Miksi tällä palstalla kaikki vaikuttavat olevan kaikkeen tyytymättömiä, ilottomia, katkeria, pessimistisiä, sydänsuruja täynnä, helposti ärsyyntyviä ja loukkantuvia ja ei mistään kiinnostuneita ja muutenkin hirveän estoisia?
Miltähän palstalta mahtaisi löytää ne (hiukan stereotyyppiset) gay-kulttuuria häpeämättömät vapautuneet pirteät ja huumorintajuiset homppelit?
Miltähän palstalta mahtaisi löytää ne (hiukan stereotyyppiset) gay-kulttuuria häpeämättömät vapautuneet pirteät ja huumorintajuiset homppelit?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Neiti-homot ovat kerta kaikkiaan kuvottavia. Minä katselen vain miehekkäitä miehiä enkä miehiä, jotka huonolla menestyksellä esittävät naista.
Eli kaikki iloiset homoseksuaalit ovat siis naisellisia käsilaukkuhomoja, kanoja? Älä nyt ole noin tiukkana, kultsi ;)
Jos sinä mieluummin katsot näitä katkeria sapenoksennuksia hirttoköyden ja partaterän välissä olevia valivali-tapauksia, niin eihän se minulle kuulu. Mutta satutko tietämään mitään pirtsakoimpien homojen paikkaa vahingossakaan?
En minäkään miehissä hae pinkeissä glamour-lateksihousuissa kärrynpyörää heittäviä kikattelijoita, mutta tällä palstalla on synkempi tunnelma kuin kuolemansellissä. Kyllä kanahomokin kelpaa minulle, jos huumorintajua löytyy ja hän saa minut nauramaan. Vaikka sitten s-kirjain suhisevalla äänellä lipsahtaisi suusta pikkurilli pystyssä.
Tyypillinen topikki täällä tahtoo olla "Olen homo, voi minua raukkaa" ja tyypilliset vastaukset siihen on "Kurjaahan se on, ei auta kuin kärsiä päivä kerrallaan ja koittaa näyttää heterolta". Ei näin, tytöt. Naisetkaan eivät ole noin depiksessä kuin kerran kuussa.
Olkaamme iloisia tästä internet-ajasta, ennen laajakaistoja monet homot kuvittelivat olevansa sairaita ja yksin koko planeetalla. Nyt me tiedämme, että meitähän on vaikka kuinka paljon, ei itketä lauantaina, eikö niin? :)
Tajuatkos sitä että homot ovat monasti yksinäisiä, masentuneita, kaipaavat rakkautta yms. kai se nyt näkyy tälläkin palstalla jutun aiheina, maailma nyt vaan on sellainen vaikka et sitä millään halua uskoa, ehkä vielä opit homomaailmasta senkin.
Niin ja ehkä sellaista iloisten homovelikultien omaa tsättipalstaa on vähän vaikea löytää, kun SELLAISTA EI OLE!
Aikamoisen provon vedät muutenkin. Onnea vaan kikattavan kanan etsintääsi.
"Tajuatkos sitä että homot ovat monasti yksinäisiä, masentuneita, kaipaavat rakkautta yms."
Jos me haluamme lukkiutua tuohon ajatusmalliin, niin asia on ja pysyy sellaisena. Mutta en suostu uskomaan sitä, että homoseksuaalien valtaosan elämä olisi kurjaa. Olenhan itsekin ja tunnenkin pari, joista kukaan ei ole mesentunut tai yksinäinen ainakaan näennäisesti.
"maailma nyt vaan on sellainen vaikka et sitä millään halua uskoa"
Tuohan on kehäpäätelmä, höpönassu :D. Maailma on kurja ja sille ei voi mitään koska maailma on kurja. Ei tässä ihan säkki päässä ole eletty, on kierretty muutakin kuin tahkoa.
"Aikamoisen provon vedät muutenkin."
Jopahan nyt on väite. Minä luulen, että se kurjuus, mikä tällä palstalla paistaa, on kuin se psykologinen vertaus virtahevosta olohuoneessa, jonka kaikki näkevät, mutta kukaan ei ole sitä huomaavinaan ja siitä ei saa puhua. Kaikkien on sivuutettava tämä tosiseikka, sen sijaan, että sitä ongelmaa ja sen syitä yritettäisiin lähteä ratkaisemaan.
