Näkyykö Järjestelmädigikameroissa kuten canon 350D, diginäytöllä kuvattava alue kuten normaali digikameroissa? Vai pitääkö kokoajan tihruttaa etsimen kautta?
Canon eos350d näyttö?
Mikko28
152076
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on järjestelmäkamera, jossa ei normaalisti näy livekuva.Olympus 330 on huono poikkeus, jossa live näkyy.
Digipokkarit ovat semmoisia kummajaisia jossa livekuva näkyy haitallisesti eikä niissä ole useinkaan välttämätöntä optista etsintä.
arvolatautunut kannanotto:):) asia kuitenkin tuli selväksi. Ja selväksi tuli myös mitä vastaaja etsimistä ajattelee.
Onko sulla muuta elämää kuin netti?
Mutta onhan nettikin elämää:)
Minusta on huvittavaa, että joku julistaa mielipidettään lopullisena totuutena, mutta kuten jo totesin alkuperäinen kysyjä sai siinä ohessa vastauksen joten hyvä näin. Ei minusta kannata välittää, kunhan pyörin täällä kommentoimassa milloin mitäkin eikä nämä minunkaan kommentit mielipiteitä kummempia ole enkä koita mitään totuutena kenellekään tyrkyttää.
mutta kuitenkin omia mielipiteitä tulee heiteltyä...
ja asiassa pysyen eikä mitään perätöntä ainakaan tahallaan ole tarkoitus kirjoittaa.
Asia nyt vain on niin, että en pidä minkäänmoisista sähköetsimistä enkä livenäytöistä. Minkäs sille voi...
jatketaan.
Tsorgen tuo mun vouhkaaminen. Joskus väsyneenä tulee itsekin provoiltua:)
muttei oteta liian vakavasti.
Siispä päädyttiin siihen lopputulokseen, että 350:llä on pakko tihrustaa siitä pienestä etsimestä;)
Asia on kuitenkin niin, että digikameroinen näytöt on todellisia "sontaluukkuja" ja ihmettelen miten kansa on niin "hullua", että juoksee sen hömpötyksen perässä.
Digikamerat on useimmissa tapauksissa tärvännyt jopa optisen etsimen.
Paneli on oikea idiootin keksintö silloin kun se on kameran ainut etsin. Lisäetsimenä se kyllä on paikallaan, jos se on kääntyvä, muuten on hyödytön.
-Paneli ei näy kirkkaassa taustavalaistuksessa.
-Se on pidettävä noin 30 cm nenästä.
-Siinä on vaikea hahmottaa syvyysterävyyttä.
-Pikselimäärä ei riitä tarkkaan kuvaan.
-Koko on liian pieni yksityiskohtien tarkasteluun kuvatessa.
-Se antaa pahimman mahdollisen kuvausotteen ja sitten valitetaan kun yksikään ilman salamaa otettu kuva ei ole terävä.
-Kameran suuntaaminen kohteeseen on luonnotonta ja vaikeaa. Heilunta ja vertikaaliakselipyörintä.
-Liikkuvan kohteen seuraaminen liki mahdotonta.
-Kuva näyttää luonnottomalta.
-heikkokätiseltä loppuu voimat käpäliä suorina pidettäessä ja tuti, tuti..
-Etu hämärässä ja jos paneli on kääntyvä niin maanrajasta tai korkeiden esteiden yli kuvatessa.
Optinen etsin huono hämärässä, mutta samalla antaa viitteen todellisista olosuhteista ja kuvan laatumahdollisuuksista ilman apuvalaisua.
Optinen etsin antaa aina kolmen pisteen tuen kahta kättä käytettäessä ja lisää onnistumismahdollisuuksia.
Kun kameran nostaa silmälle osuu kohde aina kuva-alalle automaattisesti pitkälläkin polttovälillä. Panelilla joutuu usein "peilaamaan".
Terveisin: Molempia käyttänyt.
Tuohan tarkoittaa vain, että sinä et käytä/halua käyttää mainitulla etsinratkaisulla varustettua kameraa. Mitä se haittaa, jos joku muu sellaista haluaa. Joku saattaa jopa tarvita sellaista tai kokea muuten hyödylliseksi. Minusta on vain rikkaus, että markkinoilla on monenlaisia erilaisia teknisiä ratkaisuja tarjolla.
En minä itsekään erityisesti evf/lcd etsimiä arvosta enkä missään tapauksessa olisi valmis tekemään kopromissia kuvanlaadun suhteen sen etsimen kanssa. En kuitenkaan halua dissata sellaisia valokuvaajia, jotka moisia haluaa käyttää. Enkä esimerkiksi halua vaatia, että canonin pitäisi vetää 20Da malli markkinoilta siksi etten pidä sen etsinratkaisusta.
