Pesällä velkaa, siirtyykö se hallintaoikeuden saajalle vai perijälle

Tilanne on nyt se, että näyttää että tulen perimään toisen vanhemmistani. Heillä on asunto, josta on lainaa jäljellä varmaan vielä 80000. Hallintaoikeus siis siirtynee toiselle puoliskolle, mutta mitä käy sitten lainalle? Jos kuvitellaan vaikka, että asunnon arvo on vaikkapa 160000 ja velkaa tuon 80000. Minä perin siis toisen vanhemman eli 40000, mutta miten tuon lainan kanssa käy? Tuleeko se 40000 lainaa minulle vai siirtyykö se pelkällä kansaneläkkeellä elävälle toiselle vanhemmalleni, jolla on jo ennestään siis samansuuruinen lainamäärä niskassa? Ei sillä, että minuakaan tuommoinen laina houkuttaisi ja lisäksi päälle varmaan vielä perintöverot.
121647
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kun avioliitto päättyy kuoleman johdosta, toimitetaan ositus. Osituksessa lasketaan yhteen puolisoiden varat ja vähennetään velat. Jos omaisuutta on yhteensä 160.000 ja velkaa 80.000, on säästö 80.000. Tästä puolet kuuluu leskelle ja puolet perillisille. Perilliset maksavat perinnöstään perintöveron, eli tässä tapauksessa 40.000:sta eurosta. Jos velka jätetään, on se lesken ja perikunnan yhteistä velkaa, ellei muuta sovita.

Äänestä

Kysymyksesi meinaa jäädä nolla vastaukselle, joten arvailempa jotain tulevaan tilanteeseen.
Ilmeisesti avioehtoa tai testamentteja ei liity asiaan, eikä velkaisen talon lisäksi ole muuta varallisuutta. Toisen vanhempasi kuollessa syntyy kuolinpesä, jonka osakkaana sinä olet lesken kanssa. Samalla velasta tulee pesän velka ja se vähennetään (maksetaan)pesän varoista ennen ositusta ja perinnönjakoa. Koska muita varoja ei ole, niin velan panttina oleva talo pitäisi myydä, mutta pantinhaltijan luvalla.
Epäilen, että tässä tilanteessa lesken lakiin kirjattu asumisoikeus ei ehkä säilykään (?).

Käytännössä voi sopia velkojan kanssa, että pesä jää jakamattomaksi ja vastaat osakkaana velasta lesken kanssa yhdessä jne. puoliksi maksettu talo jää omistukseenne.
Toivottavasti nyt joku innostuu täydentämään arvailujani etenkin lesken asumisoikeuden pitävyydestä velkojaa vastaan.

Äänestä
  • perintöveron lisäksi voi niskaan tulla siis myös melkoinen lainamäärä. Kukapa sitä nyt omaa vanhempaansa - juuri leskeksi jäänyttä vieläpä - haluaisi omasta kotoaan häätää. En vain tiedä, että miten sitten selviän omista asuntoveloista, pahimmassa tapauksessa myyn sitten oman asunnon ja muutan vuokralle?

    Äänestä

  • alkuperäinen köyhä kirjoitti:

    perintöveron lisäksi voi niskaan tulla siis myös melkoinen lainamäärä. Kukapa sitä nyt omaa vanhempaansa - juuri leskeksi jäänyttä vieläpä - haluaisi omasta kotoaan häätää. En vain tiedä, että miten sitten selviän omista asuntoveloista, pahimmassa tapauksessa myyn sitten oman asunnon ja muutan vuokralle?

    Suhtautumisesi vanhempiisi on kiitettävä tiukasta talousnäkymästä huolimatta, toivotan onnea ja sisua tulevaisuudelle.

    Äänestä

Miten tuommoista vastaan vois suojautua?