Ja kun otin asian esille, vastauksesi oli oikein piste ii:n päälle. Täällä on todella epäterve ilmapiiri. Ongelmia ja epäkohtia ei edes pyritä ratkaisemaan ja niiden olemassaolo kielletään ja niiden esiintymistiheydestä puhuminen on provoilua.
Puhuin juuri herkkähipiäisyydestä, kuinka helposti tällä palstalla ärsyynnytään ja loukkaannutaan. Saman tien melkein silmät nypitään päästä.
Ei minäkään maailma katsele naiivisti ruusunpunaisten lasien läpi, mutta ajoittaisella alakuloisuudella ja patologisella masennuksella on ero. Täällä ryvetään itsesäälissä ja ruokitaan huonoa mielialaa. Onkin ikävä huomata, miten negatiivisen maailmankuvan ja asenteet sinä omaat. Toivon että joskus sinulla ja muilla asiat kääntyvät parempaan suuntaan. Kenties sitten saadaan se iloisempien homojen palsta johonkin.
Miten ajatukseen voi lukkiutua tai olla lukkiutumatta kun todellisuus on mikä on, ei se aurinko paista jos pilvet on edessä vaikka kuinka toivot ja itket sitä. Se ettet suostu uskomaan, on kuin ummistaisit silmät tosiasioilta.
Jos tunnet pari homoa ja päinvastoin samasta asiasta kirjoittaa pariSATAA niin kumpikohan on silloin enemmistönä, miten sinun parin ihmisen tunteminen voi hävittää muitten tuntemukset??
Se kurjuus mikä täällä näkyy, on niitten ihmisten mielentila jolla asiaa on, ei tänne kukaan kirjoita jos kaikki on hyvin, ihmisten täytyy saada purkaa itseään muille jos tarvetta sille on, hädässä ihminen avautuu ja kertoo murheensa, niin on käynyt maailman sivu.
Kyllä täältäkin apua saa, harvoin on mahdollista tehdä enempää kuin taputtaa olkapäälle, näin vertauskuvallisesti.
Epäterve ilmapiiri?, tähän voisin vastata niin että tekstit peilaavat sitä mikä ihmisillä on mielentila. Ei sinullakaan asiat ole hyvin, kun täältä kyselet paikkoja mistä voi tavata niitä iloisia homoja, tarve jollekin on sinullakin.
Negatiivinen vai realistinen?!?, ehkä katsot vaaleanpunaisten lasien sijasta tuoreenvihreitten lasien lävitse.
Ei se ihan noin ole.
"Miten ajatukseen voi lukkiutua tai olla lukkiutumatta kun todellisuus on mikä on"
Tuo on sellainen "Älkää säätäkö päätänne, sillä vika on todellisuudessa". Absoluuttinen todellisuus syntyy pelkästään ihmisten päässä. Platon joskus pohti todellisuuden luonnetta. Esim. huilu on vain putki, joka värisee tietyllä taajuudella. Ihmisen mieli antaa asialle sielun, kokonaan oman merkityksen. Todellisuus sinänsä on vain energiatilojen muutoksia, jotka ihmiset tulkitsevat rajallisilla aisteillaan.
Kokeilepa joskus mielenhallintatekniikoita, niissä nimenomaan pyritään torjumaan omalle psyykkeelle vahingolliset negatiiviset ajatukset ja suhtautuminen tapahtumiin.
"ei tänne kukaan kirjoita jos kaikki on hyvin"
Tuo on myös yhdenlainen absoluutti. "Keskustelupalstoille kirjoittamiseen ei ole tarvetta, jos ei ole murheita." Täysin järjenvastainen ajatus. Tästä voisi saada sellaisen käsityksen, että ei ainoastaan homojen keskuudessa, vaan joka ikisellä internetin keskustelupalstalla käsitellään vain ikäviä asioita.
Todellisuudessa ei ole mitään vikaa, se vain on mitä on. Ihmisten mielessä tulkitaan todellisuus.
"tekstit peilaavat sitä mikä ihmisillä on mielentila."
Mielenhallintatekniikat voisivat auttaa, jos omaa sellaisen mentaliteetin, että kaikkiin viesteihin pitää suhtautua loukkauksina ja niistä tulee suuttua näkyvästi.
