Terve,
Tarvisin vähän neuvoja miten voisin tehokkaammin (taloudellisemmin) käyttää sähköllä toteutettua varaavaa lattialämmitystä.
Talo on 3 vuotta vanha, paketista rakennettu, noin 160m2. Alakerrassa on siis sähköllä toteutettu varaava lattialämmitys huonekohtaisilla termostaateilla. Edellisen omistajan mukaan laatta on 20-25cm paksu. Yläkerrassa on patterit. Ilmanvaihtona koneellinen poisto.
Mitä vaihtoehtoja mulla olisi tehostaa lattialämmitysta? Tuntuu että tehostamisen varaa olisi. Nyt järjestelmä paahtaa laattaan lämpöä melko ”sokeasti”. Katselin netistä esim. HL- heatin keskusyksikköä, mutta hinta 5000€ ei tunnu järkevältä investoinnilta. Vaikka miten se tehostaisi lämmitystä niin itseään se ei koskaan maksa takaisin.
Kovilla pakkasillahan lattiaan varattu lämpö voi ”loppua”, joten olisiko järkevää asentaa erillinen kello sähkökeskukseen ohjaamaan lämmitystä. Näin voisi kovilla pakkasilla pistää lämmityksen alkamaan illalla yösähköä aikaisemmin esim kello 20. Lisäksi olisiko tietyissä olosuhteissa järkevämpää paahtaa lattiaan jatkuvasti pienellä teholla ”yöpaahtamisen” sijaan?
Viisaat kommentit kuten että ”mitä ostit tollaisen talon..” voi jättää lähettämättä. Tiesin mitä ostin ja jos mitään ei ole tehtävissä jätän järjestelmän nykyiselleen. Kaikki mikä on parannusta on ylimääräistä extraa.
Terveisin
Lattialämmittäjä
Tarvisin vähän neuvoja miten voisin tehokkaammin (taloudellisemmin) käyttää sähköllä toteutettua varaavaa lattialämmitystä.
Talo on 3 vuotta vanha, paketista rakennettu, noin 160m2. Alakerrassa on siis sähköllä toteutettu varaava lattialämmitys huonekohtaisilla termostaateilla. Edellisen omistajan mukaan laatta on 20-25cm paksu. Yläkerrassa on patterit. Ilmanvaihtona koneellinen poisto.
Mitä vaihtoehtoja mulla olisi tehostaa lattialämmitysta? Tuntuu että tehostamisen varaa olisi. Nyt järjestelmä paahtaa laattaan lämpöä melko ”sokeasti”. Katselin netistä esim. HL- heatin keskusyksikköä, mutta hinta 5000€ ei tunnu järkevältä investoinnilta. Vaikka miten se tehostaisi lämmitystä niin itseään se ei koskaan maksa takaisin.
Kovilla pakkasillahan lattiaan varattu lämpö voi ”loppua”, joten olisiko järkevää asentaa erillinen kello sähkökeskukseen ohjaamaan lämmitystä. Näin voisi kovilla pakkasilla pistää lämmityksen alkamaan illalla yösähköä aikaisemmin esim kello 20. Lisäksi olisiko tietyissä olosuhteissa järkevämpää paahtaa lattiaan jatkuvasti pienellä teholla ”yöpaahtamisen” sijaan?
Viisaat kommentit kuten että ”mitä ostit tollaisen talon..” voi jättää lähettämättä. Tiesin mitä ostin ja jos mitään ei ole tehtävissä jätän järjestelmän nykyiselleen. Kaikki mikä on parannusta on ylimääräistä extraa.
Terveisin
Lattialämmittäjä
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikä ohjaa sitä lämmitystä ?.
Huoneenlämpötilaanturi vai ulkoilmalämpöanturi.
Tuntus että jos systeemi olis sellainen että molemmat niin silloin systeemi toimisi optimaalisesti eli se huomios ulkoilman vaihtelutkin. kuten vesikeskuslämmityksessä.
Ei ehkä apua sulle tästä vaan kirjoittelimpahan vaan.
Täytyy myöntää että olen vähän liian vihreä vialä kun olen asunut vasta viikkoja talossa. Itse en usko että on mitään ulkoilmatermostaatteja. Toiminee varmaan systeemillä että jos ulkona kylmä niin sillon sisäänkin tulee kylmä jolloin huonekohtainen termostaatti kytkeytyy päälle!
Lattialämmittäjä
Lattialämmityksessä on "ongelmana" laatan terminen hitaus. Eli laatta ei lämpene, tai kylmene nopeasti. Ulkolämpötilan laskiessa, ei laatta ehdi lämmetä ja sitäkautta lämmittämään riittävän nopeasti. Ulkolämpötilan pudotessa on laatta liian kuuma.
Käytettäessä vain yösähköä, tulee lämpökäyrästä väkisinkin kuoppainen.
Käytetty pinnoitemateriaali vaikuttaa merkittävästi lämmönjohtavuutensa kautta. Puu johtaa huonohkosti lämpöä. Kaakeli-laatta jo selvästi paremmin.
Monesti kattoon, varsinkin ikkunoiden kohdalle laitetaan myös kattoon säteilyelementit. Nämä voivat tasata peruslämpöjärjestelmän hitauksia.
Vesikiertoinen lattialämmitys erillisellä varausyksiköllä on tässä mielessä tietysti ongelmattomin.
Sähköllä lämpiävässä varaavassa lattiassa on hyötyä siitä että pintamateriaali eristää jonkin verran, koska se tasaa lämpötilaa. Kaakeli lattia on epämiellyttävän kuuma aamulla ja kylmä illalla... Suorassa lämmityksessä taas olisi parempi että pinnoite ei eristä, jotta hitaus olisi pienempi.