Eihän kansa oikeasti juokse minkään hömpötyksen perässä vaan ostaa kuvaustarpeisiinsa sellaisía kameroita mitä kaupoissa myydään.
Jos on kätevää digipokkaria ostamassa, kannattaa valita sellainen, jossa on kääntyvä näyttö. Sellaisella eivät juuri mitkään esittämäsi "panelin" huonot puolet pidä paikkaansa.
Itse kuvaan ns. "tärkeämmät kuvaukset" SLR-kameralla, mutta kakkoskamerana kaikenlaisessa matka- ja työkuvauksessa on aiemmin ollut filmipokkareita ja nyt pari vuotta Canon A80.
Vaikka sen näyttö on suhteellisen pieni, niin se on todella kätevä kuvan sommittelussa erityisesti vaikeissa kuvauskulmissa.
Kääntyvä näyttö mahdollistaa hyvin vakaan kuvausasennon, jossa kameraa pidetään videokamera- tai kuiluetsintyyppisesti vartaloa tai jotain esinettä vasten ja katsellaan etsintä ylhäältä päin.
Optista etsintä ei juurikaan tule käytettyä, sillä sen rajaus on liian tiivis ja pokkarikuvaukseen sopii paremmin "panelin" avulla kuvaaminen.
Kirkkaassa valaistuksessa näyttö on huono, jos aurinko paistaa suoraan siihen, mutta silloin voi tilapäisesti tähtäillä optisen etsimen kautta.
Minullakin on myös pokkari turistikamerana.
Canon A95 ja olen sitä mieltä, että se olisi täysi susi ilman kääntyvää panelia ja optista luukkua.
Se "ynkli" optinen etsin on kymmenen kertaa nopeampi ja tarkempi kuin paneli käytössä ja ehdin ottamaan sillä kuvan ennen kuin kohde sitä tajuaa.
Panelilla hommaan menee 5-10 sekuntia ja hajanaisessa kohteessa on rajaus aina väärin.
Osa kohteesta on usein leikkautunut pois.
Väärin se on optisellakin etsimellä, koska se ei näytä kuin 75% ja siinä on vielä parallaksi, mutta mitään ei tärähdä kuvan ulkopuolelle, eikä huonon kontrastin tähden jää näkemättä ennen kuvan ottoa.
Kirkkaassa valossa avomaastossa ei näyttöä näe ollenkaan, muuten auttaa kääntäminen.
Näyttö on myös niin pieni, että kuva näyttää aina terävältä, mutta lopullisessa kuvassa on tarkennus metsässä.
Tuon kameran tarkennuskaan ei toimi, muuta kuin elefantinkokoisiin kohteisiin.
Käytän vain keskimmäistä tarkennuspistettä, sillä kaikkien käyttö johtaa 100%:n virhetarkennukseen.
Ihmettelen vain sitä yksinkertaista asiaa, että miksi kansa aina valitsee huonoimman vaihtoehdon ja vaatii juuri sitä.
Nyt tämä keskustelu rönsyilee ihan väärään suuntaan ja väärällä palstalla, mutta vielä yksi kommentti.
Tavalliset satunnaiset kuvaajat haluavat nykyisin yksinkertaisen, helposti mukana kuljetettavan, riittävän hyvää jälkeä tuottavan digikameran eli käytännössä ns. pokkarin. Järjestelmäkameroita useimmat eivät edes harkitse niiden korkeamman hinnan, hankalamman koon yms. takia.
Ihmiset kuvasivat filmiaikanakin yksinkertaisilla halvoilla laitteilla ilman mitään varsinaista osaamista, saivat joskus hyviä, mutta useimmiten tuhruisia kuvia ja olivat onnellisia, kun elämän tärkeistä tilanteista jäi jäljelle muutakin kuin pelkkiä muistikuvia.
Suhteellisen pienellä sijoituksella ja opettelun vaivalla olisi silloinkin onnistuttu saamaan teknisesti parempia kuvia, mutta ei ne tarkemmat kuvatkaan olisi välttämättä välittäneet kuvaustilanteiden tunnelmaa sen paremmin.
Kyllä mainituilla digipokkareilla pitää tavallisen kuvauksen onnistua mainiosti. Niiden panelinäytöt on tarkoitettu lähinnä kuvan rajaukseen ja mahdollisesti tarkennuskohdan valitsemiseen sekä menuvalikkojen selaamiseen. Ei niistä yleensä kuvan terävyyttä voi kunnolla arvioida, mutta ei voi näiden pokkarikameroiden optisista etsimistäkään.
Pienikennoisilla kameroilla on yleensä niin laaja syväterävyys, etteivät kuvat oikeastaan voi olla epäteräviä - eivät ainakaan aina. Eri juttu tietysti on, jos syväterävyyttä on liikaa.