"Ei sinullakaan asiat ole hyvin, kun täältä kyselet paikkoja mistä voi tavata niitä iloisia homoja, tarve jollekin on sinullakin."
En ole moista väittänytkään, kenelläkään ei ole asiat koskaan niin hyvin, etteikö jossakin olisi parantamisen varaa. Kysymys on vaan siitä, että jäänkö surkuttelemaan sitä, kuinka kurjasti asiat ovat, vai olenko iloinen niistä asioista, jotka ovat hyvin ja yritänkö surkuttelemisen sijaan korjata mahdollisia epäkohtia, vaikkapa keskustelemalla niistä.
En sinun elämäntilanteestasi mitään tiedä, mutta ainakin sanoisin, ettei sinullakaan asiat ole huonosti, kun ylipäätään elät ja hengität, kykenet istumaan tietokoneen ääressä ja luomaan tekstiä.
Aina löytyy vähintään miljoona ihmistä planeetalta, jotka olisivat valmiita tappamaan päästäkseen sinun asemaasi. Ja aina löytyy vähintään toinen miljoona niitä, jotka olisivat valmiita tappamaan, etteivät joutuisi sinun asemaasi.
-riippumatta siitä, millä tolalla asiasi ovat.
Ihmisten onnellisuus on pääkopan sisällä enemmän kuin "todellisuudessa". Positiivinen ajattelu lähtee korvien välistä, ruusuisinkaan todellisuus ei sitä kykene takaamaan, vaan ihminen itse. Löytyy surullisia miljardöörejäkin. Ovat masentuneita esimerkiksi sen vuoksi, että heillä ei ole merkityksellistä ihmissuhdetta. Ja tämän masentuneisuuden vuoksi eivät kykene myöskään jatkossa rakentamaan ihmissuhdetta, keskittyvät vain masentuneisuudensa paisuttamiseen surkuttelemalla.
Ei kyse ole siitä mitä kukin voi tehdä itselleen vaan siitä mitä ihminen tekee itselleen.
Olemme kaikki sellaisia, kykenemättömiä tekemään muutosta, ajattelemaan positiivisesti.
Maailmassa on ihmisiä joille mielen umpikuja on mahdoton tai yksinäisyys on vallitseva tila, oma synkkyys syvenee, siihen ei oma ajattelun muokkaus, mielenhallintatekniikat tai sinun hienot psykologien teksteihin vertaaminen auta. On kuin käskisi itkevää ihmistä, "naura ja muutu iloiseksi!"
Tottakai mielenhallintatekniikat auttavat. Sitä varten ne on kehitetty. Samaten kuin "positiivisen ajattelun kurssit". Sitä varten on psykiatreja. Mielentilaan voi vaikuttaa itse ja avustettuna.
Minä olen onnistunut muuttamaan itkevän lapsen (7 v) iloiseksi ja saanut tämän nauramaan. Ei tarvinnut kuin sanoa "Saat 20 euroa, jos lopetat itkemisen... NYT!". Loppui heti. Ja piristyi silminnähden. Hän itki siksi, että hänellä oli tullut kaverin kanssa nahistelua. Tämän riidan hän kykeni sopimaan iloisena, siihen hän ei olisi pystynyt katkerana ja itkuisena.
Mikä rooli tässä oli todellisuudella ja mikä mielenhallinnalla?
Tuo oli äärimmäisen huono esimerkki, jos sinun mielestäsi ongelmat ovat sen tasoisia että "raha saa ihmeitä aikaan", niin mieti uudelleen.
Rahallako meinaat siitäkin selvitä että joku on yksinäinen, sairas, läheinen on kuollut, parisuhde karilla, identiteettikriisi, työttömyys, alkoholiongelma yms?
Nyt vasta ymmärsin miten puutteellinen ja vähättelevä käsitys ihmisten ongelmista sinulla on. Eikä sinulla ole mitään käsitystä miten niistä selvitä sen paremmin kuin heilläkään jotka näitten ongelmien kanssa päivittäin painivat.
Ongelmat ovat sinulle kuin mielen harhakuvitelmaa jotka vain sormia napsauttamalla kääntyvät positiiviseksi ajatteluksi ja lisäenergiaksi.
