Kyllä työnsaanti Suomessakin on jokaisesta itsestään kiinni. Tyttäreni valmistui syksyllä oik.kandiksi ja palkattin heti asianajotoimistoon vakinaiseen työhön. Hänen kaksi tyttökaveriaan valmistuivat suurin piirtein samoihin aikoihin. Toisesta tuli lääkäri ja toisesta fil.kand. Myös he saivat heti vakinaiset työpaikat.
Akateemisia työttömiä tiedän kyllä olevan, mutta mistä se sitten kiikastaa, jos työtä ei näinkin koulutetuille löydy ?
Akateemisia työttömiä tiedän kyllä olevan, mutta mistä se sitten kiikastaa, jos työtä ei näinkin koulutetuille löydy ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Asianajajilla on nykyisin oikein hyvin töitä. Samaten kaikilla lääkäreillä.
Mutta hyvähän tuo jos kandeillekin on töitä löytynyt. Nythän on ollut tiedotusvälineissä tohtorien vaikeasta työllisyys tilanteesta.
Fil.kandeilla ei niinkään koska se jo riippuu alasta.
Vaan kyseessähän oli selkeä provo.
perustaa "omaa" tai suhteita ei löydy töitä,on sitten kuinka korkeasti koulutettu tahansa,nuoret naiset kyllä helpommin pääsevät töihin,eri asia sitten kuinka viihtyvät miespomon pompoteltavana?
Juu, kyllä tässä maassa lääkäreille ja juristeille töitä löytyy...
Mutta mihin palkattaisiin historiaa opiskellut maisteri? Ei niin että minä, ei suinkaan... :)
Kyllähän töitä toki löytyy. Siivoojaa, kaupankassaa, rekkakuskia... Kaikille ei vain kaikki kelpaa.
kyllä moni korkeakoulututkinnon suorittanut saa työtä heti, koulutusta vastaavaa ja myös aivan kohtuullisesti palkattua. Hyvä onni niillä, jotka pääsevät pysyvään paikkaan, kasvavaan yritykseen. Huono onni niillä, joiden työpaikka katoaa, kun firma ei menesty, projekti loppuu ja uutta ei tule jne. Kerran turhaksi jäänyt saa leiman otsaan ja siitä alkaa työn etsiminen kaupan tilapäisenä kassana tai siivoojana.
Nuoret saavat paaaljon helpommin töitä kuin "vanhat"pierut.
Kun viisikymmentä huiskahtaa ohi niin työn saanti vaikeutuu huomattavasti.
Silloin etsitään kertoimia pärstästä lähtien kantapäähän saakka.
teki. Ei ole akaateeminen vaan näppärä ammattilainen (ei ole kampaaja) ja nyt työllistää itsensä ja alansa harjoittelijoita. Että näinkin mahdottomia tapauksia, täyttää 26 v. No, itse kyllä jeesailen, kun olen kirjanpitäjä ammatiltani, että olen hänelle selvitellyt byrokratian pylvässokkelot, mutta muutoin hän toimii omalla alallaan itsenäisenä. Ehkä suurin apu hänen tapauksessaan on vahva kiinnostus alaansa ja kehittämisen tahto. Lykkyä tykö kaikille muillekin nuorille yrittäjille!
Eli suku laittaa pajan alkuun ja työvoimana käytetään orjatyövoimaa!
Onnea menestyvälle yrittäjälle!
sikseen mulkkua porukkaa täällä kuikailee. Pirun kateellisia, ikuisia kitisijöitä, jos jollakin on rohkeutta, se haukutaan mielenvikaiseksi tai viimeistään lauma virkamiehiä nujertaa ennakkomaksuillaan pienenkin yritysajatuksen. Eipä ihme, että firmat vievät toiminnan Kiinaan, Viroon ynnämuualle. Tässä maassa pärjäävät suurtalousrikolliset, venäläisellä kieroudella ja leväperäisyydellä varustetut luonnevikaiset niljakkeet. Ja päiväkodit pärjäävät. Muijat vievät kakaransa toiseen päiväkotiin ja menevät hoitamaan toisten kakaroita toiseen paikkaan. Kiljusen herrasväelle unelmien paratiisi. Jokanen odottaa koulutustaan vastaavaa huippuvirkaa suuren byrokraattilauman jatkeeksi. Ja mahtuuhan tuonne Brysseliin keksimään mitä kummallisempia direktiivejä, tuhatsivuisia teoria nidoksia, joita ei kukaan lue. Tuottava työ vain katoaa maailman laidoille.
Meneekö hänen firmansa silloin nurin? ;D
Anteeks, en malttanut olla...
Niissä opintolainoissahan onkin maksamista:)
Nykyisin kotoa maksetaan avustuksia aikuisille ihmisille opintoihin. Ostetaan sijoitusasuntoja jossa nuoriso asustelee jne.
Suuri osa ei ota lainaa lainkaan vaan käy töissä jossain tuntilaisena myymässä hampurilaisia opiskelijan veroprosentilla opintorahojen jatkeeksi pienellä palkalla. Opinnot tosin venyvät...
Sinällään ymmärrettävää koska työpaikka ei välttämättä ole odottamassa kaikkia heti valmistumisen jälkeen.
tyttäreni valmistui lääkäriksi ihan suunnitelman mukaisesti vajaassa kuudessa vuodessa, ja asui kimppavuokralla. Yksinhuoltajana en paljoakaan pystynyt auttamaan, mitä ale-kenkiä ja -vaatteita välillä maksoin. Alkuvuosina otti muutaman vuoden opintolainoja, sitten sisukkaasti teki töitä opiskelun ohella ja valmistui hyvin arvosanoin. On ollut töitä ja sai tänä keväänä viran.
Äiteenä olin hengessä mukana ja pienenä tukena.
Edellinen kirjottaja.
Akateeminen työttömyys koskee hyvin paljon juuri oikeustieteiden kandidaatteja. Eli sellaisia, jotka eivät halua asianajotoimistoon. He ovat usein opiskeluaikanaan olleet työssä sellaisessa ja todenneet, ettei se ole heidän paikkansa.
Jokaiselle OTK:lle tulee eteen kysymys: Auskultoida vai ei? Se tulee varmaan eteen tyttärellesikin. Se merkitsee kokonaista vuotta nälkäpalkalla, mutta siitä saattaa (siis vain saattaa) olla suurta hyötyä myöhemmässä elämässä. Varatuomari on kuitenkin sellainen oppiarvo, joka avaaa monia portteja, joille pelkkä OTK ei aukene.
Monet sanovat, että auskultointi on hyvin kasvattava kokemus. Se, että joutuu, (pääsee) olemaan oikeuden puheenjohtajana on sellainen kokemus, joka ei ole jättämättä jälkiä ihmiseen. Siinä on todella tilanteessa, jossa kaikki opit ovat tarpeen. Silloin on omillaan tekemässä tärkeitä päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa monen ihmisen elämään.