Fordistithan ovat jo ihmislajina aivan eri kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Fordistin elämässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten perhosella konsanaan. Teiniescort-jormaescort-pappaescort.
Fordilla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö. Tuleva Fordipoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään perintöön. “Voortti" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Fordien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa, mutta pääseväthän maanpäällisen helvetin kokeneet aina taivaaseen.
Fordmiehen elämässä on kolme huipentumaa:
- amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen
- ajokortin saaminen
- oman Fordin saaminen
Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Ford-Teron Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen yrittämisessä.
Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elämänsä täyttymisen -eli saa Escortin-, alkaa armoton Teiniescortvaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy -tarroja saksalais-englantilais-mitälie-autojensa ruosteisiin takakontteihin.
Fordkuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Escorttiin ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot. Näkösuojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Escortissa se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Escorttiin oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.
Escortihmisen koko maailma on kovin erilainen. Mikään muun automerkin kuin Fordin, ei tiedetä kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken pään vaihtamisella. Fordteini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi" Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia.
Escortmaailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Fordit ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Escortkansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka ikisessä Fordissa on nippu erivärisiä ja hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää parkkipaikalta aina omansa. (kaikkihan ne ovat Teroja, tai ainakin näyttävät siltä)
Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään, vähiten autonvalinnassa. Vanhat Fordit muuttuvat vain uudempiin Fordeihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää. Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Escorteissaan.
Pappaescortit ovat niitä ruskeita tai sapen vihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan vaarantamassa. Escortpapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään. Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen.
Fordilla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö. Tuleva Fordipoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään perintöön. “Voortti" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Fordien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa, mutta pääseväthän maanpäällisen helvetin kokeneet aina taivaaseen.
Fordmiehen elämässä on kolme huipentumaa:
- amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen
- ajokortin saaminen
- oman Fordin saaminen
Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Ford-Teron Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen yrittämisessä.
Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elämänsä täyttymisen -eli saa Escortin-, alkaa armoton Teiniescortvaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy -tarroja saksalais-englantilais-mitälie-autojensa ruosteisiin takakontteihin.
Fordkuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Escorttiin ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot. Näkösuojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Escortissa se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Escorttiin oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.
Escortihmisen koko maailma on kovin erilainen. Mikään muun automerkin kuin Fordin, ei tiedetä kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken pään vaihtamisella. Fordteini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi" Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia.
Escortmaailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Fordit ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Escortkansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka ikisessä Fordissa on nippu erivärisiä ja hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää parkkipaikalta aina omansa. (kaikkihan ne ovat Teroja, tai ainakin näyttävät siltä)
Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään, vähiten autonvalinnassa. Vanhat Fordit muuttuvat vain uudempiin Fordeihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää. Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Escorteissaan.
Pappaescortit ovat niitä ruskeita tai sapen vihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan vaarantamassa. Escortpapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään. Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helvetin hyvä juttu!Joskin kopiokamaa hyvin olit osannut muuttaa siitä alkuperäistarinasta corollan escortiksi.Turhaa vaivaa saatoi viedä aika paljon aikaa.Olisit aikanas käyttäny aikaa sen amiksen läpiviemiseen niin ei tarttis täällä itkeä kun se jäi kaukaseks haaveeks.Ja mersuahan sä et oo nähny ku sieltä taksimersun takapenkiltä 6 kaljan kännissä sossun rahoilla ajellessa.Kynäniska!
Heh! Sopi voorttimiehiin aikas hyvin.Ne vois melkin perustaa oman uskonnon.
Unohtui mainita että ford-miehen yksi elämän merkkipaalu on tehdä myös rasvarin vala =)
sen olen suorittanut. sillä pääsee miesten kerhoon.
Mersukuskeilla alkaa kusi nousta päähän jo n. 3-vuotiaana, kun eka kerran päästään isin mersun takapenkille. Isi kun on KTM tai vähintään DTM. Takapenkillä istuessa alkaa pikku mersukuskin päässä liikkua ajatus omasta ökymesestä, jolla sitten voi ohitella muita "vähempiarvoisia" autoilijoita ja ajella liikennesäännöistä piittaamatta ja muista tielläliikkujista vähääkään välittämättä.