Sinun pahimmat ongelmaskenaariosi taitavat rajoittua salkkareitten katsomatta jääneen jakson murehtimiseen..
"Rahallako meinaat siitäkin.." Ei, ei ei. Se oli vain esimerkki siitä, että ihmismieli on muokattavissa. Totuus oli mitä oli.
"joku on yksinäinen, sairas, läheinen on kuollut, parisuhde karilla, identiteettikriisi, työttömyys, alkoholiongelma yms?"
Sairautta (fyysistä) lukuunottamatta nuo kaikki ovat sinällänsä illuusioita pään sisällä ja oikealla tavalla niihin suhtauduttaessa ne eivät ole ongelmia. Ellei nyt sitten parisuhteen kariutumisen vuoksi tai läheisen kuoleman vuoksi ole ilmestynyt lieveilmiöinä talousvaikeuksia. Mutta synkällä depismielellä mitään ongelmia on vaikea korjata.
Sairaus taas.. no sairaskin voi olla onnellinen. Ja sitä paitsi, masentuneisuudella, negatiivisuudella ja stressaantuneisuudella on havaittu jotain yhteyksiä esim. syövän ilmaantumisen kanssa.
"Ongelmat ovat sinulle kuin mielen harhakuvitelmaa jotka vain sormia napsauttamalla kääntyvät positiiviseksi ajatteluksi ja lisäenergiaksi."
No niin, nyt alat olla hajulla. Tosin ei sormia napsauttamalla, vaan mielenhallinnalla, joka on tosi vaikea, mutta opeteltavissa oleva laji, kunhan tutustuu kirjallisuuteen. Tosin, opettelu voi olla vieläkin hankalampaa, jos on jo valmiiksi päättänyt, että "tästä ei ole mitään hyötyä".
Suoraan sanottuna, sinä olet teksteinesi todella negatiivisesta päästä. Joku herkempi saattaisi suivaantua ja ärsyyntyä asioiden vääntelytavastasi. Mutta mielenhallinnan avulla sivuutan verhotut solvauksesi enkä vaivaa nillä päätäni. Harjoituksen ansiosta hädin tuskin huomaan niitä.
Halusin vain tiedustella iloisempien ihmisten paikkaa, joka olisi samalla gay-paikka. Joillakin suomenruotsalaisilla sivustoilla on kyllä paljon kevyempi ilmapiiri, perusluonteeltaan ja kulttuuriltaan iloisempia ihmisiä kun ovat, mutta kun en ole löytänyt vielä vastaavaa gay-väen palstaa.
PS. Minultakin on kuollut läheisiä roppakaupalla, parisuhde kariutunut, työttömänäkin olin joskus muinoin pari kuukautta, mutta positiivisella asenteella sain heti töitä. En ole jäänyt vastoinkäymisiäni ja elämän töyssyjä, pieniä taikka murskaavan isojakaan vatvomaan. Edespäin elävän mieli.
"Sinun pahimmat ongelmaskenaariosi taitavat rajoittua salkkareitten katsomatta jääneen jakson murehtimiseen.."
Kappas, ihmismieli tosiaan on muuttuvainen. Ensin olit varma, että minulla on ongelmia, kun täällä kirjoitan, nyt olet sitä mieltä että minulla ei ole juuri mitään ongelmia. Noh, otan tuon kohteliaisuutena, kiitos :D
Kuka alkoholisti, työtön, sairas, yms. etsii apua kirjallisuudesta, pänttää itseensä jotain höpöhöpöä, kun ongelmat kaatuvat päälle ja maailmassa ainoa tärkeä asia on pysyä tolpillaan, viimeiseksi kukaan opiskelee jotain mitä kukaan ei osaa eikä ymmärrä.
Ihminen tarvitsee toista, auttajaa, keskustelua, asioiden läpipohtimista, turvaa toisesta. Et varmaankaan käsitä Estonian onnettomuutta, Konginkangasta, Myyrmannia, lukemattomia pankkiryöstöjä, perheväkivaltaa, insestiä, ihmiskaupan uhreja, katulapsia jne, käy ihmeessä heille puhumassa "mielenhallinnasta" ja siitä kuinka ongelmat vain ovat osa aivotoimintaa ja ratkeavat vain kehittämällä ajatusmaailmaasi.
