Aina kuulee sitä, kun pienten kanssa se ja se on vaikeaa - no tietenkin siksi apua kyselläänkin. Mutta kaipaan kuulla vastapainoksi, että mikä teillä on mennyt helposti? Esim. olit kuvitellut vaikeammaksi tai monimutkaisemmaksi, mutta sujuikin helposti?
esim. meillä pytylle meno suoraan vaipoista sujui kuin tanssi, tyttö itse alkoi pyytää pytylle puolitoistavuotiaana, kun kai vaippaan tekeminen ei tuntunut kivalta ja siitä asti on sit tehnyt asiansa sinne. Ja perhepedistä omaan huoneeseen opettaminen samalla kun yösyötöt jätettiin pois vähän yli vuoden iässä meni ihmeen hienosti ilman unikouluja, ihan kuin olisi neiti ollut helpottunut omasta rauhasta.
Mikä teillä on sujunut helposti?
esim. meillä pytylle meno suoraan vaipoista sujui kuin tanssi, tyttö itse alkoi pyytää pytylle puolitoistavuotiaana, kun kai vaippaan tekeminen ei tuntunut kivalta ja siitä asti on sit tehnyt asiansa sinne. Ja perhepedistä omaan huoneeseen opettaminen samalla kun yösyötöt jätettiin pois vähän yli vuoden iässä meni ihmeen hienosti ilman unikouluja, ihan kuin olisi neiti ollut helpottunut omasta rauhasta.
Mikä teillä on sujunut helposti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mieleen tutista vieroitus,hoitoon meno,ärrän oppiminen muutama joista olin kuvitellut tulevan ongelmia...
kaikki paitsi kuivaksi opettelu ja omassa sängyssä nukkuminen. tuttipullon heitti pois saatuaan kerran vanhentunutta maitoa vahingossa.. tutti unohtui kyläreissulla. hampaatkin tulivat vain,yhtään yötä ei valvottu sen takia.
toisaalta isoäitikin sanoi että tyttö on ollut epänormaalin kiltti;) en kuulemma tiedä lapsenhoidosta mitään kun ei juuri edes kiukuttele.
Ihana kuulla, että joku pieni selviää hampaiden tulosta kivutta! Meillä se taas on ollut tuskan takana. Oma äitini tosiaan ei muista, että itelläni olisi ollut "hammaskipuja" ollenkaan.
On vaan tosi kiva kuulla helppoudestakin, kun kaikki ympärillä aina valittaa, että kun lapsista on niin vaivaa... :(
..mutta täytyy kyllä tosiaan sanoa että helpolla on päästy. tyttö nukkui vauvana läpi yön,heräsin 2 kertaa yössä syöttämään kun kuului kauhea nyrkin lutkutus..kertaakaan ei itkenyt nälkäänsä.
tosiaan nyt on uhmaikä siinä vaiheessa että sana ei riittää aikaansaamaan hurjan raivokohtauksen joka sitten menee itsestään ohi. vaipasta neuvotellaan päivittäin,osaa olla ilman mutta ei kiusallaan anna ottaa pois.. omassa sängyssä nukkuu harvoin mutta lienee oma syy..kun tykkään nukkua tytön vieressä,isä kun tapaa nukahtaa aina sohvalle!