Mersukuskin ura alkaa kehittyä jo hiekkalaatikolla, kun isin ostama muovi-mersu on kaikista kovin neppausauto tai se kulkee kaikista koviten vaikka sit lentäen. Usein nämä mersukuskin versot ovat myös niitä jotka vievät pienemmiltä ja heikommilta niitten muoviautot. Ei ole vielä selvinnyt johtuuko tämä pelkästään mersukuskin öykkäröinnistä, vai salatusta halusta ajaa joskus muillakin autoilla kuin "väyrysellä" tai "tenavatähdellä"
Hiekkalaatikkoiän jälkeen (eli 16-18-vuotiaana) mersukuski menee peruskoulusta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Armeija jää useimmilla väliin, koska eihän niistä ole miesten kouluun. Sitäpaitsi eihän siellä ole mersujakaan, kuin vaan jotain venäläisvalmisteisia ja saabeja (mikä on suunnilleen sama asia). Valmistuttuaan koulusta 13:n vuoden ahkeran opiskelun jälkeen mersukuski perustaa perheen koulusta löytämänsä rottweilerin näköisen muijan kanssa. Mersukuskin vaimo on usein aivopesty jo hyvissä ajoin vihaamaan muita kuin mersuja ja mersukuskeja. Niinpä nämä tulevat mersukuskien rouvat ovat nuorina ja vähän vanhempinakin ylimielisiä ja koppavia, joten he eivät vilkaisekaan "tavisten" poikia tai heidän autojaan. Mersukuskin rouvaksi päästyään pieni osa muijista (n. 0,3%) ajaa ajokortin, ja tulevat vielä pahemmiksi kuin miehensä liikenteessä. Jäljelle jäävät 99,7% istuvat miehensä kyydissä, mutta kimittävät ja mäkättävät miehensä ajosta koko ajan.
Mersukuskien ajokki ei yleensä vaihdu vuosimallien 82-92 välillä, koska ne ovat kaikki samannäköisiä, joten miksipä vaihtaa samanlaiseen, kun vanhallakin pärjää. Ja onhan se niin perkeleen kalliskin! Onneksi löytyy taksikuskienkin hylkäämiä raatoja, mittarissa 400 000 km, mutta onhan se sentään mersu jossa tähti keulalla jos ei ole pöllitty kuplavolkkarin keulamerkiksi (johon se sopii paljon paremmin)
Keski-iän jälkeen mersukuskilla alkaa 2. vaippaikä ennenaikaisen vanhenemisen ja muutaman sydärin jälkeen. Sydärit johtuvat siitä että mesekuski on painanut töitä tauotta 20 vuotta. Pitäähän se saatanan kallis talo ja auto jollain maksaa, vaikka kaupungin virkamiehen palkka ei kummoinen olekaan. Lapsetkin aiheuttavat riesaa kun eivät kehtaa pyytää isin autoa lainaksi edes perjantaisin. Kavereilla kun on paljon paremmat Toyotat tai Fordit. Vanhuusiässä mersukuski ajaa vielä useimmiten itse, vaikka pää ei käännykään, eikä kuulosta ole tietoakaan. Tämähän ei tosin ole mitään uutta verrrattuna aikaisempaan liikennekäyttäytymiseen. Useimmat eivät myöskään tiedä mistä vivusta vilkku toimii tai että nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuus koskee myös heitä vaikka ovat ajaneet mersuillaan jo miljoona kilometriä (sen huomaa mustasta savusta mersun ohittaessa 102 km/h lämä tiskissä)
Hautaansa mesekuski menee ennen 70. ikävuotta. Autosta ei enää ole lapsille perintöä, se on hajonnut meseyteensä jo aikoja sitten. Onneksi perheessä on toinen vastaava, tosin perheenjäsenetkään eivät tiedä kummalla ajavat sillä, kuten sanottua, ne ovat samanlaisia kaikki.