No niin. Miksi tietokone on liitettävä maadoitettuun pistorasiaan? Ostin juuri uuden koneen ja käytössäni ei ole maadoitettu rasiaa. Uskallanko siis laittaa koneen seinään silti kiinni? Mitä haittaa voi olla, jos maadoittamattomaan rasiaan koneeni liitän?
Onko pakko maadoitettuun rasiaan?
Auttakaa nopeesti
163205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Käyttäjälle ja/tai koneelle!
Se sähköiskun vaara, jos laitetaan maadoittamattomaan pistorasiaan?
Tarkoitatko siis sitä, että jos koneeseen tulee vika, jossa piuhat irtoavat niin, että vaihejohto koskettaa runkoon?
Silloinhan koneeen runkoon tulee jännite ja sen voi saada näpeilleen, jos ei ole suojamaadoitusta.
Tuossa tilanteessa palaa sulake, jos on suojamaadoitettu.
Itse olen maadoittanut "vanhalla systeemillä" pistorasian, jota ei asennusaikana ole suojamaadoitettu.
Eli maadoittamattoman rasian tilalle maadoitettu ja kytkentä rasian sisällä niin, että pätkällä keltavihreää suojamaadoitusjohtoa maadoitusliuskat nollajohtoon.
Oli aikoinaan sallittu tapa suojamaadoittaa, mutta ei ole enää.
Tuossa kytkennässä nimittäin on se vaara, että, jos nollajohto on poikki tai kytkemättä jossain kohtaa pistorasian ja sähkömittarin maadoituskohdan välillä, jännite tulee taas koneen runkoon.
En suosittele kenellekään, vaikka itse teinkin suojamaadoituksen noin.
Sulake palaa joka tapauksessa, mutta sulaketta ei ole tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, vaan laitetta. Jos laite on suojamaadoitettu, niin kotelosta ohjataan suoraan maihin "helpointa" reittiä, siis ei sinun kätesi, sydämesi ja jalkasi kautta.
Ajattelepa laitetta, jossa on metallirunko ja sen laitteen sisällä irtoaa vaihejohto ja jää kosketuksiin metallirungon kanssa.
Mikä sen sulakkeen polttaa, jos laite (suojamaadoitettu) ei ole suojamaadoitetussa pistorasiassa?
Kukaan ei edes huomaa mitään ennen kuin joku menee ja iskee näppinsä siihen metallirunkoon ja tärsky on varma, jos ollaan vielä vaikkapa avojaloin märällä lattialla (esmes kylpyhuone)
Jos epäilyttää se sähköisku, niin laita pistorasiaan liitettävä vikavirtasuoja ja jatka siitä maadoitetulla jatkojohdolla, johon liität kaikki koneeseen liittyvät laitteet.
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html
"Mikä on vikavirtasuojakytkin ?
Vikavirtasuojakytkin on herkkä suojalaite, joka täydentää sulakkeiden antamaa suojausta vaarallisissa käyttöolosuhteissa. Vikavirtasuojakytkin (30 mA) laukaisee virtapiirin nopeasti jännitteettömäksi, mikäli sähkölaitteisiin tai -johtoihin syntyy alkava eristysvika, josta aiheutuu ihmiselle vaarallinen vuotovirta. Tavallinen sulake ei tällaista pienivirtaista vikaa pysty havaitsemaan ja laukaisemaan. Sillä hetkellä, kun vikavirran määrä saavuttaa vaarallisen rajan tai ylittää sen, katkaisee vikavirtasuoja virransyöttön hyvin nopeasti (sekunnin murto-osissa). Näin pahimmassa vikatilaneessa ihminen ei saa kuin pienen sähköiskun ennen kuin virta katkeaa. Vikavirrat voivat siirtyä maahan myös muilla tavoin kuin ihmisten tai eläinten välityksellä, esim. pintapurkausvirtoina rakennuksen osissa. Tällöin on aina olemassa tulipalon vaara.