Laatan vahvuus tuntuu jotenkin suurelta, 25cm. Näinkin vahvassa lattiassa lämpötila nousee ja laskee hyvin hitaasti ja vaikka lämpöä ohjattaisiin ulkotilan mukaan tai miten vain niin uskoisin että ongelma ei täysin poistu. Samansuuntaisia ongelmia on aina sähkölämmitteisessä lattiassa. Toisaalta ilmastointi toteutettuna pelkällä poistolla ilman lämmön talteenottoa on kovin epätaloudellinen vaihtoehto ja lisää lämmityskuluja talvisaikaan huomattavasti, sillä sisääntuleva korvausilma pitää jollakin lämmittää, eli tässätapauksessa sähköllä.
Tuo on juuri se ongelma, joka yösähköllä tulee eteen... vesikiertoisena vastaavaa ongelmaa ei olisi.
Laatan lämmittämistä voisi hallita järjestelmällä, joka haistelisi ulkolämpötilaa ja lämmittäisi sen mukaan laataa. Systeemin hinta vaan taitaa syödä kaiken säästön mitä on odotettavissa.
Useinmiten varaava osuus mitoitetaan hieman alakanttiin ja tarvittaessa otetaan lisälämpöä vaikka kattolämmityksestä.
Minusta ei ole järkevää aloittaa laatan lämmitystä ennen yösähkön alkamista vaan mielummin lämmittää sitten lisää jos lämpö loppuu.
Ota selvää Devin Devireg 550-termostaatin ominaisuuksista. Kyseinen termostaatti on varustettu muistilla ja kellolla ja se oppii huoneen käyttäytymisen. Se mittaa myös epäsuorasti ulkolämpötilan lämmön nostovaiheessa. Lämpötilan nousunopeus (dT/dt)nimittäin kertoo sen.
Termostaatin voi vaihtaa tavallisten tilalle, mutta jos on kyseessä osittain varaavan sähkölämmityksen yösähkökytkentä keskuksen päässä, on tuo yösähkön kytkin väännettävä pysyvästi jatkuvan lämmityksen asentoon.
Yösähköä hyödynnetään ohjelmoimalla aamuyön jonkin halvan tunnin ajaksi (esimerkiksi 05-06) pari astetta korkeampi lämpö kuin muulloin. Yhdistelmäkäytössä (lattia/huone) termostaatti havaitsee liian nopeasti laskevan huonelämpötilan - yleensä kovilla pakkasilla - ja kytkee myös päivällä lämmitystä päälle ajoittain.
Hanki ensin vaikka yksi eniten merkittävään lämmityspiiriin, niin voit opetella käytön. Kaikki eivät omaksu tuon laitteen mahdollisuuksia. Termostaatti on huonekohtainen eikä mikään keskusyksikkölaite. Tosin yksi maksaa aika paljon. Jotain 100 Euron luokkaa.
Kiitos tiedosta!
Jotain tällaista olinkin odottanut vastaukseksi. Täytyy paneutua asiaan. Tällainen sopisi juuri suuren olohuoneen termostaatiksi. Suurin osa muista tiloista alakerrassa on jatkuvasti päällä kuten wc, suihku jne..
Sähköliikkeestä kuin kysyin niin sanoivat että ei tollaisia ole...???
Kiitoksia
Lattialämmittäjä
Terve,
Eli käviskö tuo termostaatti Wirsbon Termostaatin tilalle?
Hae Googlella suomeksi Devireg 550. Hae myös Devi.
Sähköliikkeitä on moneen lähtöön. On myös sähköliikkeitä, jotka vähin äänin vaihtavat noita termostaatteja tavallisiksi. Kun ne tavalliset on halpoja ja helppoja. Asiakkaat sitten ihmettelevät jotta miksi lattiat paahtaa ja sähköä kuluu kummallisesti.
Termostaatti on periaatteessa tavallinen termostaatti ja sitä voi käyttää apureleen ohjaamiseen vallan mainiosti. Mutta käyttöjännite on 230V. Miten vahamoottorit ohjataan? Eikö noissa ole 24V sähköt käytössä? Pitäisi tehdä soveltaen, eli vahamoottorien luo pieniä releitä, joilla 230V erotetaan.
Vesilattialämmitykseen saa samantapaisen lämpötilaohjelman kuin sähkökaapeleilla. Voidaan siis korvata iso vesivaraaja käyttämällä lattioiden massaa tehokkaasti hyväksi. Pelkkä sähkökattila on tosi sippoinen paketti. Sopii vaikka keskuspölynimurin alle teknisessä tilassa.
Lämpöpumppukäytössä ei ole käytetty juurikaan vuorokautista tehon ohjausta. Sähkön hinta ja kulutus on kuitenkin lämpöpumpuillakin sitä luokkaa, että yöllä kannattaisi ajaa vähän isompaa lämpöä huoneisiin ja käyttää aikatariffia.
Nereukseen saa noita "vahatoimilaitteita" sekä 24 että 240 voltilla... lieneekö samoja kuin Wirsbolla? Monissa tavallisissa termostaateissa kärki on potentiaali vapaa, joten siihen voisi kytkeä pienemmänkin jännitteen.
että käyköhän tuo Devin termostaatti seinässä olevan Wirsbon termostaatin tilalle?
Niin niin ja juttu siirtyi siihen että onko toimilaite mahdollisesti 24V ja voisiko sitä kytkeä siihen termostaattiinn...
Ota hommaan sähkäri. Ja tarvittaessa tavalliset erotusreleet ovat sopivia, jos ei homma muuten onnistu.