Kosteusmittaukset - mitä kertovat?

luuletko jos asunnon myyjä on teettänyt kosteusmittaukset ym ja siitä dokumentit on, et ne eivät olisi päteviä työn tekijällähän siinä vastuu on.

tekijä alekirjoittaa kirjoitti:

luuletko jos asunnon myyjä on teettänyt kosteusmittaukset ym ja siitä dokumentit on, et ne eivät olisi päteviä työn tekijällähän siinä vastuu on.

syöt.

"Jos joku käy kerrankin suihkussa, mittari löytää kosteutta vielä useiden vuorokausien kuluttua."

Jos alla on toimiva vesieriste, niin noin kaksi päivää on ohjeistus kuivumiselle, jonka jälkeen mittaus voidaan melko luotettavasti tehdä! Siis puhun nyt pintakosteusmittauksesta. Porareikä menetelmällä ei ole väliä vaikka miten olisi súihkuteltu, koska mennään kuitenkin vesieristeiden alle.

niss kirjoitti:

"Jos joku käy kerrankin suihkussa, mittari löytää kosteutta vielä useiden vuorokausien kuluttua."

Jos alla on toimiva vesieriste, niin noin kaksi päivää on ohjeistus kuivumiselle, jonka jälkeen mittaus voidaan melko luotettavasti tehdä! Siis puhun nyt pintakosteusmittauksesta. Porareikä menetelmällä ei ole väliä vaikka miten olisi súihkuteltu, koska mennään kuitenkin vesieristeiden alle.

Lue lisää

Yhdellä suihkukerralla ei pahemmin kosteutta laatoituksen alle ehdi imeytymään, elleivät saumat aivan auki ole. Jos laatoituksen alusta on kuiva, voi käydä suihkussa ja mennä pintakosteustunnistimen kanssa konttaamaan löytämättä mitään jo muutaman tunnin päästä.

Ja jos laatoituksen alusta on kostea, kuten se usein on suihkun vaikutusalueella, se ei todellakaan kuiva parissa päivässä miksikään. Aatelkaa nyt vähän...

Koholla olevat pintakosteudet vesieristetyllä ja laatoitetulla lattialla eivät ole peruste remontille. Vaikka viime suihkukerrasta olisi jo pidempikin aika kuin 2 päivää. Jos pintakosteuksia löytyy, voi sitten miettiä, kannattaako ryhtyä porareikämittaukseen ja samalla vedeneristeen tärvelemiseen...

ppp kirjoitti:

Yhdellä suihkukerralla ei pahemmin kosteutta laatoituksen alle ehdi imeytymään, elleivät saumat aivan auki ole. Jos laatoituksen alusta on kuiva, voi käydä suihkussa ja mennä pintakosteustunnistimen kanssa konttaamaan löytämättä mitään jo muutaman tunnin päästä.

Ja jos laatoituksen alusta on kostea, kuten se usein on suihkun vaikutusalueella, se ei todellakaan kuiva parissa päivässä miksikään. Aatelkaa nyt vähän...

Koholla olevat pintakosteudet vesieristetyllä ja laatoitetulla lattialla eivät ole peruste remontille. Vaikka viime suihkukerrasta olisi jo pidempikin aika kuin 2 päivää. Jos pintakosteuksia löytyy, voi sitten miettiä, kannattaako ryhtyä porareikämittaukseen ja samalla vedeneristeen tärvelemiseen...

