sitten annat tutkimusaineistosi kertoa etkä mene laittamaan taas omia kannanottojasi
- tutkimuksen perusteella tekemäsi johtopäätökset
Mitä tutkimusaineistosi kertoikaan eli vastaako todellisuus teoriatietoja.
Jos sitten opinnäytetyössäni on kyse siitä, että vertailet eri kirjoittajien käsityksiä jostakin asiasta, niin eri kirjoittajien käsitykset ovatkin tutkimusaineistoasi eli ensin esittelet eri kirjoittajien käsitykset, sitten vertailet niitä ja vedät niiden eroja ja yhtäläisyyksiä yhteen ja lopuksi sitten esität omat johtopäätöksesi.
Eli on vaikeaa antaa neuvoja, jos työsi tarkoitus ja tutkimusaineistosi ei ole tiedossa.
Eli mieti itse, mitä teet ja mitkä ovat lähteitäsi ja mikä on tutkimusaineistosi. (Jos on epäselvää, niin yritä selvittää vaikkapa tutkimusmenetelmiä koskevan kirjallisuuden avulla.) Ja muista: erilaisia opinnäytetöitä tehdään joka alalla.
Edellinen kirjoittaja: tarkoitit varmaan ihan vaan käsiteanalyysiä tuossa kommenttisi lopussa. Eli oma tapasi kertoa asiat on 10 turhaa riviä sen sijaan, että olisit ilmaissut sanottavasi tiiviisti. No, tosiaan, tapoja on erilaisia.
...totta kai teoriat pannaan suhteeseen keskenään eli keskustelemaan. Mikä järki koko teoriaosassa muuten olisi? Kuulostat kasvatustieteilijältä...
Tässä muutamia ohjeita. Oma kokemukseni on humanistisista aineista, joten tämä ei tietenkään välttämättä sovi kaikkiin oppiaineisiin ohjeeksi.
Vuoropuhelua lähteiden kanssa on jo esim. se millaisia verbivalintoja teet.
Esim.:
A väittää... vai
A kuvailee... vai
A kertoo... jne.
Valitsemasi verbi kertoo siitä, millä tavalla suhtaudut lähteeseesi. Toisaalta myös se kertoo lähteen käytöstä jotain, tuodaanko lähteen nimi esiin tekstissä ja viitataanko lähteeseen suoraan, jolloin yleensä kommentoidaan lähdettä omin sanoin tai verrataan lähdettä A johonkin toiseen/toisiin lähteeseen/lähteisiin. Vai, onko lähde sitten mainittu vain suluissa kappaleen lopussa, jolloin on kyse sitä, että olet vain tiivistänyt lähdetekstiä omaan käyttöösi, etkä aseta lähdettä suhteeseen minkään muun lähteen kanssa tai itse kommentoi lähdettä mitenkään.