Äänestä

Laskennallinen omaisuuden ositus:

Vainajan varat ja velat:
- 1/2 yhteisestä asunnosta 80.000
- 1/2 yhteisestä asuntovelasta 40.000
Vainajan netto-omaisuus 40.000

Lesken varat ja velat kuten edellä
Lesken netto-omaisuus 40.000

Perintövero:
Verotettava perintösi on 40.000 miinus lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo, joka saadaan, kun 4.000 (= 5/100 x 80.000) kerrotaan lesken ikäkertoimella.

"Verovelvollisen jäljellä olevaksi eliniäksi tarkoitetun nautintaoikeuden, eläkkeen ja muun edun arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella seuraavasti:
Verovelvollisen ikä    Luku, jolla vuositulon määrä kerrotaan
alle 44 vuotta    12
44–52 vuotta    11
53–58 vuotta    10
59–63 vuotta    9
64–68 vuotta    8
69–72 vuotta    7
73–76 vuotta    6
77–81 vuotta    5
82–86 vuotta    4
87–91 vuotta    3
92 tai enemmän    2"

Perintöveroa maksat I veroluokassa seuraavasti:

"Perintöveroa maksetaan:

I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
Verotettavan osuuden arvo euroa    Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, euroa    Vero-% ylimenevästä osasta
3 400–17 000    85    10
17 000–50 000    1 445    13
50 000–    5 735    16"

Jos otat perinnön vastaan (eli et luovu perinnöstä), vastaat myös vainajan velasta. Perittävän velka ei siirry lesken vastattavaksi sillä perusteella, että hänellä on omaisuuden hallintaoikeus.

Pankkiin nähden velka on yhteisvastuullista eli kumpikin velallinen vastaa velasta omasta ja toisen puolesta. Pankilla on varmaankin velan vakuutena asunnon osakekirja. Jos kumpi tahansa laiminlyö osuutensa velan maksusta, pankki voi velkaehtojen mukaisesti realisoida pantin ja periä saatavansa sen myyntihinnasta.

Jos velanmaksu laiminlyödään, lesken hallintaoikeus ei estä pankkia realisoimasta asuntoa velan perimiseksi. Jos näin käy, lesken hallintaoikeus raukeaa.

Pankit markkinoivat nykyään lainanhoitovakuutuksia kuoleman, sairauden tai työttömyyden varalta. Sellaista ei kuitenkaan myönnettäne, jos velallinen on sairas/työtön vakuutusta hakiessaan.

Äänestä
  • On todella hienoa, että viitsit vastata tähän kysymkseen. Se mikä vielä mietityyttää, niin kenen vastuulle yhtiövastikkeet kuuluvat sitten? Ovatko ne lesken vastuulla, koska hän siinä asunnossa asuu vai ovatko ne sitten sekä minun että lesken yhteisvastuulla? Ilmeisesti myös mahdolliset talonyhtiönremontit pitää maksaa sitten omistussuhteissa?

    Äänestä

  • alkuperäinen köyhä kirjoitti:

    On todella hienoa, että viitsit vastata tähän kysymkseen. Se mikä vielä mietityyttää, niin kenen vastuulle yhtiövastikkeet kuuluvat sitten? Ovatko ne lesken vastuulla, koska hän siinä asunnossa asuu vai ovatko ne sitten sekä minun että lesken yhteisvastuulla? Ilmeisesti myös mahdolliset talonyhtiönremontit pitää maksaa sitten omistussuhteissa?

    Normaalit yhtiövastikkeet kuuluvat hallintaoikeuden käyttäjän maksettavaksi. Talon peruskunnostuksesta aiheutuva ylimääräinen osuus yhtiövastikkeessa kuuluu siltä osin asunnon haltijalle kuin se ei ylitä po. asunnon laskelmallista tuottoa (eli kohtuullista käypää vuokraa); sen ylittävältä osin se kuuluu omistajille omistusosuuksien mukaisessa suhteessa.

    Edellä oleva on teoksessa Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus I esitetty kanta.

