Aikaisemmin palstalla käytiin keskustelu siitä, miksi maatalouden ympäristötuki ei toimi eli miksi vesistöt eivät puhdistu tuesta huolimatta. Syitä jatkuviin päästöihin löytyi useita, mutta ne on jaoteltavissa asenteellisiin tekijöihin ja viljelytekniikkaan:
1. Asenteet ja toimintatavat
a. Osa viljelijöistä kieltää päästöjen olemassaolon kokonaan. Jotkut pitävät päästöistä puhumista jopa jonkinlaisena salajuonena. Osa näistä haluaa vaientaa (kannalla c. olevat) kollegansa.
b. Osa ei näe päästöihin liittyvää ongelmaa todeksi, koska kaikkia säännöksiä ja niiden maintisemia edellytyksiä viljelytoimissa noudatetaan. Toimien todellisia ympäristövaikutuksia ei katsota olevan aiheitta seurata. Usein he eivät selvästikään halua arvioida omaa toimintaansa eivätkä tietää sen seurauksista. Joissakin kirjoituksissa paistaa avoin piittaamattomuus vesistöjen tilasta.
c. Osa viljelijöistä arivoi viljelytekniikoiden sekä suojakaistojen jne. merkitystä ja toteaa niissä olevan kehittämisen varaa.
Selvää on, että kategorioissa a. ja b. olevat noudattavat korkeintaan ulkoisia sääntöjä eivätkä piittaa ympäristövaikutuksita. Luokan c. viljelijät arvoivat vastuullisesti toimiaan ja arvattavasti tekevät enemmän kuin määräykset edellyttävät. He myös ovat valmiita keskusteluun asiasta.
2. Tekniikka
d. Suojakaistat eivät useinkaan toimi, sillä ne on sijoitettu epätarkoituksenmukaisesti tai ne saattavat olla joko liian uusia tai vanhoja. Suojakaistojen merkitys on myös toisinaan kokonaan kyseenalaistettu.
e. Tuki ja sen säännökset eivät ohjaa eikä arvioi suojakaistojen rakentamista ja toimintaa riittävästi.
f. Suuret pistekuormat, kuten karjanlanta, aiheuttavat melkoiset päästöt. Ilmeisesti myös enimmäissäännöksiä ylitetään.
g. Epäselväksi jää kaikkiaan se, onko pienehköillä tai ympäristotukientojen määräämillä eroilla maankäsittelytavassa mitään merkittävää vaikutusta maatalouden päästöihin. Osaltaan tämä kysymys voidaan asettaa koska, monet muut (kuten asenteelliset) tekjät kumoavat mahdollisen hyödyn.
Jos päästöjen vähenteämiseen halutaan pyrkiä, tarvitaan sekä tukiehtojen tarkentamista että tukien sitomista lopputuloksiin eli vesistöihin pääseviin ravinteisiin.
Tällöin myös asenteellisella puolella motivoitumattomat joutuisivat nykyistä runsaammin käyttämään ammattitaitoaan ja harkintaansa toimissaan estääkseen päästöt.
Mitä muita toimia tarvitaan?
1. Asenteet ja toimintatavat
a. Osa viljelijöistä kieltää päästöjen olemassaolon kokonaan. Jotkut pitävät päästöistä puhumista jopa jonkinlaisena salajuonena. Osa näistä haluaa vaientaa (kannalla c. olevat) kollegansa.
b. Osa ei näe päästöihin liittyvää ongelmaa todeksi, koska kaikkia säännöksiä ja niiden maintisemia edellytyksiä viljelytoimissa noudatetaan. Toimien todellisia ympäristövaikutuksia ei katsota olevan aiheitta seurata. Usein he eivät selvästikään halua arvioida omaa toimintaansa eivätkä tietää sen seurauksista. Joissakin kirjoituksissa paistaa avoin piittaamattomuus vesistöjen tilasta.
c. Osa viljelijöistä arivoi viljelytekniikoiden sekä suojakaistojen jne. merkitystä ja toteaa niissä olevan kehittämisen varaa.
Selvää on, että kategorioissa a. ja b. olevat noudattavat korkeintaan ulkoisia sääntöjä eivätkä piittaa ympäristövaikutuksita. Luokan c. viljelijät arvoivat vastuullisesti toimiaan ja arvattavasti tekevät enemmän kuin määräykset edellyttävät. He myös ovat valmiita keskusteluun asiasta.
2. Tekniikka
d. Suojakaistat eivät useinkaan toimi, sillä ne on sijoitettu epätarkoituksenmukaisesti tai ne saattavat olla joko liian uusia tai vanhoja. Suojakaistojen merkitys on myös toisinaan kokonaan kyseenalaistettu.
e. Tuki ja sen säännökset eivät ohjaa eikä arvioi suojakaistojen rakentamista ja toimintaa riittävästi.
f. Suuret pistekuormat, kuten karjanlanta, aiheuttavat melkoiset päästöt. Ilmeisesti myös enimmäissäännöksiä ylitetään.
g. Epäselväksi jää kaikkiaan se, onko pienehköillä tai ympäristotukientojen määräämillä eroilla maankäsittelytavassa mitään merkittävää vaikutusta maatalouden päästöihin. Osaltaan tämä kysymys voidaan asettaa koska, monet muut (kuten asenteelliset) tekjät kumoavat mahdollisen hyödyn.
Jos päästöjen vähenteämiseen halutaan pyrkiä, tarvitaan sekä tukiehtojen tarkentamista että tukien sitomista lopputuloksiin eli vesistöihin pääseviin ravinteisiin.
