T-72

Eikös miehistö istu kranaattivaraston päällä? En tiedä.

Muistaakseen t-55,t-62,t-64 ja t-72 piippu pitää nostaa maksimi koroon ennen lataus. Muuta en osaa vastata

T-64 oli ensimmainen automaattilataajalla varustettu T-sarjan vaunu - tuossa mallissa torni kaantyi tiettyyn suuntaan ja putki nousi tietylle korolle kun lataaminen alkoi. T-72:ssa ja uudemmissa tata ei enaa tapahdu.

Vaunun lattialla tornin kohdalla on 'karuselli', jossa kranaatit ovat ja siita nappia painamalla koneisto laittaa halutun kranaatin putkeen. Karuselliin mahtuu noin puolet a-tarviketaytosta, loput loytyvat vaunun takaosasta.

Tasta karuselli-disainista johtuen T-sarjan vaunut ovat olleet herkkia 'korkkaamaan' eli kun tornin juureen on tullut lapaiseva osuma on seurauksen yleensa ollut karusellissa olleiden kranaattien rajahtaminen ja tornin irtoaminen. Luonnollisestikaan tama ei ole ollut vaunumiehiston terveyden kannalta kovinkaan edullista, mutta tuskinpa vaunun suunnittelijat pitivatkaan sita ensimmaisena suunnitteluperiaatteena.

Tarinoiden mukaan ensimmaiset automaattilataajat saattoivat jopa tyontaa putkeen ampujan/johtajan kaden, jos eivat olleet tarkkoina. Huolelliselle kayttajalle eivat varmastikaan ole vaarallisia, mutta pienessa tilassa kaksi ihmista ja liikkuvat vivut seka varret luovat tietenkin oman haasteensa tyoymparistolle...

T-72:n täyttöön kuuluu 44 tykin laukausta. 22 laukausta on latausvalmiina tornin lattian alla olevassa karusellissa.

Toiset 22 laukausta on telineissä ympäri vaunua jokseenkin näin:
- tornin seinillä johtajan ja ampujan takana
- tornin lattialla johtajan selän takana
- pääosa alhaalla rungossa taistelutilan ja moottoritilan välisessä seinässä ja keskitelinesäiliössä
- rungossa ajajan oikealla puolella etutelinesäiliössä

Telinesäiliöt ovat vaunun sisäpuolisia polttoainesäiliöitä, joihin on tehty syvennyksiä ampumatarvikkeiden syttymisherkkiä pahvikartusseja varten. Kartussit ovat näin hieman paremmassa suojassa.

Lattian alla olevaan karuselliin voidaan vapaavalintaisesti ladata mitä tahansa ampumatarviketyyppejä yhteensä 22 kappaletta, mutta muista telineistä osaan sopii vain alikaliiperiammus, osaan vain sirpalekranaatti ja osaan vain ontelokranaatti.

Kun täyttö on tehty, on lataaminen käyttäjän kannalta yksinkertaista:
- Ampuja valitsee kolmiasentoisesta katkaisimesta ampumatarviketyypin. Jos ammutaan samalla ampumatarvikkeella uudelleen, ei katkaisijaan tarvitse koskea.
- Ampuja painaa latausnappia, jolloin latausautomaatti lataa täysin automaattisesti tykin 8 sekunnissa. Ampujan tähtäimen näkökenttään syttyy punainen valo, kun tykki on laukaisuvalmis eli jatkuvassa tulituksessa ampuja voi tähdätä koko ajan vihollista ja peukalo vain käy latausnapilla laukausten välillä.

Tarkempi toiminta:
- ampuja laukaisee tykin, joka peräytymisen taka-asennossa avaa automaattisesti lukon ja heittää palaneen kartussin hylsynkannan ulosheittokoneistoon kiinni ja tykki palautuu eteen
- ampuja valitsee ampumatarvikkeen ja painaa latausnappia
- karuselli kääntyy siten, että seuraava haluttu ampumatarvike tulee nostoaukolle
- tykki suuntautuu automaattisesti latauskorolle ja lukittuu siihen (tähtäimen yläpeiliä voidaan edelleen liikuttaa eli ampuja seuraa tähtäimellä maalia vaikka tykki ei osoitakaan enää maaliin)
- ulosheittokoneisto kääntyy yläasentoon ja vaunun katossa oleva hylsynkannan poistoluukku ("kukkuu-luukku") aukeaa, ulosheittokoneisto heittää hylsynkannan ulos noin 10 metrin päähän vaunun taakse (jääkärit varokaa tätä!) ja poistoluukku sulkeutuu
- nostokoneisto nostaa ampumatarvikekasetin kranaatin syöttökorkeudelle
- syötin ("norsunmulkku") työntää kranaatin kasetista putkeen, jonka ylimenokartioon kranaatti jää tiukasti kiinni, syötin palautuu takaisin (syötin on noin metrin mittainen kelalla oleva ketju, joka voi taipua vain toiseen suuntaan eli menee rullalle, mutta pysyy suorana tullessaan ulos rullalta)
- kasetti siirtyy kartussin syöttökorkeudelle
- syötin työntää kartussin putkeen, jolloin lukko sulkeutuu automaattisesti ja syötin palautuu takaisin (jos kartussi ei mene perille eli lukko ei mene kiinni, syötin alkaa tehdä edestakaista "panoliikettä" niin kauan, kunnes lukko sulkeutuu)
- tyhjä kasetti laskeutuu karuselliin
- ulosheittokoneisto laskeutuu ala-asentoon
- tykki vapautuu latauskorolta ja suuntautuu automaattisesti yhdensuuntaiseksi tähtäimen kanssa
- tähtäimen näkökenttään syttyy punainen merkkivalo laukaisuvalmiuden merkiksi
- ampuja laukaisee tykin
- ja sama uudelleen...