    Äänestä

  • Ansiokkaasta vastauksestasi huolimatta jäin aprikoimaan, että lasketaanko pesän osakkaan perintöveroa alentava lesken käyttöoikeuden tuotto osakkaan velkaisesta brutto-perinnöstä (80000)vaikka se vähennetään perillisen netto-perinnöstä (40000) vai lasketaanko se pesän velattomasta yhteisomisteisesta nettoarvosta?
    Esimerkin luvuista en asiaa hoksannut.

    Äänestä

  • ei alkuper. kysyjä kirjoitti:

    Ansiokkaasta vastauksestasi huolimatta jäin aprikoimaan, että lasketaanko pesän osakkaan perintöveroa alentava lesken käyttöoikeuden tuotto osakkaan velkaisesta brutto-perinnöstä (80000)vaikka se vähennetään perillisen netto-perinnöstä (40000) vai lasketaanko se pesän velattomasta yhteisomisteisesta nettoarvosta?
    Esimerkin luvuista en asiaa hoksannut.

    Leski hallitsee perillisen 80.000 euron arvoista osuutta asunnosta. Lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo (leski 60-vuotias) lasketaan seuraavasti:

    5/100 x 80.000 x 9 = 36.000

    Perillisen verotettava bruttoperintö on 80.000 - 36.000 = 44.000. Tästä vähennetään velka 40.000. Verotettava perintö on 4.000, mistä perintövero 145 euroa. Ei ole paljon!

    Kyllä tuon olisi pitänyt aiemmasta vastauksestanikin selvitä:

    //lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo, joka saadaan, kun 4.000 (= 5/100 x 80.000) kerrotaan lesken ikäkertoimella.//

    Äänestä

  • yx tavallinen kirjoitti:

    Leski hallitsee perillisen 80.000 euron arvoista osuutta asunnosta. Lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo (leski 60-vuotias) lasketaan seuraavasti:

    5/100 x 80.000 x 9 = 36.000

    Perillisen verotettava bruttoperintö on 80.000 - 36.000 = 44.000. Tästä vähennetään velka 40.000. Verotettava perintö on 4.000, mistä perintövero 145 euroa. Ei ole paljon!

    Kyllä tuon olisi pitänyt aiemmasta vastauksestanikin selvitä:

    //lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo, joka saadaan, kun 4.000 (= 5/100 x 80.000) kerrotaan lesken ikäkertoimella.//

    Kiitos, nyt selkis kun kerroinkin 9, eikä 10.

    Äänestä

  • yx tavallinen kirjoitti:

    Leski hallitsee perillisen 80.000 euron arvoista osuutta asunnosta. Lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo (leski 60-vuotias) lasketaan seuraavasti:

    5/100 x 80.000 x 9 = 36.000

    Perillisen verotettava bruttoperintö on 80.000 - 36.000 = 44.000. Tästä vähennetään velka 40.000. Verotettava perintö on 4.000, mistä perintövero 145 euroa. Ei ole paljon!

    Kyllä tuon olisi pitänyt aiemmasta vastauksestanikin selvitä:

    //lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo, joka saadaan, kun 4.000 (= 5/100 x 80.000) kerrotaan lesken ikäkertoimella.//

    Olen rutistuksen velkaa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


voi ihmetys kirjoitti:

Tilanne on nyt se, että näyttää että tulen perimään toisen vanhemmistani. Heillä on asunto, josta on lainaa jäljellä varmaan vielä 80000. Hallintaoikeus siis siirtynee toiselle puoliskolle, mutta mitä käy sitten lainalle? Jos kuvitellaan vaikka, että asunnon arvo on vaikkapa 160000 ja velkaa tuon 80000. Minä perin siis toisen vanhemman eli 40000, mutta miten tuon lainan kanssa käy? Tuleeko se 40000 lainaa minulle vai siirtyykö se pelkällä kansaneläkkeellä elävälle toiselle vanhemmalleni, jolla on jo ennestään siis samansuuruinen lainamäärä niskassa? Ei sillä, että minuakaan tuommoinen laina houkuttaisi ja lisäksi päälle varmaan vielä perintöverot.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu