vuokrarästejä oli syy mikä tahansa,ei ylimääräisiä asumiskuluja kuten lämmitys tai vesilaskut, eikä sähkölaskujakaan vaikka olisi laskelmat miinuksenpuolella!
Ainoastaan perusterveydenhuolto menot maksetaan.
Jos häätö tulee joudut kadulle olipa lapsia tai ei, josa sulla on lapsia lapset otetaan häädössä huostaan ja sijoitetaan kunnes uusi asunto on alla.
Tähän sinun ei tarvitse olla päihteidenkäyttäjä eikä höperö että nain tapahtuu.Siis käytäntö on normaali ihmisille jotka ei juo eikä räyhää.Mutta ovat muuten köyhiä ja esimerkiksi velkojensa takia eivät saa edes kuntapuolelta asuntoa vaihdettua halvempaan luottotietojensa takia.
Siltikään eivät edes maksa halvimman asumismuodon löytämiseksi toimeksiantomaksua yksityiselle vuokravälitykselle vaikka lain mukaan pitäisi edistää asiakkaan hakeutumista halvempaan asumismuotoon.Heille halvempaa on lasten laitoshoito!!!Mikä on todella kallista per päivä ja ei ole perheellekkään hyväksi varsinkin kun laki sanoo että perheen asemaa on suojeltava viimeiseen asti.
Ei ole minusta normaalia toimintaa eikä asiakkaan mukainen etu kyseessä.
Ainoastaan perusterveydenhuolto menot maksetaan.
Jos häätö tulee joudut kadulle olipa lapsia tai ei, josa sulla on lapsia lapset otetaan häädössä huostaan ja sijoitetaan kunnes uusi asunto on alla.
Tähän sinun ei tarvitse olla päihteidenkäyttäjä eikä höperö että nain tapahtuu.Siis käytäntö on normaali ihmisille jotka ei juo eikä räyhää.Mutta ovat muuten köyhiä ja esimerkiksi velkojensa takia eivät saa edes kuntapuolelta asuntoa vaihdettua halvempaan luottotietojensa takia.
Siltikään eivät edes maksa halvimman asumismuodon löytämiseksi toimeksiantomaksua yksityiselle vuokravälitykselle vaikka lain mukaan pitäisi edistää asiakkaan hakeutumista halvempaan asumismuotoon.Heille halvempaa on lasten laitoshoito!!!Mikä on todella kallista per päivä ja ei ole perheellekkään hyväksi varsinkin kun laki sanoo että perheen asemaa on suojeltava viimeiseen asti.
Ei ole minusta normaalia toimintaa eikä asiakkaan mukainen etu kyseessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen
tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa
perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso
paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä.
Toimeentulotuen saajan tulee kattaa osa asumismenoista toimeentulotuen perusosalla
(asumismenojen omavastuu = 7 %)...
.
Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai
perheen erityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa. Tässä yhteydessä huomioon otettavia
erityisiä tarpeita voivat olla esimerkiksi lasten koulunkäynti tai erityinen hoidon tarve.
Muu kuin perusosaan sisältyvä osa asumismenoista eli 93 prosenttia henkilön tai perheen
asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetusta asumismenoista otetaan huomioon toimeentulotuen
lisäosassa.
Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on
kunnan sisäisin ohjein määritelty eri kokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen
suuruus. Ministeriö korostaa, että toimeentulotuessa tämä kohtuullisuusharkinta on
perinteisesti tuen luonteesta johtuen väljempi kuin asumismenojen kohtuullisuusnormit
asumistuessa. Pääsääntö on, että asumismenojen perusosaan sisältyvä osuus sekä lisäosassa
huomioon otettava osuus lasketaan henkilön tai perheen todellisista asumismenoista
kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Kunnan ohjeistusta suuremmat asumismenot on perusteltua
ottaa huomioon todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa
mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin
kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle on myös annettava
riittävä aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa
tukea myönnettäessä kohtuullistettuna (lue:alennettuna) huomioon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valittajan asunnon käyttömenot kuukaudessa olivat vain noin 115 markkaa suuremmat, kuin mitä kunnan peruspalvelulautakunta oli ottanut huomioon tarpeellisen suuruisina asumismenoina, ei valittajan asumismenoja ollut pidettävä
kohtuuttomina. (KHO 31.12.1999, taltio 4312.)
Asumisesta aiheutuvina menoina otetaan huomioon lisäksi muita kuin asumistukilain
6 §:n mukaisia asumismenoja. Näitä ovat muun muassa taloussähkö (ei lämmityssähkö*) ja
kotivakuutus. Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon myös takuuvuokra,
vuokraennakko ja välityspalkkio. Nämä menot otetaan huomioon toimeentulo62
tukiasetuksen 1 §:n perusteella pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä
kohtuuttomina. Maaliskuun 2001 alusta voimaan tulleen kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen
välityksestä annetun lain (1074/2000) mukaan välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta.
Näin ollen välityspalkkio ei enää automaattisesti tule vuokralaisen maksettavaksi.
Lisäksi ministeriö suosittaa, että tilanteissa, joissa henkilö tai perhe joutuu asunnon homevaurion
tai vastaavan asunnon terveyshaitan vuoksi asumaan muualla kuin omassa asunnossaan,
molempien asuntojen kustannukset otettaisiin huomioon niin kauan kun ruokakunta
välttämättä joutuu asumaan poissa omasta asunnostaan.
Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon
siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi.
(*lämmityssähkö kuuluu luonnollisesti jo asumistukilain 6 § piiriin)
Jos kunta ei noudata lakia, niin muutosta kannattaa hakea (lautakunnassa ei muutu miksikään, kun siellä on samat kunnan ihmiset asiasta "päättämässä"), mutta tuosta lautakunnan/sosiaalijaoston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, jossa mahdollisuudet saada muutosta asiaan ovat ihan toista luokkaa.