Tällöin myös asenteellisella puolella motivoitumattomat joutuisivat nykyistä runsaammin käyttämään ammattitaitoaan ja harkintaansa toimissaan estääkseen päästöt.
Mitä muita toimia tarvitaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Koko juttusi on turhanpäiväistä höpinää, jatkuvaa jankutusta selvästä asiasta joka ei johda mihinkään.
Jokainen tietää ongelmat ja niiden seuraukset mutta syyt kaadetaan toisten niskoille, koska itse ei missään tapauksessa aiheuta mitään ongelmia.
Ympäristötuen myötä on luotu pelisääntöjä ongelmien vähentämiseksi, ei kokonaan poistamiseksi ja tuloksia on saatu aikaan.
Koskaaan päästöt ei lopu mutta niiden vähentämiseksi jokainen on valmis tekemään kohtuudella töitä, samalla kuitenkaan olla valmis hyväksymään mahdottomia vaatimuksia.
Te hurskastelijat olette itse sitä mieltä ettei teidän jätteenne aiheuta ympäristöongelmia, luulo on kuitenkin väärä.
Yksinomaan taajamien jätteet kerätään ensin yhteen varastoon ja siirretään toiseen paikkaan, siis luontoon jossa ne sadevesien mukana valuu vesistöihin.
Sama on teidän mökkiasutuksen kanssa, sinne luontoon vaan surutta, ei taida omantunnon tuskat paljon painaa.
Nuo ravinteet ovat sellaisia, olivat sitten eläinten tai ihmisten tuottamia, niin eivät häviä hokkus pokkus tempuilla vaikka teillä on omistanne sellainen kuva.
Annan neuvoksi teille hurskastelijoille, että menkää itseenne jos teillä on minkäänlaista omaatuntoa mutta tuskin sitä tyhmiltä voi edes odottaa.
Olisi tehokkain ja mahdollisesti ainoa tapa saada suomen aiheuttamaan ravinnekuormitukseen riittävän suuri parannus. Tämä tietysti hieman heikentäisi asumismukavutta joten unohdetaan se....
Toimit hyvänä huonona esimerkkinä a-ryhmän edustajista. Tällä kertaa a-ryhmä ei kuitenkaan ole se paras ryhmä.
Itse kuulut siihen parhaaseen A-ryhmään, eli A-IV.
Mutta siitäkin tulee kusta ja paskaa, muista se.
Vanhaan aikaan typenkierto oli suljettuna tilalla, ja vesistöt olivat puhtaita. Tällöin oli biodynaaminen tuotanto, ja myös maa-aines oli paljon monimuotoisempaa kuin nykyisessä tehotuotannossa.
Toinen vesistöjen rehevöittäjä on fosfori, ja mykorritsasienet tarvitsevat fosforia toimiakseen. Vanhaan aikaan oli ns. kumppanuuskasvit mykorritsasienille sekä viljoilla että erikoiskasveilla, ja neljän-kuuden vuoden viljelykierrolla tuotettiin hyviä tuloksia. Kannattaisi palata vanhaan maatalouteen.
tai ymp.tukiehtojen määräämillä eroilla maankäsittelytavassa mitään merkittävää vaikutusta maatalouden päästöihin?
Siinäpä se,viljelijöiden pitäisi noudattaa tiettyjä säädöksiä,joiden vaikutuksista ympäristöihmisetkin ovat eri mieltä.Mitä järkeä on laatia esim säädöksiä kasvipeitteisyyteen,jos esim syysvehnää pitää kylvää kahdella eri menetelmällä.Korkeintaan puolet voi viljellä ei-kyntämättä viljelyllä ja toinen puoli sitten toisella menetelmällä.Taas ostettava uudet koneet,jotka soveltuvat siten ,että lainsäätämä väh 10cm muokkaussyvyys syntyy.
Vähän sama jos kaupunkilaisen pitäisi ajaa kesämökille jonosta riippuen milloin dieselillä milloin bensavehkeellä ,milloin taas alle 1200 kuutioisella ja milloin taas yli 1800 kuutioisella.Mahtaisi tulla mökkireissut yhtä kalliiksi kuin maatalouden jatkuvat pakolliset konevaihdokset.
Helsingin yliopiston ympäristötiedettä opettava ja tutkiva professori sanoi eräällä luennollaan (aiheena maatalouden hajakuormitus) ettei varsinaista faktaa hajakuormituksen määrästä, lähteestä, ehkäisykeinoista tai ehkäisykeinojen vaikutusnopeudesta ole kunnolla edes olemassa.(mielestäni ympäristötieteen professori tietää nämä asiat paremmin kuin kukaan tällä palstalla) Maataloudelle on annettu kuitenkin velvotteita joita mielestäni tulisi noudattaa siinä toivossa että ne ovat oikeansuuntaisia. Kuitenkin uusien rajoitusten käyttöönotossa pitää olla erityisen hyvät perusteet, ettei käy niin että rajoitukset vievät kannattavuuden koko tuotannolta ja mikä pahinta ilman että saavutetaan mitään parannusta ympäristön kannalta... Eivätköhän maanviljelijätkin halua puhdasta luontoa.
Teollisuus saastuta enemmän pohjan merta kuin Maatalous? tuleeko Maataloudesta kasvihuone päästöjä?ei! miksi ihmeess Maan omistajien metsää pakko lunastetaan? vastaus: kaikki tämä Maataalouden mollaaminen on demarien propakandaa ja sitä että he yrittävät saada omia itselleen yhäenemmän kahisevaa Maan omistajien kustannuksella sekä palkkaamalla kaikenmailman tutkijoita esittämään valheellisia tutkimus tuloksia mutta kaikella heidän toiminnallaan on lyhyet jäljet eikäse johda mihinkään:)