"Kappas, ihmismieli tosiaan on muuttuvainen. Ensin olit varma, että minulla on ongelmia, kun täällä kirjoitan, nyt olet sitä mieltä että minulla ei ole juuri mitään ongelmia. Noh, otan tuon kohteliaisuutena, kiitos :D "
Mitähän sinäkin olet täällä mänkyttänyt alusta asti?, "pyrkikää muutokseen ja nähkää asiat eri tavalla" jne. höpinää. Toteutin ohjettasi ja näen sinut erilailla, olet todellisuudesta irtautunut, entistä tiedottomampi ihmisrääpäle, joka ei toisten ahdinkoja käsitä, "mielenhallinta" on vienyt sinulta inhimillisyytesi rippeet.
Mielenhallinta ja myötätunto on kova sana yhdessä. Tällöin ihminen pystyy ymmärtämään toisen tunnetiloja, menemättä kuitenkaan liikaa mukaan toisen kipuiluihin. Kannattaa varoa liian synkkiä ihmisiä, koska he saattavat vetää toisetkin siihen kuoppaan minkä ovat itselleen kaivaneet. Käsittääkseni tämä ei ole psykiatripalsta. Ongelmaiset kiiruusti ammattiauttajan pakeille, se on oikea osoite!
Ps. Masentuneelle ei kannata puhua mielenhallinnoista, kun paras keino on lääkkeet suuhun ja terapiaan. Masentumista ennaltaehkäisevänä keinona erilaiset positiivisen ajattelun tekniikat ovat oikein hyviä.
"Kuka alkoholisti, työtön, sairas, yms. etsii apua kirjallisuudesta..."
Helpottaakin huomattavasti, jos osaa mielenhallintatekniikoita ennen tulemistaan alkoholistiksi tai työttömäksi. Saattaa jopa estää moiseksi tulemisen.
"Et varmaankaan käsitä Estonian onnettomuutta, Konginkangasta, Myyrmannia, lukemattomia pankkiryöstöjä, perheväkivaltaa, insestiä, ihmiskaupan uhreja, katulapsia jne"
Jos lukisin roskalehtiä kuten esim. Alibia tai ilta-sanomia ja ottaisin kaikki ne vääristellyt jutut tosissani, saattaisi maailmankuvani olla hyvin toisenlainen.
"Toteutin ohjettasi ja näen sinut erilailla, olet todellisuudesta irtautunut, entistä tiedottomampi ihmisrääpäle, joka ei toisten ahdinkoja käsitä, "mielenhallinta" on vienyt sinulta inhimillisyytesi rippeet"
Mielenhallintatekniikoita en varsinaisesti ole opettanut. Mutta jos tosiaan olet sitä mieltä, että minä olen paha ihminen ja iloitsen toisten kärsimyksistä, niin en voi mutta enää sanoa, kuin että kaipa sitten niin. Huono lapsuus ja anakarat elinolosuhteet tekivät minusta tälläisen ihmishirviön. Syytän yhteiskuntaa. Yritän lopettaa positiivisen ajattelun ja siirtyä inhimilliseen negatiiviseen ajatusmalliin. Kenties nyljen seuraavan, joka tuo minulle syntymäpäivälahjan, koska vain vittuillakseen hän moista tekee, sehän nyt on selvää.
Minun oppimani mielenhallintatekniikat eivät aluksi onnistuneet varsinaisissa "tilanteissa", vain yksinään omassa rauhassa. Myöhemmin niitä tekniikoita oppi käyttämään sulavasti erilaisissa vaikeissa tilanteissakin. Tästä syystä minua ei enää masentava seura saa mukaan "kuoppaansa".
"Käsittääkseni tämä ei ole psykiatripalsta."
Olet aivan oikeassa. Gay-palsta ei ole homouden kurjuuden vatvomispalsta. Itse haluaisinkin nähdä sellaisen homouden ihanuuden keskustelupalstan.
"Masentuneelle ei kannata puhua mielenhallinnoista, kun paras keino on lääkkeet suuhun ja terapiaan."
