Tunnetko vielä miten,
mun sieluni,sulle huutaa,
vaikka ajat sitten irrottiin,
aavalle ajauduin,
ja sä jäit laituriin,
kerronko sulle kuinka,
paljon mussa muutitkaan,
ja ne tyhjiksi teit,
kun menit ja veit,
multa rakkauden,
sulauduit elämään uudelleen,
ja mut tyhjäksi teit,
kun menit ja veit,
multa ihmisyyden,
massaan kadoten.
Kuuletko kuinka,
haavoja auki revitään,
et kai käsittää,voikkaan ymmärtää,
miten korjaa,
nyt halla satoaan,
kuolleita sieluja,
vaunuunsa kalastaa.
ne matkaa rajan taa,
oottamaan aikaa parempaa,
että niitä joku suostuu,
vielä kerran rakastamaan.
mun sieluni,sulle huutaa,
vaikka ajat sitten irrottiin,
aavalle ajauduin,
ja sä jäit laituriin,
kerronko sulle kuinka,
paljon mussa muutitkaan,
ja ne tyhjiksi teit,
kun menit ja veit,
multa rakkauden,
sulauduit elämään uudelleen,
ja mut tyhjäksi teit,
kun menit ja veit,
multa ihmisyyden,
massaan kadoten.
Kuuletko kuinka,
haavoja auki revitään,
et kai käsittää,voikkaan ymmärtää,
miten korjaa,
nyt halla satoaan,
kuolleita sieluja,
vaunuunsa kalastaa.
ne matkaa rajan taa,
oottamaan aikaa parempaa,
että niitä joku suostuu,
vielä kerran rakastamaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oli laulu.
Oot kekannu rautasen runon.
mä ainakin pidin tästä runosta... =)