Mies 45v kysyy ja kertoo.Joitakin vuosia sitten tapahtui seuraavaa.Oli myöhäinen ilta.Olin ollut rock-konsertissa ja pääni oli täynnä hyvän musiikin jälkiääniä.Kävelin kohti leirintäaluetta lempeässä kesäsateessa.Kävelin kotiseutumuseon ohi ja huomasin että sielläkin on konsertti.Hildegard Bingeniläisen luuttusävellyksiä.Ex tempore saapastelin sisään ja istuin odottamaan.Istuin sangen lähellä soittajaa joka soitti todella hyvin.Vaikka musiikki oli outoa pääsin siihen ihmeesti "sisään".Kuulin joka sävelen tarkasti ja samalla kokonaisuuden johon se liittyi.Sellainen sielunyhteys.Taisin olla otollisessa mielentilassa.Istuin hiljaa ja tunsin kuinka ruumiini muuttui painavaksi ja jäykäksi.Kaikki voima katosi ja tuntui etten voisi liikkua.Ruumiini muuttui tyhjäksi kuoreksi jonka sisällä sieluni liikkui.Ympäristö haipui etäälle mutta musiikki jäi.Se ei ollut yhtään pelottavaa.Seurasin tapahtumaa kiinnostuneena.Se oli hyvänolon tila.Täysin rauhallinen.Ja ihana musiikki jonka kanssa olin kuin yhtä.Kun musiikki loppui ja aplodit alkoivat HUMP olin taas arkitodellisuudessa.Oliko se samanistinen kokemus?
outo tila
m paattinen
2482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olisi osuvampi ilmaisu.
voisiko enää musiikki olla täydellisempää,onneksi olkoon.
Paljonkohanoli promilleja veressä?