Niin, myötätunto saattaa patologisesti kyrpiintynyttä jopa suivaanuttaa entisestään. Niin kovasti kuin minua säälittäkin esim. nimim. kulttuurin kurja maailmankatsomus, en viitisi häntä näkyvästi lohduttaa tai kaivella hänen kurjuuttaan esille, koska se saattaisi vain suututtaa hänet toden teolla. En myöskään kehottaa terapiaan, koska senkin hän varmasti kokisi loukkauksena. Persoonallisuushäiriöistä kärsivällä on monesti sairaudentunto heikko: eivät myönnä, että korvien välissä kaikki ei ole hyvin.
Vaikka itse olen hyvin kriittinen kaikenlaisten vaihtoehtoisten hoitomuotojen suhteen (esim. henkiparannuksen, homeopatian tai vyöhyketerpian), niin mielellä on mahtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ajatuksen voimalla voi menestyä ja parantaa elämänlaatuaan huomattavasti.
"Helpottaakin huomattavasti, jos osaa mielenhallintatekniikoita ennen tulemistaan alkoholistiksi tai työttömäksi. Saattaa jopa estää moiseksi tulemisen."
Tutustuisit tähän päivään ja ihmisiin, ja miten oikeassa elämässä ihmiset toimivat, apua haetaan kun sitä tarvitaan, ei etukäteen!
Maailmankuvasi todella on kadoksissa, uskot itsekin että kaikki on vain vääristeltyä totuutta, niin ei ihme että mielestäsi kaikki on niin hyvin, ja murheet vain mielikuvaa.
Älä vääristele kirjoituksiani, tai luo niistä aivoihisi harhakuvia, mielestäni olet edelleen se sama tiedoton ihmisrääpäle, joka mielenhallintatekniikan avulla väistää totuutta joka on sinulle liian vaikeaa kohdata. Suljet silmäsi tai tässä kohtaa aivosi, käsitellä totuuksia sellaisina kuinka muut ne käsittävät.
Ihminen on kautta koko historian ollut sosiaalinen, ongelmat ja murheet ja niiden yhteinen käsittely lähentävät yksilöitä, luovat vahvoja siteitä. Ongelmien peittely ja positiivisen harhakuvan luominen tekevät ihmissuhteista löyhiä ja pinnallisia ja helposti hylättäviä ja tekee sinusta sen yksinäisen ihmisen jota olet tälläkin hetkellä.
Lähdit sitten purkamaan ja voivottelemaan tilannettasi muitten kanssa, josko siten saisit kannatusta epävarmaan maailmankatsomukseesi.
Ja sinun sääliäsikö kaipaisin?, tiedottoman ja vääristyneen maailmankatsomuksen omaavan yksilön, joka ei osaa neuvoa edes itseään?, omaat realiteetin häviämisen aivoissasi ja syytät muita maailmankatsomuksen häiriöistä.
Sinun neuvojasi aivoihin syötetyistä harhoista en tarvitse ja toivon että muutkaan eivät moiseen hölynpölyyn sotkeudu.
Suhtaudun tapahtumiin kylmällä tosiasioiden hyväksymisellä ja realiteetilla, muistaen että kaikki mitä käy muille voi tapahtua myös itselleni.
Ilman että aivoihini pitäisi keksiä positiivisuutta ja iloa väkipakolla, näen maailman aitona, myös ilot ja surut, ja käsittelen niitä tavallani päätellen, pohtien ja käännellen. Teen ja koen asioita joissa näen positiivisuutta ilman, että näkisin kaikessa positiivisuutta.
"Tutustuisit tähän päivään ja ihmisiin, ja miten oikeassa elämässä ihmiset toimivat, apua haetaan kun sitä tarvitaan, ei etukäteen!"
Sinun alkaa olla aika hakea sitä apua...
"mielestäni olet edelleen se sama tiedoton ihmisrääpäle, joka mielenhallintatekniikan avulla väistää totuutta joka on sinulle liian vaikeaa kohdata."
Mielenhallinta ei muuta tai peitä tosiasioita, sillä voi ainoastaan vaikuttaa siihen, kuinka asioihin suhtaudutaan. Asiat pysyvät silti samanlaisina.
"Ongelmien peittely ja positiivisen harhakuvan luominen tekevät ihmissuhteista löyhiä ja pinnallisia ja helposti hylättäviä ja tekee sinusta sen yksinäisen ihmisen jota olet tälläkin hetkellä."