Ja kaikki edellä mainittu vakiona 8 sekunnissa, olipa vaunu sitten paikallaan tai liikkeessä. Joskus lataamiseen voi mennä maksimissaan 13 sekuntia, jos miehistö on täyttänyt karusellin väärin eli laittanut aina samanlaiset kranaatit peräkkäin, jolloin ampujan vaihtaessa ampumatarviketta karuselli pahimmassa tapauksessa joutuu pyörähtämään lähes täyden kierroksen. Latausajan vakioimiseksi laukaukset laitetaan karuselliin sekaisin, jolloin seuraava haluttu laukaus on aina valmiiksi lähellä nostoaukkoa.

Latausautomaatti toiminnallaan ei sinänsä ole miehistölle vaarallinen, mutta taistelutilanteessa esimerkiksi singon osuma rungon heikkoon kylkeen sivulta voi räjäyttää koko ampumatarviketäytön ja näistähän on Persianlahdelta sekä Tshetseniasta nähty kuvia, kun tornit ovat lentäneet vaunun viereen. Toisaalta ihmetyttää, miksi vaunun automaattinen palonsammutusjärjestelmä ei ole toiminut eli eikö sitäkään ole osattu käyttää vai onko sammutuspulloista puuttunut Halon-sammutuskaasu kokonaan?

Usein tosin unohdetaan, että tämä ei ole latausautomaatin syy. Esimerkiksi vanhemmassa T-55-vaunussakin ampumatarvikkeet ovat tornin seinillä ja rungossa, joten nekin voivat räjähtää samalla tavalla.

Ja uudemmassa Leopardissakin pääosa ampumatarvikkeista on rungon etuosassa ajajan vasemmalla puolella, tosin vahvan panssarin takana. Vain osa on tornin takaosan ulokkeessa helpommin ladattavissa tykkiin. Tornin uloke on suunniteltu siten, että sen katto on heikko, jolloin osuman tullessa tornin takaosaan ampumatarvikkeet räjähtävät ylöspäin vahvan väliseinän suojatessa miehistöä.

Latausautomaatin ja ihmis-lataajan välinen paremmuus ei ole viime vuosikymmeninä selvinnyt:
- kolmen miehen miehistölle tehty vaunu on pienempi maali viholliselle kuin lataajallisella neljän miehen miehistöllä
- ihminen lataa tykin nopeammin, jos ammutaan vain pari laukausta ja lataaja pitää esimerkiksi sylissään valmiina yhtälaukausta, tällöin latausaika voi olla noin 3 sekuntia
- latausautomaatti on tasaisen nopea lataaja jatkuvassa tulituksessa, kun ammutaan esimerkiksi tulitukea vihollisen asemiin, ihminen sen sijaan väsyy
- vaunun liikkuessa latausautomaatti on varmempi, koska ihmisellä on tasapaino-ongelmia esimerkiksi ojien ja töyssyjen yli heiluvassa vaunussa (tykit ja tähtäimet ovat nykyään vakautettuja, mutta ihmiset eivät vieläkään...)
- neljäs mies vaunumiehistössä helpottaa vaunuhuoltoja, vartiontijärjestelyjä öisin jne. tehtäviä, joissa ihmistä tarvitaan (kolmen vaunun T-72-joukkueessa on 9 miestä, T-55-joukkueessa 12 miestä, neljän vaunun Leopard-joukkueessa 16 miestä)

Nykypäivän lopputulos edellisestä
- venäläinen T-80: latausautomaatti
- venäläinen T-90: latausautomaatti
- ranskalainen Leclerc: latausautomaatti
- saksalainen Leopard: lataaja
- amerikkalainen Abrams: lataaja
- israelilainen Merkava: lataaja