Vikavirtasuojan toimintaperiaate on seuraava: Sähkölaitteen toimiessa normaalisti, on siihen menevä ja siitä ulostuleva sähkövirta yhtä suuri. Eroja sisäänmenevän ja ulostulevan sähkövirran välillä syntyy silloin, kun tapahtuu vikavirtailmiö. Vikavirtasuojakytkin valvoo sähkölaitteeseen tulevan ja siitä poistuvan virran määrää. Niin kauan kuin nämä määrät ovat yhtä suuria, sähkövirta pääsee kulkemaan esteettä. Mikäli sähkövirrasta siirtyy osa vikavirtana maahan, havaitsee vikavirtasuojakytkin tällöin eron sisääntulevan ja poistuvan virtamäärän välillä. Sillä hetkellä, kun vikavirran määrä saavuttaa vaarallisen rajan tai ylittää sen, katkeaa virransyöttö. Vikavirtasuojakytkimen sydän on erittäin tarkasti toimiva ja hyvin nopea magneettilaukaisija tai tätä vastaava elektroninen relettä ohjaava kytkentä. "
asuntoja joissa ei ole maadoitettua pistorasiaa muualla kuin keittiöissä ja WC.ssä.
Silti tietokoneet hyrrää näissäkin asunnoissa
lue esim. tuolta - sivun alaosasta:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=art04.sis&pa=j
Mutta suositus kumminkin. Harvoin löytää vanhemmissa taloissa maadoitettua rasiaa, muualla kuin keittiössä ja wc-tilassa. Maadoituksen tarkoituksena on estää sähköiskun vaaraa laitteen metallisesta kuoresta. Maadoitus poistaa myös staattisen sähkön, joka tuhoaa tietokoneen piirit. Oman arvioni mukaan suurin osa tietokoneista on kytketty maadoittamattomaan rasiaan. Esimerkiksi printterien valmistajat kehoittavat kytkemään sen eri pistokkeeseen, kuin itse tietokoneen. Minulla on kaikki johdot kiinni samassa haaroitinrasiassa. Siinä on kytkin josta saa kaikki virrat pois yhdellä kertaa. Hyvä ukkosella. Kytke vaan rauhassa uusi koneesi sopivaan rasiaan ja nauti.
Olis varmaankin paljon parempi kytkeä maadotettuun rasiaan, mutta kun Suomen systeemi ainakin aiemmin on ollu sellanen, että maadotettuja rasioita on vaan "märissä" tiloissa.
Mulla ja varmaankin suurimmalla osalla meistä kone on käytännössä kylläkin liitetty perusrasiaan olosuhteiden pakosta.
Eipä ole vielä tapahtunnu mitään pahaa, ja toivottavasti ei tapahdukkaan!
Mikäli mahdollista tietokone ja kaikki sen oheislaitteet tulisi
kytkeä maadoitettuun pistorasiaan.
Koska normaaleissa asuinhuoneissa ei yleensä ole maadoitettuja
pistorasioita, tämä ei aina ole mahdollista. Tällöinkin tulisi
laitteiston kaikki pistotulpat kuitenkin kytkeä samaan MAADOITETTUUN
moniosaiseen jatkojohtoon joka sitten kytketään siihen
maadoittamattomaan seinäpistorasiaan.
(Keino on hyvä, vaikka seinärasiatkin olisi maadoitettu).
Tällöin laitteiston kaikki osat ovat varmasti sähköverkon samassa
vaiheessa ja niiden kuoret myös kytkeytyvät jatkojohdon
maadoitusliuskojen avulla toistensa kanssa metalliseen yhteyteen.
Tämä pienentää usein ratkaisevasti häiriöitä ja sähköiskujen vaaraa.
Tällä tavalla on myös helppo saada tarvittaessa koko laitteistosta
kerralla kaikki sähköt pois irroittamalla vain yksi pistotulppa.
Muistelen joskus lukeneeni, että kirjoittimesta olisi kytkettävä virta pois aina sen omalla kytkimellä.