Tosiaan, unohdin, että hyvä perusta ihmissuhteille on kurjuutensa loppumaton valittaminen. Kaikkihan haluavat kuunneella päivästä toiseen, kuinka huonosti asiat ovat. Varmasti parisuhteessakin hyvä, toinen osapuoli ruikuttaa koko valveillaoloaikansa ja toinen kuuntelee vieressä. Kuulostaa todella terveeltä.
Tosiaan hyvä apu yksinäisyyteen on ajatella negatiivisesti. Ihmiset vieroksuvat iloisia ihmisiä, kunnon ruikutusryöppy, niin johan muuttuu puoleensavetäväksi.
"Lähdit sitten purkamaan ja voivottelemaan tilannettasi muitten kanssa"
En muistaakseni ole moista tehnyt. Kuuletko/näetkö nykyisin jo harhoja? =D Nyt ei tosiaan enää mielenhallintatekniikat auta, kuuntele tarkasti, huomaat, että pöpilän vellikellot kilkattaa.
Puntaroi mielessäsi ilman mielenhallintatekniikoita, että oletko sekaisin kuin seinäkello vai hullu kuin pullosta tullut.
"Näen maailman aitona, myös ilot ja surut, ja käsittelen niitä tavallani päätellen, pohtien ja käännellen."
Ja näet, että kokonaisuutena arvostellen maailma on ihan paska paikka? Onko se täysin korruptoimaton "fakta"? Ainoa oikea Totuus, jota mielenhallintatekniikat eivät ole vääristlleet?
"Teen ja koen asioita joissa näen positiivisuutta ilman, että näkisin kaikessa positiivisuutta."
Ja minä teen asioita näkemättä kaikessa negatiivisuutta. Minun ei tarvitse kaivaa joka asiasta ikäviä puolia ja käännellä niitä päässäni.
Jösses sentään, kiukkuilusi on todella patologista. En ole moista tyytymättömyyttä ja katkeruutta nähnyt aikoihin. Ja ilman mitään syytä (paitsi törkeä, loukkaava positiiviseen ajatteluun kannustaminen) Ihan kuin kielipolitiikka-palstalla.
Oho!, olipas se mielenhallintatekniikka sulla heikossa hantissa, vain vähän vastaväitteitä, arvostelua ja epäilyä, ja jo vedit hernettä sisääsi ja menit henkilökohtaisuuksiin.. Nyt tajuat (tai ainakin pitäisi tajuta), ettei sun "mielenruuvailu" auta edes helpoissa tai yksinkertaisissa asioissa. Hyvin yritit kusettaa koko lukijakuntaa =D
et tässä tavallisten ihmisten todellisuudessa ole ollut enää pitkiin aikoihin
En vetänyt hernettä nenääni, itse asiassa ensimmäinen reaktioni oli nauru. Sitten päätin vain piruilla takaisin.
Ai minäkö se tässä menin henkilökohtaisuuksiin? Heh heh. Kääntelepä asioita päässäsi hiukan lisää ja lue omat viestisi uudelleen.
Vai ajattelitko kenties, että mielenhallintatekniikoita opetellut henkilö on joku sellainen, jonka periaattena on "käännä aina toinen poski" ja hän vain hymyilee vaikka sylkisit naamalle ja heittäisit tiiliskiven tämän auton tuulilasiin?
Mutta sinun tekstisi sai jo hiukan pirteämpiä sävyjä. Se on ainakin kiva. Erikoista, että piristyit siitä, kun sinulle piruiltiin. Kenties se tukahdutti turhautuneisuutesi ja laukaisi mielessäsi jonkun puolustusreaktion ja sillä kurin mielialasi kohentui. Varo ettei mene liiallisuuksiin, muuten puhutaan jo maniasta. Ja vuoron perään maaninen ja masentunut on maanis-depressiivinen, sekin vaiva iskee ihmisiin salakavalasti.
Edelliseen viestiini ei ole mitään lisättävää, eikä poisjätettävää.
"kulttuuri" kumartaa ja kiittää kaikkia lukijoita.
Hyvää ja todellista kevään odotusta kaikille!
se nyt vaan johtuu siitä, että iloisilla ihmisillä on oikea elämä,
ja luuserit notkuu netissä rutisemassa.