Lue lisää

2 päivää on ohjeistus suuressa kuntotutkimuksia tekevässä firmassa, lisäksi pintakosteusmittaus antaa hyvin usein osviittaa kylpyhuoneen tilasta. Kun laatoitus ollaan avattu korkeiden arvojen takia, melkein aina alla on kosteutta päässyt pintabetoniin. Ja laattojen saumat tosiaankin imevät vettä yllättävän paljon,vaikka silmämääräisesti laatan saumat näyttävät kuivilta parin tunnin suihkuttelun jälkeen niin
kyllä ne 2 päivää kuivuvat kokonaan.

niss kirjoitti:

2 päivää on ohjeistus suuressa kuntotutkimuksia tekevässä firmassa, lisäksi pintakosteusmittaus antaa hyvin usein osviittaa kylpyhuoneen tilasta. Kun laatoitus ollaan avattu korkeiden arvojen takia, melkein aina alla on kosteutta päässyt pintabetoniin. Ja laattojen saumat tosiaankin imevät vettä yllättävän paljon,vaikka silmämääräisesti laatan saumat näyttävät kuivilta parin tunnin suihkuttelun jälkeen niin
kyllä ne 2 päivää kuivuvat kokonaan.

Lue lisää

Tjoo en tiedä mistä se kaksi päivää on nykäisty, mutta aika yleinen ohjehan se on.
Missä ajassa kosteus poistuu laatan alta riippuu tietty paljon olosuhteista ja kosteuden määrästä. Ja määrä riippuu paljolti siitä, miten kovalla käytöllä kylppäri on. Ja laatan koosta. Asiaan saa perspektiiviä, jos menee pintamittarilla tutkimaan uutta käyttämätöntä kylppäriä, jonka laatoitustyöt on tehty vaikkapa kaksi viikkoa sitten. Kiinnityslaastissa oleva kosteus pääsee kuivamaan vain yhteen suuntaan saumojen kautta. Pari viikkoa laatoituksesta mittari on edelleen tapissa ihan varmasti. Enpä usko, että suihkuvesistä laatoituksen alle imeytynyt kosteus sen nopeampaa poistuu.
Jos otetaan viimeiset kymmenen tällä vuosituhannella rakennettua osakehuoneistoa, jossa olen pintamittarin kanssa käynyt heilumassa, niin vain kahdessa tai kolmessa niistä ei ollut kohonneita pintakosteuksia suihkun vaikutusalueella/lattiakaivon ympärillä lainkaan. Aika poissuljettu olisi ollut ajatus, että niihin muihin kämppiin olisi ryhdytty tekemään porareikämittauksia puhumattakaan laajemmasta laattojen poistosta. Ei tulisi täälläpäin kuuloonkaan.
Omasta mielestäni lähtökohta on se, että vedeneristyskerros on oikein tehty ja se on ehjä. Näin ollen pintakosteuksilla ei ole vedeneristetyssä, laattapintaisessa kylppärissä oikeastaan mitään merkitystä. -Eikä sitä mukaa pintakosteus"mittauksellakaan".

niss kirjoitti:

"Jos joku käy kerrankin suihkussa, mittari löytää kosteutta vielä useiden vuorokausien kuluttua."

Jos alla on toimiva vesieriste, niin noin kaksi päivää on ohjeistus kuivumiselle, jonka jälkeen mittaus voidaan melko luotettavasti tehdä! Siis puhun nyt pintakosteusmittauksesta. Porareikä menetelmällä ei ole väliä vaikka miten olisi súihkuteltu, koska mennään kuitenkin vesieristeiden alle.

Lue lisää

Hei meillä on 1965 rakennettu talo, kaikki on juuri nyt auki.
Rakenne on seuraava:

Alakerran katto on valettu.
Sitten laitettu villa ja putkisto.
Sitten valettu 2-3 cm laatta.
Sitten laitettu kattohuopa ja pikieristys.
!!!
Ja tämän päälle on valettu 12-15 cm lattia.
Tämän lattia päälle laatat, Pukkilat kuusikulmaiset.

KUN ja aina on laatoissa rakoja ja muutenkin imevät,
koko tuo 12-15 cm kerros imee itsensä kosteuden.
SE EI MITENKÄÄN KUIVU parissa päivässä, vaan imeytyy alempiin osiin ja tasaantuu.
Uusi kylpy lisää kosteutta.

Eli ei mitään pintakosteutta.

