Sä kysyit multa,
että olenko onneton?
Ja vastasin kyynel silmin,
olen aivan toivoton.
Viereeni istuit
ja syliisi minut painoit.
Silitit päätäni,
ja kuiskasit olevasi luonani,
ikuisesti…
Mutta ikuisuus loppui nopeaan,
en ehtinyt vaihtaa koruakaan hopeaan.
Sinuun ihastuin,
totaalisesti rakastuin.
Kunnes kuulla sain,
sanat surullisimmat kai.
Nyt yksin kuljen pimeässä,
onnen kiveäni vain etsimässä.
Sinä juokset lailla aro tuulen,
luokse tyttösi uuden.
En enää sinua saa rakastaa,
et enää huutoonikaan vastaa.
Toivottavasti et ole unohtanut,
kaikkea mitä olemme yhdessä kokenut.
Ystäviä olemme vielä kai,
vai olenko minä vaarana vain?
että olenko onneton?
Ja vastasin kyynel silmin,
olen aivan toivoton.
Viereeni istuit
ja syliisi minut painoit.
Silitit päätäni,
ja kuiskasit olevasi luonani,
ikuisesti…
Mutta ikuisuus loppui nopeaan,
en ehtinyt vaihtaa koruakaan hopeaan.
Sinuun ihastuin,
totaalisesti rakastuin.
Kunnes kuulla sain,
sanat surullisimmat kai.
Nyt yksin kuljen pimeässä,
onnen kiveäni vain etsimässä.
Sinä juokset lailla aro tuulen,
luokse tyttösi uuden.
En enää sinua saa rakastaa,
et enää huutoonikaan vastaa.
Toivottavasti et ole unohtanut,
kaikkea mitä olemme yhdessä kokenut.
Ystäviä olemme vielä kai,
vai olenko minä vaarana vain?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä runo. Osaat runoilla hyvin.
..mut jälleen kirjottaa tänne jotain... Kiitos..