Kyllähän meitä rentojakin kundeja on, jotka osaa tanssiakin ja pitää hauskaa. Tosin me ei viihdytä niinkään palstoilla, vaan yöelämässä ja harrastetaan keskenämme. Toivoisin joskus löytäväni enemmän kaltaisiani kundimaisia kundeja, jotka osaa myös tanssia. Puppelit osaa usein pitää hauskaa, mutta osaako kundit? Rentous kunniaan :)
että kyseessä on SUOMALAINEN!!
Ihminen joka käyttää itsestään nimeä "puppana" ei voi olla aivan raiteillaan. Minulle tulee mieleen vaaleanpunaiset sukkahousut, ripsiväri ja sössöttävä puhe.
Kuten seriffi on sanonut tätä palstaa lukevat myös heterot eli voisimmeko antaa itsestämme normaalin kuvan. Vaikka pidämme miehistä, niin se ei anna syytä käyttäytyä kuin aivoton kana.
Vai ei nimimerkki miellytä? Henkilö ei saa mielestäsi pukeutua, puhua, hoitaa ulkonäköään tai edes käyttää netissä ei-mitään-tarkoittavaa tuulesta temmattua nimimerkkiä? Kutsun pientä koiraani joskus puppanaksi.
Mitä jos koittaisimme antaa suvaitsevan kuvan itsestämme? Emmekä sitä masentunutta ranteidenviiltelijää, joku voi pian luulla, että homous on vain vaikean masennuksen sivuoire.
Vai että normaalin kuvan. Minulle tulee mieleen "kanahomoja" vastustavasta henkilöstä oikea kanahomo, joka haluaa 2 metrisen 150-kiloisen trasseliapinan sänkykumppanikseen poraamaan itsensä numeroa isommaksi. Ihannekumppanin nimimerkki netissä pitää olla vähintäänkin "Rankaisija MacIsoJorma".
Koitetaan edes me "saateenkaarilapset" olla hiukan suvaitsevaisempia kanssaihmisten suhteen.
Jos minulla olisi koira sen nimi olisi Rekku tai jotain muuta miehekästä eikä varmasti mikään puppana. Onko sillä koiralla vaaleanpunainen rusettikin?
Haluan normaaleita heteron oloisia sänkykumppaneita enkä mitään jorma-monstereita tai sitten puppanoita.
Ja en todellakaan ole mikään sateenkaarilapsi. Minua ei mihinkään seta-sekoiluun vedetä mukaan!
Vai pitää lemmikilläkin olla miehekäs nimi.. oli koiras tai naaras. Heh heh.
Noh, minä luultavasti olen niitä viimeisiä, joita edes epäiltäisiin homoksi pukautumisen tai käytöksen perusteella. Pukeudun lähinnä nahkatakkiin ja farkkuihin. Iloisuus ja huumorintaju ei ole hinttimäistä.
"Ja en todellakaan ole mikään sateenkaarilapsi. Minua ei mihinkään seta-sekoiluun vedetä mukaan!"
Jopas nyt on puheet. Vanhat rasistit kuulapäät uusnatsitkin puhuvat hiukan maltillisemmin. Sinä pikku kullannuppu nöpönenä tuntisit itsesi teinitytöksi sen jälkeen, kun olisit ollut minun käsittelyssäni yhden yön kiihkeän yön =D
PS. Minä voisin kantaa jopa sen 150-kiloisen trasseliapinan 12. kerrokseen portaita pitkin ja vielä juoksuaskelin. Ei tässä ihan femiinisiä tikku-ukkoja olla. Rautaa on pumpattu aika nuoresta asti, isä otti jo 6-vuotiaana mukaan punttisalireissuille. Paino on minullakin yli 90 ja rasvaprosentti 9. (Pituus 185 cm)
Joo mäkin oon 115kg ja 199cm pitkä, rasvis on 6.5 biitsikaudella. Nämä pikkuihmiset ei paljon hetkauta puheillaan. Isot äijät vie tyttöjä yhdellä kädellä.
Ei oo sydänsuruja... en ole kireä, enkä valita mistään... ylä- ja alamäet on elämään kuuluvia... mitäs sitä mennyttä suremaan tai vielä enemmän nykyistä tai tulevaa aikaa... Eihän ne siitä mihkää muutu jos asenne on itsellä jo päi helvettiä... =)