Naima Whels [päähenkilö, omistaa kukkakaupan: Kukkakauppa Kukattaako?:n ja pitää siellä yhtä työntekiää.Hän ja miehensä on muuttaneet juuri kaksikerroksiseen omakotitaloon, mikä on tehty kauniista kuparin värisestä tiilistä. He muuttivat taloon entisen käytyä ahtaaksi.Naima on erottanut yhden työntkiän ja kolme on eronnut, palkattomuuden vuoksi. Naima on 23. Varat ovat vähissä, mutta kyllä se siitä, kun hän alkaa paiskimaan töitä kunnolla! Kaupan aste on -1 joten työtä täytyy alkaa paiskia kovasti. Naimalla on vaaleat Marilyn Monroen tyyliset hiukset, sekavärinen hame, ja kädessä hameen sävyyn kuuluva käsikoru. Jaloissa on sandaalit, meikit ovat: Rosenpunainen huulipuna [se, joka tulee Kauppa auki lisäosassa], pastellivärinen beessi luomiväri [Kauppa auki lisäosassa], vähän luomirajaus kynää ja meikkivoidetta. Hän on todella kaunis. Vaimo, joka on tulossa raskaaksi.]
Arto Whels [Naiman mies, tulevan lapsen isä. Punertavat hiukset, jotka ovat melkein silmille [Kauppa auki lisäosassa] ja päällä kangashousut ja vaalea takki. Työtön ja 24 vuotias.]
-------------------------------------------------
Naima laittoi itsensä kuntoon ja soitti nopeasti taksin. Pian taksi tööttäilikin jo tiellä. Naima oli juuri laittamassa itsensä suht kuntoon, kunnes portaita alkoi tömistellä Arto. Hän oli herännyt, ja käveli yöpuku päällään ylhäältä.
-Huomenta rakas..Hän mumisi ja käveli Naiman luo.
-Huomenta, miten meni ensimmäinen yö uudessa kodissa? Naima kysyi ja kääntyi Arton puoleen.
-Hyvin, Arto vastasi ja antoi suukon Naiman huulille. Hän toivotti hyvää työpäivää ja Naima lähti töihin.
Pian taksi oli jo kaupan kohdalla. Naima astui ulos, kutsui työntekiän ja avasi likkeen.
Työt menivät hyvin vihdoin ja he saivat kukkia myytyä. Tänään Naima ei vielä palkannut ketään.
Yhtäkkiä, kun hän katseli asiakkaita, hän tunsi kipuaallon vatsassaan. Vauva potkaisi ensimmäisen kerran!
Kun Naima pääsi töistä iltamyöhään, kello 21.47, hän avasi avaimellaan kotinsa vaaleanpunaisen oven, sillä se oli lukossa.
Sisällä ei palanut yksikään valo. Vaaleanpunaisessa koristellussa tapetissa oli lappu:
"Syö ja kutsu vaikkapa ystäviä jos kerkeät, tulen myöhään kotiin. T: Arto." Naima repäisi varovaisesti lapun, sytytti ison aulan valot sekä lösähti sohvalle. Hän ei ollut saanut tietenkään syötyä töissä, eihän siinä missään välissä ruokaa mussuteta ja työntekiöitä täytyy palkata sillä tienaus rahalla, eikä käyttää varoja jääkaappeihin ja ruua teko alustoihin. Olihan töissä taukohuone, mutta siellä oli vain kaksi tuolia, pikkupöytä, kasvi ja kirjahylly.
Niimpä Naima käveli keittiöön ja valmisti lohta ja perunamuussia.
Kun hän sai ruuan valmiiksi ja kalan kypsäksi hän käveli aulaan ja alkoi syödä siinä olevassa ruokapöydässä.
Illalla, kun Naima oli siivonnut jälkensä ja nukahtanut ylös sänkyyn, kuului oven naksahdun. Naima heräsi ja juoksi alas. Aivan kuten hän oli odottanutkin, siellä oli Arto. Naima katsoi tätä vihaisesti.
-Olitko taas pelaamassa varojamme pois?!
-E-en, voitin 100 simeloonia, Arto sanoi pelästyneenä ja kohotti rahapinkkaa.
-Sinua ei kuulunut kotiin, joten päätin käväistä Stadissa..hän puheli.
-MUTTA JOS OLISIT PELANNUT VARAMME POIS?! Naima huusi.
-Mutta voitin..
-..Siitä huolimatta! Se on uhkapeliä!
Sitten tuli hiljaisuus. Pian Naima sanoi:
-A-anteeksi kulta, minulla on stressiä, olen pahoillani..
-Ei se mitään..Arto sanoi ja halasi Naimaa.
-Minulla on työntekiä pulma ja olemme saamassa vauvan ja..kaikki tapahtuu niin nopeasti, Naima nyyhkytti.
-Ja minkälainen äiti minusta tulee..?
-Sinusta tulee maailman paras, Arto lohdutti ja suuteli nopeasti Naimaa.
Yhtäkkiä Naima irroittautui Artosta.