Kylpyhuone oli käyttämättä 3 kk,
silti oli vielä suhteellinen kosteus ammeen lähistöllä yli 90 %.

keskilattialla 80 %
ja pitkän lattian vc- istuimen luona "normaali 60 %”.

Ilmankosteus oli alle 40 %.

Nyt on viikko kuivateltu, on ilmankuivain, ilmankosteus 5-6 %, tosiaan,
koko lattialla 200 w neliö säteilylämmitys ja pieni puhallus,
ilman lämpö 40 astetta.

Tulos nähdään huomenna.

Niin tietysti ei ole alakertaan vuotanut mitään, koska on kaksinkertainen kattohuopa ja piki.

Mutta jokainen ymmärtää, (minäkin nyt kun tuli kohdalleni) että 0,1 mm raoista kyllä imeytyy vesi alla olevaan betoniin, jos on kaakelilattia, sitä rakoa on yli 100 metriä useissa kylpyhuoneissa.

Mutta samanlaisesta raosta ei vesi haihdu takaisin,
kun se imeytyy betoniin ja tasaantuu.
Samoin myös, haihtuminen tarvitsee yli 100 kertaa suuremman alueen jotta kuivuisi.

Eli tästä syystä meillä laitetaan muovimatto lattiaan.
Jos sen pitää ehjänä, ei ole kosteutta yhtään alla.

ppp kirjoitti:

Yhdellä suihkukerralla ei pahemmin kosteutta laatoituksen alle ehdi imeytymään, elleivät saumat aivan auki ole. Jos laatoituksen alusta on kuiva, voi käydä suihkussa ja mennä pintakosteustunnistimen kanssa konttaamaan löytämättä mitään jo muutaman tunnin päästä.

Ja jos laatoituksen alusta on kostea, kuten se usein on suihkun vaikutusalueella, se ei todellakaan kuiva parissa päivässä miksikään. Aatelkaa nyt vähän...

Koholla olevat pintakosteudet vesieristetyllä ja laatoitetulla lattialla eivät ole peruste remontille. Vaikka viime suihkukerrasta olisi jo pidempikin aika kuin 2 päivää. Jos pintakosteuksia löytyy, voi sitten miettiä, kannattaako ryhtyä porareikämittaukseen ja samalla vedeneristeen tärvelemiseen...

Lue lisää

Mitähän tietoa sinulla on.

"Yhdellä suihkukerralla ei pahemmin kosteutta laatoituksen alle ehdi imeytymään",

NIIN MINÄKIN LUULIN,
mutta aina on pieniä rakosia ja alalaatta imee kuin imupaperi.

Ensimmäinen litra kun suihkusta tulee, imeytyy täysin laatoitukseen,
jos laatoitus on alkujaan kuivaa.
Mutta jos laatoitus on jo kosteaa, imeytyminen on hitaampaa.

Tämä kosteus ei ole aina "ns. kosteusvaurio", pitäähän betoni vedestä,
betoni vahvistuu kosteudessa ja vedessä ainakin ensimmäiset 100 vuotta.
Eikä betoni koskaan pilaannu,
vaan sen lähellä oleva likainen vesi alkaa kasvattamaan sienistöjä.


Mutta jos se vesi on suljetussa tilassa,
eikä pääse haihtumaan samaan tahtiin kuin vallitseva ilmankosteus,
syntyy se kosteusvaurio.

On se sitten betoni, tai kangas, se ei saa olla viikkoakaan kosteampi kuin vallitseva kosteus.
Mutta molempia voi vaikka säilyttää vesisaavissa, kumpikaan ei kärsi, ei koskaan.
Mutta laitapa muovipussiin, mitä jo viikossa tapahtuu, kokeile.

niss kirjoitti:

"Jos joku käy kerrankin suihkussa, mittari löytää kosteutta vielä useiden vuorokausien kuluttua."

