Kun tulee Linux, jossa on GNOME ja multimediakoodeki t ja debianin pakettienhallineta valmiiksi asennettuina. Sitten tulee lisää suosiota ja maailman paras distro, jos se tehdään useille kielille. Eli Ubuntun suosio kasvaa entisestään, kun /jos siihen lisätään koodekkeja...
Ennustus
Ennustus
171112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lähes kaikissa Debianpohjasissa jakeluissa on käytössä GNOME, myös itse Debianissa. Ja jokainen on monikielinen. Kubuntu on äkkiseltään ainut poikeus mikä tulee mieleen. Koodekeissa taas on se ongelma, että Linux jakeluiden mukana voidaan jakaa vain vapaata tavaraa. Monet kodekit pitää siis jatkossakin asentaa erikseeen.
tuo koodekkien, javan, flashin jne asennus ubuntussa vaatii tasan kaksi riviä (copy paste). sitten ruksi mitä asennetaan ja loput tapahtuu automaattisesti.
hieman helpompaa kuin wintendossa :)
No ihan yhtä helposti se käy muillakin Debian jakeluilla, se mitä ei löydy virallisesta repositorysta löytyy epävirallisista repositoryista. Pakettilähteet kuntoon vaan ja sitten vaan Synapticilla ruksit ruutuun jne. Toki aina on mahdollista asentaa esim java suoraan sunin sivuilta.
tehdään.
tässä viestissä on ohje:
sen voi melkein copy pastettaa, kunhan poistaa siitä sen yhden turhan välilyönnin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000014598388
Ja sitten täällä ihmeteellään, miksi jotkut suhtautuvat niin nuivasti Hypebuntuun...
Mulla on hypebuntu
Ubuntu ehkä paras tuossa, jos ei halua/tahdo/viitsi asentaa Debiania. Debian on Linux-jakeluista paras, ennekaikkea sen filosofiansa vuoksi ja eritoten sen vuoksi, että se on täysin Vapaa- samoin kuin FreeBSD. Tuo ikkunamanageri on vapaa-valintainen kaikissa Linuxeissa, että on turha liputtaa minkään tietyn puolesta. Paras kokeilla useaa ja käyttää sitä, mikä itseään miellyttää eniten- itse käytän Gnomea ja FluxBoxia Debianissa, KDE:ta SuSE:ssa ja KDE:ta ja Flux/OpenBoxia FreeBSD:ssä. Se on vain siitä kiinni, mikä tuntuu sopivan jakeluun. Mutta noin näppituntumata sanoisin, että Gnome on liian äkkinäinen muutos, jos on suoraan siirtymässä Windowsista Linuxiin, että siinä mielessä KDE vetäisi kyllä pidemän tikun. Tässä kuvaan astuvat sitten Mepis ja Knoppix, jotka ovat parhaita Linux-jakeluita suoraan Windowsista Linuxiin siirtyville- oma mielipide, koska itse siirryin Linuxiin juuri Knoppixin ansiosta: manailut ja kiroilut muuttuivat "wau", "oho"-huudahduksiksi tutustuessani systeemin.
Eli onko se laitonta lisätä koodekit Linuxjakeluun. Esimerkiksi jos laittaisi kaikki koodekit johonkin Vatikaanivaltion nettiin ja jakaisi eurooppaa.
Onkos se laitonta, että käyttöjärjestelmän asennettua automaattinen Ubdate hakee ne koodekit?
"...automaattinen Ubdate hakee ne koodekit?"
Miksi ihmeessä. Eivät kaikki noita edes tarvitse. Joka tarvitsee, hakee ne itse. Yksinkertaista.
Mutta Ubuntuun sellainen sopisi, kun sillä on selloinen aloittelijalinuxin maine.
"Eivät kaikki noita edes tarvitse. "
Kerroppa kuka ei halua katsoa vapaa-ajallaan trailereita, kuunnella musiikkia tai katsoa leffoja?
Mutta jos 90% tarvitsee, miksei niitä haeta automaattisellapäivityksellä?
Onhan Ubuntulla aloittelijalinuxin maine, mutta ei se sitä lunasta.
Esim. PCLinuxOs tulee mp3, java, flash ja videokoodekeilla. Siinä on myös monta paljon käytettyä ohjelmaa valmiina, esim. DVD-levyjen kopiointi ja Limewire Azureus.