-Mutta..Entäs kun lapsi syntyy ja olen töissä? Ei meillä ole varaa lapsenvahtiin jos sinäkin hankit sen työpaikan, Naima sanoi.
-En ota sitä ennenkuin lapsemme on kouluikäinen.
-Kiitos kulta..kiitos..Naima sanoi ja halasi Artoa pitkään.
----
Tässä tulee tapahtumaan jotain jännittävää vielä, mutta tämä oli vähän kevyempi jakso. Kommenttia, jatkanko.
Arto Whels [Naiman mies, tulevan lapsen isä. Punertavat hiukset, jotka ovat melkein silmille [Kauppa auki lisäosassa] ja päällä kangashousut ja vaalea takki. Työtön ja 24 vuotias.]
-------------------------------------------------
Naima laittoi itsensä kuntoon ja soitti nopeasti taksin. Pian taksi tööttäilikin jo tiellä. Naima oli juuri laittamassa itsensä suht kuntoon, kunnes portaita alkoi tömistellä Arto. Hän oli herännyt, ja käveli yöpuku päällään ylhäältä.
-Huomenta rakas..Hän mumisi ja käveli Naiman luo.
-Huomenta, miten meni ensimmäinen yö uudessa kodissa? Naima kysyi ja kääntyi Arton puoleen.
-Hyvin, Arto vastasi ja antoi suukon Naiman huulille. Hän toivotti hyvää työpäivää ja Naima lähti töihin.
Pian taksi oli jo kaupan kohdalla. Naima astui ulos, kutsui työntekiän ja avasi likkeen.
Työt menivät hyvin vihdoin ja he saivat kukkia myytyä. Tänään Naima ei vielä palkannut ketään.
Yhtäkkiä, kun hän katseli asiakkaita, hän tunsi kipuaallon vatsassaan. Vauva potkaisi ensimmäisen kerran!
Kun Naima pääsi töistä iltamyöhään, kello 21.47, hän avasi avaimellaan kotinsa vaaleanpunaisen oven, sillä se oli lukossa.
Sisällä ei palanut yksikään valo. Vaaleanpunaisessa koristellussa tapetissa oli lappu:
"Syö ja kutsu vaikkapa ystäviä jos kerkeät, tulen myöhään kotiin. T: Arto." Naima repäisi varovaisesti lapun, sytytti ison aulan valot sekä lösähti sohvalle. Hän ei ollut saanut tietenkään syötyä töissä, eihän siinä missään välissä ruokaa mussuteta ja työntekiöitä täytyy palkata sillä tienaus rahalla, eikä käyttää varoja jääkaappeihin ja ruua teko alustoihin. Olihan töissä taukohuone, mutta siellä oli vain kaksi tuolia, pikkupöytä, kasvi ja kirjahylly.
Niimpä Naima käveli keittiöön ja valmisti lohta ja perunamuussia.
Kun hän sai ruuan valmiiksi ja kalan kypsäksi hän käveli aulaan ja alkoi syödä siinä olevassa ruokapöydässä.
Illalla, kun Naima oli siivonnut jälkensä ja nukahtanut ylös sänkyyn, kuului oven naksahdun. Naima heräsi ja juoksi alas. Aivan kuten hän oli odottanutkin, siellä oli Arto. Naima katsoi tätä vihaisesti.
-Olitko taas pelaamassa varojamme pois?!
-E-en, voitin 100 simeloonia, Arto sanoi pelästyneenä ja kohotti rahapinkkaa.
-Sinua ei kuulunut kotiin, joten päätin käväistä Stadissa..hän puheli.
-MUTTA JOS OLISIT PELANNUT VARAMME POIS?! Naima huusi.
-Mutta voitin..
-..Siitä huolimatta! Se on uhkapeliä!
Sitten tuli hiljaisuus. Pian Naima sanoi:
-A-anteeksi kulta, minulla on stressiä, olen pahoillani..
-Ei se mitään..Arto sanoi ja halasi Naimaa.
-Minulla on työntekiä pulma ja olemme saamassa vauvan ja..kaikki tapahtuu niin nopeasti, Naima nyyhkytti.
-Ja minkälainen äiti minusta tulee..?
-Sinusta tulee maailman paras, Arto lohdutti ja suuteli nopeasti Naimaa.
Yhtäkkiä Naima irroittautui Artosta.
-Mutta..Entäs kun lapsi syntyy ja olen töissä? Ei meillä ole varaa lapsenvahtiin jos sinäkin hankit sen työpaikan, Naima sanoi.
-En ota sitä ennenkuin lapsemme on kouluikäinen.
-Kiitos kulta..kiitos..Naima sanoi ja halasi Artoa pitkään.
----
Tässä tulee tapahtumaan jotain jännittävää vielä, mutta tämä oli vähän kevyempi jakso. Kommenttia, jatkanko.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hauska tarina. Jatka vaan!
Oletkos katsonut paljonkin Huippumalli haussa-ohjelmaa? :D
Ihmettelin ensin, mitä tarkoitit tuolla, kunnes tajusin, että Huippumalli Haussa-sarjassa on yksi kisaaja Naima. Juu hyvä sarja on, mutta tarkoituksella en sitä kopioinut. =)