Jos alla on toimiva vesieriste, niin noin kaksi päivää on ohjeistus kuivumiselle, jonka jälkeen mittaus voidaan melko luotettavasti tehdä! Siis puhun nyt pintakosteusmittauksesta. Porareikä menetelmällä ei ole väliä vaikka miten olisi súihkuteltu, koska mennään kuitenkin vesieristeiden alle.

Lue lisää

kannattaa tutustua ihan oikeasti noihin rakennusmateriaaleihin! Saneerauslaastilla kiinnitetään suurin osa laatoista ja jos siihen asti vettä menee se kestää todella kauan kuivua, kaksi päivää ei riitä kuin tekovaiheessa kun saumoja ei ole esteenä olemassa..

Sauma imee vettä ja se vesi kulkee laastiin ja laatan alle. Toiseen suuntaan se ei kulje vaan sen on haihduttava ja haihtuminen on tunnetusti hitaampaa. Kokeile vaikka sienellä tai pyykilläsi..

Jos lattia on kostea parin päivän kuluttua se ei kerro mistään mitään ja jos se on kuiva niin se kertoo että sinulle on valehdeltu edellisestä suihkusta..

kuluttua kirjoitti:

Mitähän tietoa sinulla on.

"Yhdellä suihkukerralla ei pahemmin kosteutta laatoituksen alle ehdi imeytymään",

NIIN MINÄKIN LUULIN,
mutta aina on pieniä rakosia ja alalaatta imee kuin imupaperi.

Ensimmäinen litra kun suihkusta tulee, imeytyy täysin laatoitukseen,
jos laatoitus on alkujaan kuivaa.
Mutta jos laatoitus on jo kosteaa, imeytyminen on hitaampaa.

Tämä kosteus ei ole aina "ns. kosteusvaurio", pitäähän betoni vedestä,
betoni vahvistuu kosteudessa ja vedessä ainakin ensimmäiset 100 vuotta.
Eikä betoni koskaan pilaannu,
vaan sen lähellä oleva likainen vesi alkaa kasvattamaan sienistöjä.


Mutta jos se vesi on suljetussa tilassa,
eikä pääse haihtumaan samaan tahtiin kuin vallitseva ilmankosteus,
syntyy se kosteusvaurio.

On se sitten betoni, tai kangas, se ei saa olla viikkoakaan kosteampi kuin vallitseva kosteus.
Mutta molempia voi vaikka säilyttää vesisaavissa, kumpikaan ei kärsi, ei koskaan.
Mutta laitapa muovipussiin, mitä jo viikossa tapahtuu, kokeile.

Lue lisää

Edellisissä viesteissä oli kysymys nykymalliin tehdyistä märkätiloista, joissa vedeneristekerros on hetikohta laatoituksen alla. Vanhalla tavalla tehty, jossa vedeneriste on pintavalun ja kantavan laatan välissä ei ole oikein vertailukelpoinen.

Ellei koholla olevia pintakosteuksia pysty kylppärissään sietämään, on pitäydyttävä muovipinnoitteissa tai laitettava vaikkapa altaallinen suihkukaappi. Tai käytävä pesulla jossain muualla.

Meillä ei edes ole epäilty hometta, mutta kosteus oli silminkin todettavissa,
varsinkin sen jälkeen kun isännöitsijä sen esitti.

Mutta jos on sellainen paikallaan valettu talo,
laatat ja alla 14 cm laatta, (kuten ylle kirjoitin),
on aivan luonnollista, että saumat päästävät veden alakerran laattaan, joka tosiaan ei kuivu viikoissa, ei kuukausissa.

Kun laatat oli otettu pois,
näki aivan hyvin kuinka tummaa on betoni ammeen lähistöllä, verrattuna kauempiin paikkoihin.

Meillä on suuri ikkuna, siksi näki.
300-500 W halokeenilampullakaan ei yhtä selvästi eroa nähnyt.

Ei ainakaan kannata sokeasti luottaa tulokseen joka otetaan pintakosteusmittarilla pesuhuoneesta joka on ollut kuukauden käyttämättä.