"Onkos se laitonta, että käyttöjärjestelmän asennettua automaattinen Ubdate hakee ne koodekit? "
Jos ne sofatt ovat kaupallisia, niin niissä on omat rajoituksensaq, joiden vuoksi niitä ei voi jakaa ihan miten satuu. Täytyisi tehdä erikseen sopimus softan jakamisesta kunkin yhtiön kanssa, jos aikoisi laillisen distron tehdä. Ja mitä taas tulee automaattiseen kodekkien ym. hakuun: se sotii koko Linuxin ajatusta vastaan: ei voi tehdä mitään automaattisesti, ilman, että käyttäjä (root) hyväksyy muutokset. Siinä mielessä Ubuntu ei sinänsä noudata normaalia Linuxin tietoturvakäytäntöä, vaan on muokattu enemmän juuri Windowsista juuri Linuxiin siirtyviä. harmi vain, että samall akun käyttäjät tottuvat Ubuntun "helppoon" tapaan, aletaaqn samaa vaatia muiltakin jakeluilta ja tästä taas seuraa idioottimainen sota eri jakeluiden käyttäjien kesken, mikä tälläkin palstalla on luettavissa.
Mikä tämä "helppo tapa" olikaan?
Hulluuden partaalle.
Eikö sitä ohjelmavarantoa voisi sulloa keralla täyteen.Etsi sitä ja tätä purkautuuko itsestään
vai räjähtääkö käsiin.Mikä paketti rpm deb pid vai
peräti piip.
Noita koodekkeja ja DVD-salauksen purkua ei uskalleta laittaa levityksen, koska ne rikkovat aina jotain lakia jossain. Monet koodekit sisältävät ainakin USA:ssa voimassa olevia patentteja, EU:n ohjelmistopatentithan onneksi kaatuivat.
Nyt uusi tekijänoikeuslaki eli lex Karpela kieltää libdvdcss:n levittämisen Suomessa ja sen sisältämät distrot, kuten Knoppix, on pitänyt poistaa Suomalaisilta palvelimilta. Sen lataaminen ja käyttäminen saadakseen DVD:n kuultavilleen ja nähtävilleen on kuitenkin sallittua.
Siis tässä tilanteessa ollaan ja luultavasti pysytään, että koodekit joutuu asentamaan erikseen.
Entäs kauanko tollaiset "karpela ideat" kestää?
Miksi jollekin kulttuuriministerille annetaan valtuudet päättää tekijänoikeuslaissa, joka on enemmän tietotekniikkalaji kuin kulttuuria.
Itse asiassa tuon libdvdcss jakaminen on täysin laillista Linux käyttöjärjestelmässa, koska vain "ohjelman joka helpottaa kopiosuojauksen kiertoa"
Se ei tarkoita, jos esim. kerneliin liitettäisiin libdvd se ei olisi ohjelma vaan kerneliä ja kernelissä ei tietääkseni ole ainuttakaan ohjelmaa ja se ei olisi ohjelma kernelissä.
Mutta libdvd:n väärinkäyttöön tarvitaan ohjelma, pelkän sen avulla ei onnistu siinä. Mutta siinä tapauksessa kopiosuojauksen kiertäminen levyyn lisäämällä teippiä ei ole siis kiellettyä.
Helpottaako tuo kopiosuojauksen kiertoa?
Se on vain toistotyyli tms.
Eli siinä tapauksessa lähes kaikki Linuxit ja Windows Mediaplayerit ja Applet on laittomia. Terve? Mitä tässä enää voisi käyttää Lex-karpelan New-Microsoft käyttistä, joka on tekstipohjainen ja mahdollisimman rajattu. Heittää syn erroria: Hahhaa rikoit tekijänoikeuslakia, poliisit tulee
Odota, kopiosuojauslain pykälä 945 jae 32f) mukaan
kaikki tekijänoikeudenrikkomiset rangaistaan momenttipykälän 22, 44, 515, 666 rikkominen tietää tuhannen euron sakkoja "koneen takavarikoimista"
Eli kielsikö tuo laki Waretuksen, Linuxin ynm.?
Minua kiinnostaa tietää mitä hän siitä hyötyy?
Ehkä hänellä on koristeena 53 neliön digi-tv jota ei uskalla katsoa, kun rikkoisi jotain lakia. Mutta eipä tarvitse kattoa se on hyvä peili se tv:n lasikalvo.