Esimerkiksi 12 mm polttovälillä (kinovastaavuus n. 48 mm) aukolla 6 tarkennusetäisyys 4 m antaa syväterävyyttä 2 metristä lähes äärettömään. Vastaavasti aukolla 6 ja polttovälillä 25 mm (kinovastaavuus n. 100 mm) 10 m etäisyyteen tarkennettu kuva on syväterävyyskriteereiden mukaisesti riittävän tarkka välillä n. 6-24 m.
Ihmettelen, jos näillä vehkeillä onnistuu koko ajan saamaan epätarkkoja kuvia. Kannattaa siinä tapauksessa lähettää kamera huoltoon tai/ja opetella kuvaamaan.
Jos kameraa ei tavallisessa kuvauksessa onnistu pitämään niin vakaasti, että kohteet pysyisivät rajauksen sisällä, on vika melko varmasti jossain muualla kuin kamerassa.
Jos kuvaustilanteet taas vaativat toisenlaista kameraa (nopeampaa, manuaalisesti säädettävää, kunnon optisella etsimellä varustettua tai jotain muuta), niin sellaista pitää sitten käyttää eikä moittia epäonnistumisistaan väärin valittua laitetta. Useat onnistuvat pokkareilla saamaan niin hyviä kuvia, ettei juuri kukaan erota niitä ns. paremmalla kameralla kuvatuista.
Suurta terävyysaluetta ei pokkarillakaan saa, muuta kuin lyhimmällä polttovälillä ja liki äärettömään kuvatessa.
Epätarkka kuva syntyy heti (vaikka ei tärähdä) kun kohde on ei ole äärettömässä eikä täytä tarkennuspistettä 101 prosenttisesti. Esim, kasvi.
Ei onnistu kohteen pitäminen kuva-alalla, koska pienet yksituiskohdat ei näy panelissa ja silloin ne rajaa helposti ulos.
Myös laukaisuheilahdus on hyvin yleinen suorilla käsillä kuvattaessa.
Laukaisinta on painettava kuin vapaapistoolissa, mutta asento ja herkkyys on paljon huonompi.
Se, miten hyvin panelista näkee riippuu ympäristön valaistuksesta. Jouduin tekemään pahviputken panelin ympärille aurinkoisia säitä varten, sillä muutoin pameli oli täysin musta.
Optinen etsin pelaa hyvin, mutta sillä ei saa tarkkoja rajauksia pienen peiton ja parallaksin vuoksi.
Siinä olisi kehittämisen varaa ja osattiin se homma aiemminkin.
Kokemukseni mukaan kiinteällä panelilla varustettu pokkari ilman optista etsintä on arvoton.
Katselin kerran eräässä eläintarhassa, kun eräs mies yritti kuvata ilvestä "pitkäzoomi pokkarilla".
Ilves pompotti panelin laidasta laitaan ukon tutisevissa käsissä. Näin sen hänen olkansa yli selvästi.
Kuvaa ei näyttänyt syntyvän, mutta hänen päähänsä ei pälkähtänyt okulaarin käyttö, vaikka se oli TTL-mallia. Panelilla piti tuhrustaa, vaikka etsimen käyttö olisi antanut paremman tuen kameralle.
Leveää kaidelankkua saattoi vielä käyttää lisätukena.
Sama itsepäisyystauti tuntui olevan kaikilla digikameran käyttäjillä järjestelmäkuvaajia lukuunottamatta.
Terävyysalueen teoriaa ja laskentaa sinun kannattaisi hieman opiskella, ettet väittäisi ihan puuta heinää. Pienikennoisilla ja suhteellisen pienivalovoimaisilla digikameroilla on itse asiassa ongelmana se, ettei terävyysaluetta voi säätää riittävän lyhyeksi (esimerkiksi muotokuvauksessa ei helposti onnistu häivyttämään taustaa).
Hyvässä valaistuksessa automaatti yleensä himmentää sen verran, että on melko mahdotonta saada epäteräviä kuvia muun kuin mahdollisen tärähdyksen vuoksi (=liian pitkä valotusaika).
Olen edelleen sitä mieltä, että vika on kuvaajassa, jos ei nykyaikaisilla digipokkareilla kuvaaminen onnistu.
Pokkariksi kannattaa valita kääntyvänäyttöinen kameramalli.
Jos taas kuvaustilanteet ovat vaativampia, ei pokkari edes ole oikea valinta, joten turha syyttää sitä kuvausten epäonnistumisesta.
Ei sen ilveskuvaajankaan epäonnistuminen todennäköisesti kamerasta johtunut vaan osaamattomuudesta. Mainitsemallasi vapaapistoolilla taitavat harrastajat ampuvat reilusti yli 500 pisteen tuloksia, mutta harjoittelematon kaveri tuskin osuu tauluunkaan muuta kuin vahingossa.