Jos nyt kytkemme kirjoittimetkin samaan jatkopistorasiaan muun kaman kanssa ja katkaisemme virran jatkopistorasiasta muistamatta katkaista virtaa ensin kirjoittimista, niin aiheuttaako tämä jotakin häikkää kirjoittimien toiminnalle?
olla että jos tulostimen sammuttaa ennen kuin se on sulkenut mustekasetit niin kasetit kuivuu. En luulisi suurempaa häikkää tulostimelle tulevan kunhan sitä ei sammuta kesken tulostustyötä. Kokeilemalla se selviää.
EEIII.
Tässä maassa on varmasti kymmeniätuhansia asuntoja, joissa on jossain rakennus- tai remonttivaiheessa ns. hiukan oikaistu. Jo tästä syystä ei ole mitenkään ylivarovaisuutta ottaa tietsikalle ja kaikelle sen oheiskrääsälle virta yhdestä ja samasta suojamaadoitetusta pistorasiasta. Näin voi olla varma, että laitteet ovat maahan nähden samassa potentiaalissa. Ja kun vielä muistaa ettei sitten käytä siinä käden ulottuvilla mitään vehkeitä jotka on kytketty maadoittamattomaan rasiaan, on jo aika hyvin suojassa niin itse kuin laitteetkin. Esim. tollaisessa tavallisessa jalkalampussa voi piillä kuolettava jännite maahan nähden aivan käden ulottuvilla.
Maadoitettu pistorasia ei ole sama kuin pistorasia missä on maadoitus...tarkoitan että jos ostat maadoitetun pistorasian ja asennat sen maadoittamattoman tilalle niin sinulta edelleen puuttuu maadoitus.
Tämä taas tarkoittaa että jos haluat maadoituksen niin sähkömies joutuu vetämään piuhat.
"Maadoitettu pistorasia ei ole sama kuin pistorasia missä on maadoitus...tarkoitan että jos ostat maadoitetun pistorasian ja asennat sen maadoittamattoman tilalle niin sinulta edelleen puuttuu maadoitus"
Ei välttämättä...
Kuten tuolla edellinen kirjoittaja selitti, on mahdollista suorittaa ns. nollaus jolla tarkoitetaan maadoitusliuskan liittämistä nollajohtimeen. Se oli vanha ja pääosin toimiva käytäntö kerrotuilla heikkouksilla. Sen ollessa kunnossa suojaus toimi pitkälti kuten nykyinen erillismaadoituskin vaikkakin ilman sitä kolmatta keltavihreää johdinta.
Erona tässä on kytkennällisesti se että maadoitusliuska ja nollakosketin kytketään yhteen VASTA pistorasiassa eikä nykyiseen tapaan pääkeskuksessa jossa kaikki nollat ja kaikki maadoitukset yhdistyvät. Kiinteistöön nääs tulee sähkölaitokselta tyypillisesti neljä piuhaa; kolme vaihetta ja ja se neljäs joka toimii nollana. Lisäksi tulee kaapeliojasta tai maasta maadoitusköysi joka sekin yhdistetään nollaan.
Nykyään nollauksen suorittaminen ei ole uusissa kohteissa sallittua. Mikäli vaihdat vanhassa talossa maadoitetun pistorasian jossa maadoitus on suoritettu aikanaan nollaamalla saat sen nollauksen tehdä vaihdettuun tuliteräänkin pistorasiaan. Pääsääntöisesti vanhan kojeen tms. saa korvata uudella ja käyttää vastaavaa suojausmenetelmää kuin siinä vaihdetussa aikanaan oli. Maadoitetun pistorasian asennuksia saa tehdä sähköalan pätevyydet omaava henkilö...
Itse vaihdoin tietsikan huoneeseen KAIKKI pistorasiat maadoitetuiksi ja maadoituksen tein mainitulla nollauksella. Lisäksi tsekkasin oikealla asennustesterillä pistorasioiden kunnon. (Ik jne) Nähdäkseni vanhakantainen maadoitus on parempi kuin maadoittamattomat pistorasiat. Jälkikäteen tehdyt maadoitetut erillissyötöt keskukselta menisivätaika raskaaksi operaatioksi.